Ole yhteydessä!

Kiinnostuitko hankkeesta ja yli 55-vuotiaiden miesten työllistymisestä. Tule mukaan kehittämistyöhön ja ole yhteydessä Vatesin erityisasiantuntijaan

Tällä hetkellä haemme konkarina työllistyneitä haastatteluun. Oletko saanut töitä yli 50-vuotiaana? Ole yhteydessä niin sovitaan haastattelu.

Kenelle?

Yli 55-vuotiaille suomenkielisille, pääkaupunkiseudun miehille.

Mitä?

”Konkarit töihin! Yli 55-vuotiaat suomenkieliset miehet työnhakijoina – Työllistymisen mahdollistajat” -hankkeessa tutkitaan laadullisesti työllistymisen mahdollistajia.

Miksi?

Yli 55 vuoden ikä nähdään riskinä työllistymiselle. Mikäli ihminen jää työttömäksi yli 55 vuoden iässä, hänen on vaikeampi työllistyä, mikä voi johtaa työuran päättymiseen.

Pohjoismaisiin pääkaupunkiseutuihin verrattuna Suomessa yli 55-vuotiaiden työllistymisaste on matala.

Kuitenkin tutkimukset osoittavat, että vanhemmille työntekijöillä on enemmän voimavaroja tuottavia tekijöitä työssään ja he voivat paremmin työssä kuin nuoremmat ikäluokat. Yli 55-vuotiaiden työllisyys onkin noussut viimeisten vuosien aikana.

Tavoite

Hankkeessa tuotetaan käytännönläheistä tietoa yli 55-vuotiaiden suomenkielisten miesten työllistymisen edistäjistä.

Työllistymistä estäviä tekijöitä on esillä julkisessa keskustelussa. Näitä ovat mm. heikentynyt terveys ja työkyky, digiosaamisen puute ja vaillinainen koulutustausta, kielteiset asenteet ja uraosaamisen puute.

Tekijät

Hankkeen rahoittajana AMI-säätiö ja Vates-säätiön kumppanina toteuttamisessa on Miina Sillanpään säätiö.

Hankeaika

9/2024 – 9/2025

Mistä on kysymys?

Suomessa on edistetty jo aiemmin yhteiskunnallisten yritysten kasvua ja merkitystä.

Vuonna 2021 valmistui yhteiskunnallisten yritysten strategia. Saman vuoden syksynä aloitti myös Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus (YYO) toimintansa.

YYO:n toiminnan aloitus tapahtui osana yhteiskunnallisten yritysten strategian toimeenpanoa ja Työkykyohjelmaa (2019–2023). Osaamiskeskusta rahoitti ja ohjasi työ- ja elinkeinoministeriö.

YYO:n toiminta järjestettiin vuosina 2021–2023 konsortiossa, johon kuuluivat Diakonia ammattikorkeakoulu, Kuntoutussäätiö, Osuuskuntien keskusjärjestö Pellervo, Silta-Valmennusyhdistys, Vates-säätiö ja Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO.

Syksyllä 2023 toiminta laajeni

Syksyllä 2023 osaamiskeskuksen toiminta laajeni koordinaatiohankkeella (2023–2027) Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella. ESR+ rahoituksen kautta konsortioon ovat tulleet mukaan Live-säätiö, LUT-yliopisto, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL sekä Valo-Valmennusyhdistys.

Hanke jatkaa YYO:ssa aloitettua toimintaa ja vahvistaa yhteiskunnallisten yritysten ja yhteisötalouden toimintaa erityisesti alueellisesti. Koordinaatiohankkeen toimeenpanoa valvoo työ- ja elinkeinoministeriön johtama monihallinnollinen johtoryhmä.

Yhteisötaloudella tarkoitetaan toimijoita, jotka asettavat ihmisten hyvinvoinnin sekä sosiaaliset ja ympäristöasiat voitontavoittelun edelle. Yhteisötalouden toimijoihin kuuluvat mm. yhdistykset, säätiöt ja yhteiskunnalliset yritykset.

Osaamiskeskus

Vuosina 2023–2027 osaamiskeskuksen toimintaa toteutetaan ESR+-rahoitteisen Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen -hankkeen kautta.

Osaamiskeskus palvelee yhteiskunnallista yritystoimintaa koko Suomessa.

YYO:n tehtävänä on parantaa yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytyksiä, vahvistaa yhteiskunnallisten yritysten ja yhteisötalouden alueellisia verkostoja sekä edistää osatyökykyisten ja muuten vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämistä.

YYO:n sivuilta löydät lisätietoa esimerkiksi alla olevista pääaiheista.

• Yhteiskunnallisille yrityksille tai yrittäjyyttä pohtiville
• Hankkeita suunnitteleville
• Osatyökykyisiä työllistäville

Tutustu myös seuraaviin julkaisuihin:

• Politiikkasuositus (2023): Uusi työpaikka 100 000 ihmiselle yhteiskunnallisten yritysten voimalla
• Uurtimo Ruut, Harjamäki Unna (2024): YYO: Uudelleenkäytön toimintamalli
• Uurtimo Ruut (2024): YYO-selvitys: Tulosperusteiset työllisyyspalveluhankinnat

Lisätietoa:

Vates-säätiössä hankkeen yhteyshenkilönä on erityisasiantuntija
Mari Bergman, mari.bergman@vates.fi

Kenelle?

Kohderyhminä ovat järjestöt ja kuntakokeilualueet.

Mitä?

Tuottaa ehdotuksen, miten kunnat hyötyvät järjestöjen osaamisesta työllistymisen edistämisessä

Miksi?

Siksi, että järjestöjen osaaminen hyödynnettäisiin kuntakokeiluissa ja niiden jälkeen

Tavoite

Tavoitteena lisätä järjestötoimijoiden osallisuutta kuntien työllisyyspalveluiden tuottamisessa.

Elämänlaatua ruuasta (ELR) -hankkeessa kehitettiin vuosina 2021 – 2023 toimintamalli, jonka tavoitteena on edistää työelämän ulkopuolella olevien ravitsemusterveyttä sekä hakea työllisyydenhoidon ja ravitsemuksen yhtymäkohtia.

Hanke toteutettiin terveyden edistämisen määrärahalla (STM). Hanketoimijoita olivat Päijät-Sote (hallinnoija), Itä-Suomen yliopisto ja Vates-säätiö.

Kenelle?

Työelämän ulkopuolella olevat työikäiset henkilöt sekä heidän kanssaan toimivat ammattilaiset.

Heitä ovat muun muassa kuntouttavan työtoiminnan tai työllisyyspalveluiden ohjaajat ja työvalmentajat sekä muut tuetun työllistymisen asiantuntijat.

Tavoite

Uusi toimintamalli ja siihen liittyvät koulutus ja materiaalit helpottavat ohjaajia ottamaan esille ohjattaviensa kanssa syömiseen ja ravitsemukseen liittyvät teemat.

Osallistujien ruokasuhde paranee ja heillä on motivaatiota ja uusia tapoja sekä keinoja oman ravitsemuksensa parantamiseen.

Vatesin rooli

Tuo hankkeelle työ- ja toimintakyvyn tukemisen osaamista.

Tuottaa ammattilaisten tueksi oppaan ja esitteen.

Tukee konseptin levittämisessä ja juurruttamisessa järjestöihin omien verkostojen ja viestintäkanaviensa kautta.

Tuotokset

Elämänlaatua ruuasta -toimintamalli ja työkalut sekä niiden käyttöönottoon verkkokoulutus.

Ohjaajan käytössä on paljon erilaisia työkaluja, kuten videoita, ohjaajan opas, vaivattomasti käyttöön otettavia tehtäviä ja muuta materiaalia jne.

• Osatyökykyisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden työllistymistä ja osallisuutta edistävät järjestöt
• Työllisyyspalveluja tuottavien yhteisöjen henkilökunta
• Kuntien työllisyyspalvelut
• Erityisoppilaitosten ohjaustyötä tekevä henkilöstö

Mikä on alueyhteyshenkilöiden verkosto?

Alueyhteyshenkilöstön verkosto perustettiin jo KeKo-hankkeen aikana ja se on toiminut aluetoiminnan tukena.

Valtakunnallinen alueyhteyshenkilöiden verkosto koostuu työllistymistä edistävistä järjestöistä, eri sektorien työllisyystoimijoista ja erityisoppilaitoksista (2-4 organisaatiota/maakunta). Edustettuina ovat olleet kaikki maakunnat lukuunottamatta Ahvenanmaata.

Alueyhteyshenkilöiden verkoston tavoitteena ovat olleet yhdessä muotoillut seuraavat asiat:

• Tietoisuuden lisääminen osatyökykyisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden asioista ja heidän tilanteensa edistäminen.
• Vaikuttaa siten, että alueellisuus tulee esiin eikä unohdu päätöksenteossa. Toimia agentteina alueilla keräämässä ja levittämässä tietoa.
• Toimia toisillemme vertaistukena.
• Kehittää yhdessä keinoja ja työn laadukkuutta, joilla edistetään osatyökykyisten henkilöiden yhdenvertaista työelämään osallistumista.

Alueyhteyshenkilöiden verkosto toimii edelleen

Vatesin koordinoima aluetoiminnan verkosto toimii edelleen. Vaikka emme saaneet enää rahoitusta laajaan, päätimme silti jatkaa verkoston ylläpitoa.

Verkostolle on perustettu Teams-tiimi, joka toimii ajantasaisen tiedon jakamisen alustana.

Esimerkiksi vuonna 2024 alueyhteyshenkilöiden verkosto kokoontuu neljä kertaa Teamsissa. Lisäksi oli yksi lähitapaaminen pääkaupunkiseudulla.

Ota rohkeasti yhteyttä ja tule mukaan toimintaan!

Alueyhteysverkoston kautta saat ja voit jakaa omia vinkkejä ja tietoja siitä, miten voisit kehittää ja nostaa järjestösi roolia vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden työllistymisen edistämisessä.

Anne Kallio

Erityisasiantuntija, työllistymisen ekosysteemit ja aluetoiminta

044 493 1300

anne.kallio@vates.fi

KeKo-hanke käynnistyi huhtikuussa 2017, jolloin elettiin maakunta-, kasvupalvelu- ja sote-uudistuksen aikaa. Järjestöillä oli kova huoli siitä, millä tavoin omien organisaatioiden kohderyhmät (esim. vammaiset, osatyökykyiset ja muut erityistä tukea tarvitsevat henkilöt) huomioidaan muutoksissa. Lisäksi järjestöjä mietitytti elinvoiman säilyttäminen tulevaisuudessa kaikkien muutosten keskellä.

Aloitimme hankkeen tutustumalla eri maakuntien toimijoihin ja kartoittamalla työllisyydenhoidon kentän tilannetta, hankkeita ja jo olemassa olevia verkostoja. Ilmeni, että kehittämistarpeet ovat hyvin samankaltaisia alueesta riippumatta. Toimijat toivoivat ennen kaikkea saavansa tietoa tulevista muutoksista.

Apua toivottiin myös mm. ohjauskäytäntöjen, markkinaosaamisen ja vaikuttavuuden kehittämiseen.

Alun ilmapiirin jälkeen työllisyydenhoidon toimintaympäristö on ollut jatkuvassa muutoksessa.

Hankkeen toimintakauden aikana Suomessa on aloittanut uusi eduskunta ja hallitus.

Hallitusohjelmaan on kirjattu työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin, minkä takia myös osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen edistämiseksi on kirjattu useampi toimenpide. Hallitusohjelmassa on huomioitu myös järjestöjen toiminnan turvaaminen tulevaisuudessakin.

Ensi vuonna käynnistyvät jälleen kuntakokeilut ja sote-uudistuksen valmistelua jatketaan. KeKo-hankkeen kolmen toimintavuoden aikana järjestöt pääsivät jo melko hyvin mukaan muutosten valmisteluryhmiin, ja nyt onkin tärkeää jatkaa aktiivista toimintaa, jotta järjestöt pysyvät muutoksissa mukana jatkossakin. Järjestöt tarvitsevat edelleen apua oman osaamisen esille tuomiseen.

Yhteistyökumppanit olivat hankkeessa erityisen tärkeitä ja monia tilaisuuksia järjestettiin yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.

Yhteistyökumppanit mahdollistivat erilaisten kohderyhmien tavoittamisen ja suurempien tilaisuuksien järjestämisen.

On ollut ilo huomata, että yhteistyötä kanssamme on haluttu myös jatkaa. Kiitos luottamuksesta!

Työllisyystoimijoiden yhteistyön koordinoinnille on edelleen suuri tarve kaikissa maakunnissa. Vain eri toimijoiden yhteistyön avulla voidaan onnistua tuon 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamisessa. Siihen tarvitaan ihan meitä kaikkia.

Vates-säätiöllä oli ennen KeKo-hanketta kaksi muutakin alueille suuntautuvaa hanketta, Aktivera resurser (2013–2015) ja Välityömarkkinat osana työelämää (2014–2015), joiden aikana jo todettiin tarve alueellisen kehittämistoiminnan jatkumiselle, sillä myös toimintaympäristön muutokset olivat jatkuvia. Työllisyyden kuntakokeilut olivat päättyneet 2015 ja uusia suunniteltiin vuosille 2017–2018. Samoin suunnitteluvaiheessa olivat sote-, maakunta- ja kasvupalvelu-uudistukset. Samanaikaisesti järjestötoimijat kokivat rahoitusväylien kaventuneen, kun mm. palkkatuen määrärahoja oli vähennetty.

Toimintaympäristön muutosten seurauksena kolmannella sektorilla oli havaittavissa tietynlaista paikallaan junnaamista ja epävarmuutta kehittämistoimenpiteiden suhteen. Epäselvää tulevaisuutta oli vaikea ennustaa, minkä takia toiminnan kehittäminenkin koettiin haastavaksi. Järjestöjen väliset kilpailuasetelmat olivat myös järjestöjen kokemuksien mukaan yleistyneet, kun erityisesti palveluntuottajajärjestöt kilpailivat samojen hankintojen kilpailutuksissa.

Kaikkien näiden seurauksena työllistymistä edistävien järjestöjen elinvoima oli vaarassa hiipua. Samalla oli huoli siitä, millä tavoin osatyökykyisille, vammaisille ja pitkäaikaissairaille tarjotut palvelut pysyvät muutoksissa mukana.

Aiempien hankkeiden aikana oli myös huomattu, ettei työllistymistä edistävillä toimijoilla ole koordinoijaa kaikissa maakunnissa, joka varmistaisi tiedonkulun toimijoiden välillä ja kokoaisi toimijoita yhteisten teemojen ympärille.

Toimijat eivät myöskään tunteneet toisiansa kovin hyvin kaikilla alueilla, mikä vaikeutti yhteistyön ja yhteiskehittämisen puuttumiseen.

Vates-säätiöltä toivottiin konkreettisesti ja säännöllisesti alueille jalkautuvaa toimintaa sekä tietoa työllisyydenhoidon kentältä eri alueilta.

Hankkeessa tehtiin heti alkuvaiheessa valtakunnallinen verkkokysely järjestö- ja työllisyystoimijoille, jotta saatiin selville eri toimijoiden tarpeita. Kyselyssä selvitettiin lähes kaikkien maakuntien työllisyystoimijoiden välinen verkostotilanne, hankkeisiin osallistuminen, keskeisimmät yhteistyötahot ja työllisyyden ajankohtaiset asiat.

Lisäksi hankepäällikkö ja korkeakouluharjoittelija tapasivat lähes jokaisesta maakunnasta muutamia toimijoita joko kasvotusten tai Skypen välityksellä ja syvensivät tarvekartoitusta.

Kyselyiden ja tapaamisten pohjalta alettiin suunnitella hankkeen toimintaa. Käytännössä hankkeen toiminta tarkoitti maakunnissa järjestettäviä verkostotilaisuuksia. Hankesuunnitelmassa oli ensisijaisesti tavoitteena koota yhteen työllistymistä edistäviä järjestötoimijoita, mutta hankkeessa huomattiin pian, että toimijoilla on tarve kaikkien työllisyystoimijoiden yhteisille tapaamisille.

Näin ollen verkostotilaisuuksiin kutsuttiin kolmannen sektorin lisäksi myös julkisen sektorin työllisyystoimijoita, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä oppilaitosten työntekijöitä.

Verkostotilaisuuksia järjestettiin kolmen vuoden aikana yhteensä 38, joissa oli yhteensä 1290 osallistujaa. Osallistujista noin 60 prosenttia oli kolmannelta sektorilta. Tilaisuuksien sisällöt suunniteltiin aina vastaamaan alueiden todellisia tarpeita. Alkuun teemat päätettiin ensimmäisen kesän tapaamisten ja tehdyn alkukartoituksen ja myöhemmin hankkeessa kerätyn palautteen perusteella.

Tilaisuuksia suunniteltiin myös yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa, sillä kaikki tilaisuudet pyrittiin lähtökohtaisesti järjestämään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Monessa maakunnassa esimerkiksi STEA:n rahoittamat Järjestö 2.0 -hankkeet lähtivät mukaan yhteistyökumppaneiksi.

Käytännössä vuoden 2018 tilaisuuksissa keskityttiin hyvin vahvasti maakunta-, sote- ja kasvupalvelu-uudistuksiin. Verkostotilaisuuksissa kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja eri valmisteluryhmistä ja järjestöt saivat tietoa, missä vaiheessa uudistuksissa oltiin menossa ja miten järjestöt voisivat olla mukana toiminnassa. Tilaisuuksissa tuotiin myös järjestöjen omaa ääntä vahvasti esille.

Vuoden 2019 tilaisuuksissa keskityttiin edelleen työllisyydenhoidon ajankohtaisasioihin, mutta myös työllisyyspalveluiden kilpailutuksiin ja työnantajayhteistyöhön.

Vuoden 2018 aikana hanke oli mukana myös SuomiAreenalla, Kuntamarkkinoilla ja Vates-päivillä. Lisäksi hankkeessa järjestettiin kolmen koulutuspäivän kokonaisuus Satakunnassa toimiville työllistymistä edistäville järjestöille.

Yksi merkittävimmistä KeKon tapahtumista syntyi hankkeen järjestämän verkostotilaisuuden seurauksena Pirkanmaalla syksyllä 2018, jolloin silloisessa Pirkanmaan maakuntavalmistelussa työskennellyt maakuntavalmistelija Irene Impiö toi esille, että Pirkanmaalle olisi hyvä saada kolmannen sektorin kehittämisohjelma.

Hankkeessa tartuttiin heti ehdotukseen ja kehittämisohjelman sisältöä alettiin suunnitella heti saman tilaisuuden työpajoissa.

Suunnitelmien pohjalta hankepäällikkö teki tarkemman suunnitelman kehittämisohjelmalle. Suunnitelma esiteltiin keväällä 2018 Pirkanmaan maakuntavalmistelulle ja TE-toimistolle.

Suunnitelmaan tehtiin tarkennuksia yhdessä ja kehittämisohjelma aloitettiin maaliskuussa 2018, jolloin mukaan oli tullut myös Tampereen kaupunki. Kehittämisohjelma koostui Verkostokiihdyttämöstä ja kahdesta Järjestöklubista.

Pirkanmaan maakuntavalmistelulta saatiin rahoitus Verkostokiihdyttämölle ja Järjestöklubien kulut jaettiin KeKo-hankkeen, Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan TE-toimiston kesken.

Verkostokiihdyttämö-toimintamalli kehitettiin yhteistyössä Pirkanmaan TE-toimiston, Tampereen kaupungin ja Etula Group Oy:n kanssa. Verkostokiihdyttämössä tarjottiin valmennusta markkinoilla toimimiseen seitsemälle järjestölle ja kahdeksalle yritykselle.

Kiihdyttämöön oli erillinen haku, jossa selvitettiin hakijaorganisaation taustoja ja kokemuksia palvelutuotannon suhteen sekä motivaatiota osallistua kiihdyttämöön. Kiihdyttämön maksimiosallistujamääräksi sovittiin 15 toimijaa. Hakijoita tuli seitsemästä yhdistyksestä ja kahdeksasta yrityksestä, jolloin kaikki hakijat tulivat valituksi.

Kiihdyttämössä osallistujat tutustuivat toisiinsa ja arvioivat mahdollisuuksiaan yhteistyöhön speed dating -menetelmän avulla. Menetelmässä kaikki osallistujat juttelivat lyhyen hetken toistensa kanssa ja arvioivat yhteistyömahdollisuuksia numeroasteikolla.

Arviointien perusteella konsultti muodosti osallistujista kaksi ryhmittymää, jotka alkoivat suunnitella, minkälaista yhteistyötä toimijat voisivat tehdä. Samalla kiihdyttämössä tarjottiin valmennusta palvelujen vaikuttavuuteen, markkinaongelmien tunnistamiseen, palvelujen muotoiluun ja yhteistyömuotoihin liittyen.

Verkostokiihdyttämössä oli seitsemän viikon aikana kuusi valmennuspäivää ja valmennustunteja kertyi yhteensä 32.

Verkostokiihdyttämön tuloksena syntyi kaksi konsortiota, joissa oli molemmissa sekä yhdistyksiä että yrityksiä. Molemmat konsortiot osallistuivat Pirkanmaan ELY-keskuksen järjestämään uuden työllisyyspalvelun kilpailutukseen.

Toinen konsortioista tuli valituksi, mutta myös toinen konsortio on jatkanut yhteistyötä kilpailutuksen jälkeen. Kaiken kaikkiaan kiihdyttämön tulokset olivat todella hyviä ja kaikki osallistujat kokivat osallistumisen hyödylliseksi.

Kiihdyttämön onnistumisen avaimina olivat eri sektoreiden ammattiosaamisen yhdistäminen ja hyödyntäminen sekä Pirkanmaan maakuntavalmistelun rahastosta myönnetty rahoitus konsultin kustannuksiin. Muita kustannuksia kiihdyttämöön tuli kahvikuluista ja jokainen kiihdyttämön suunnitteluun osallistunut henkilö käytti työaikaansa ja osaamistaan kiihdyttämön toteutuksessa. Verkostokiihdyttämöstä on kiinnostuttu myös muissa maakunnissa.

Verkostokiihdyttämön speed dating -toimintamallia hyödynnettiin KeKo-hankkeessa myöhemmin Uudellamaalla järjestetyssä työpajassa, jossa järjestötoimijat ideoivat yhteisiä hankkeita.

Hanketyöpajan tuloksena syntyi kaksi ryhmittymää, jotka alkoivat suunnitella konkreettisesti yhteisiä hankkeita. Työpajassa huomattiin, että Verkostokiihdyttämössä kehitetyt toimintamallit ovat siirrettävissä myös muuhun työryhmätyöskentelyyn.

Pirkanmaan kolmannen sektorin kehittämisohjelmaan sisältyi myös kaksi Järjestöklubia, jotka olivat hyvin samankaltaisia kuin KeKon muut verkostotilaisuudet. Järjestöklubien teemoja olivat palvelumuotoilu ja palveluiden vaikuttavuus.

Molemmissa tilaisuuksia kuultiin yksi pidempi johdatuspuheenvuoro aiheeseen sekä muita lyhyempiä asiantuntija- ja kokemuspuheenvuoroja.

Hankkeessa toteutettiin useampi julkaisu. Kyvyt käyttöön Extra -lehtiä tehtiin kaksi kappaletta eli Yhdistetään järjestöjen voimat ja taidot (2018, pdf) ja Yhteinen vaikuttamistyö (2019, pdf)

Lisäksi vuonna 2019 julkaistiin Verkostot ja kumppanuus – Järjestöt työllisyyden edistäjinä -käsikirja, jossa käsitellään työllisyydenhoidon yhteistyötä. Käsikirjan pohja rakennettiin yhdessä työllisyysasiantuntijoiden kanssa eri puolella maata järjestettävissä työpajoissa ja siinä jaettavat hyvät käytännöt ovat myös tulleet kentän toimijoilta. Julkaisu tarjoaa kättä pidempää olemassa olevien yhteistyöverkostojen vahvistamiin ja uusien muodostamiseen.

Hankkeen aikana tuoteettiin:

• 38 verkostotilaisuutta
• 4 Käsikirja-työpajaa
• 14 maakuntaa
• 3,3 tilaisuuksien palautteiden keskiarvo (asteikolla 1-4)
• Yli 1 200 osallistujaa, joista noin 60 % kolmannelta sektorilta
• 2 Kyvyt käyttöön Extra -lehteä: Yhteinen vaikuttamistyö -lehti (pdf) ja Yhdistetään järjestöjen voimat ja taidot (pdf)
• Käsikirja – Järjestöt työllisyyden edistäjinä

KeKo-hankkeen ensimmäisenä tavoitteena oli rakentaa Vates-säätiön valtakunnallisen toiminnan tueksi toimintamalli, joka tukee alueellista kolmannen sektorin toimijoiden työllistämistoimintaa ja sen vaikutuksia. Vates toimi projektissa sateenvarjomaisesti toiminnan koordinoijana ja toimijoiden yhteen kokoajana. Toimintamalli tarkoitti käytännössä maakuntien verkostotilaisuuksia, joita järjestettiin alueiden ydintoimijoiden kanssa yhteistyössä. Hankkeessa hyödynnettiin myös alueilla valmiiksi olevia verkostoja.

Kohderyhmän, yhteistyökumppanien ja hankkeen työntekijöiden mukaan toimintamallin avulla työllistymistä edistävien järjestöjen työn merkitys tiedostettiin maakunnissa aiempaa paremmin. Toimintamalli mahdollisti hyvien käytäntöjen levittämisen eri alueiden välillä, mistä seurasi työllisyystoimijoille uusia kehittämisideoita. Malli lisäsi alueilla tehtävää yhteistyötä ja toimijat tulivat eri alueilla tietoisemmaksi toistensa toiminnoista. Syvennetyn palautekyselyn mukaan 53 % hankkeen toimintaan osallistuneista löysi uusia yhteistyökumppaneita eri tilaisuuksissa. Hankkeen toimintamallin tuloksena Vates sai tärkeää tietoa eri alueilta ja alueiden keskinäisestä erilaisuudesta. Tietoa hyödynnettiin hankkeen lisäksi koko säätiön toiminnan suunnittelussa. Palautteet myös osoittivat, että hankkeessa onnistuttiin luomaan laaja-alainen yhteistyöverkosto ja johtamaan sitä.

Toisena tavoitteena oli nostaa työllistymisen tuen ja palvelujen osuutta sekä profiilia niiden järjestöjen ja toimijoiden keskuudessa, joilla on siihen kiinnostusta tai tarvetta, mutta ei riittävästi resursseja. Työllisyystoimijat toivat palautteissaan esille, että kehittämisringeissä syntyi uusia ideoita, joilla he voivat nostaa työllistymisen tuen palveluita toiminnassaan. Syvennetyn palautteen mukaan tilaisuuksissa löytyneiden uusien yhteistyökumppaneiden kanssa on suunniteltu mm. asiakasyhteistyötä, yhteisiä koulutuksia ja hankkeita sekä muodostettu uusia, pienempiä verkostoja.

Tilaisuuksien palautteissa ilmeni, että muutamat toimijat, joilla ei ennestään ollut työllistämistoimintaa, olivat kehittämisringissä saatujen tietojen myötä alkaneet pohtia, miten he voisivat omassa toiminnassaan lisätä osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä. Lisäksi toimijoita kannustettiin osallistumaan esimerkiksi kilpailutuksiin yhdessä, sillä harvalla yksittäisellä järjestötoimijalla on niin laajaa palveluvalikoimaa, jota suuret kilpailutuskokonaisuudet vaativat.

Kolmantena tavoitteena oli turvata yhteisellä kehittämisellä järjestöjen elinvoima, vahvuuksien säilyminen ja haluttuna kumppanina pysyminen rakenteellisissa ja hallinnollisissa uudistuksissa. Tavoitteena oli myös kannustaa yhteisten hankkeiden ideoitiin ja yhteiseen vaikuttamistyöhön. Hankkeiden hakemista ei ole pidetty itseisarvona, mutta toimijoita kannustettiin siihen ja kehittämisringeissä pohdittiin eri tarpeita ja teemoja aiheeseen liittyen.

Hankkeen konkreettisimpia vaikuttamistuloksia oli aiemmin mainittu Pirkanmaan kolmannen sektorin kehittämisohjelma.

Vaikuttamistuloksia ovat myös kaikki viestit, joita kehittämisrinkeihin osallistuneet valtion, maakuntien ja kuntien edustajat ovat vieneet eteenpäin.

Merkittävä vaikuttamistyöstä syntynyt muutos tapahtui myös kohderyhmässä itsessään: järjestötoimijat heräsivät oman toimintansa kehittämistarpeisiin ja ymmärsivät, että oma osaaminen pitää tehdä näkyväksi, jotta elinvoima, järjestöjen vahvuudet ja tuetun työn monipuoliset palvelut säilyvät. Ennen kaikkea tilaisuuksiin osallistuneet ymmärsivät yhteistyön merkityksen järjestöjen elinvoiman säilyttämisessä. Yhdessä vaikuttamalla ja yhdessä toimintoja kehittämällä järjestöjen ääni kuuluu kauemmas.

Alun perin neljänneksi tavoitteeksi kirjattiin uuden arviointivälineen rakentaminen. Hankkeen toiminnan tarkentuessa tavoite kuitenkin muutettiin, sillä arviointivälinettä ei nähty kentällä tarpeellisena tai ajankohtaisena. Hankkeen uutena neljäntenä tavoitteena oli rakentaa Vates-säätiön monitoimijainen yhteistyöverkosto (ns. järjestöjen yhteistyöagentit), jonka avulla pidetään yhteyttä tuleviin maakuntiin. Monitoimijainen yhteistyöverkosto sisältyi ensimmäisen tavoitteen mukaiseen työllistämistoimintaa tukevaan ja sen vaikutuksia parantavaan toimintamalliin. Tätä varten muodostettiin keskeisten ydintoimijoiden verkosto, joka toimii tiedonvälittäjänä Vatesin ja eri maakuntien välillä molempiin suuntiin. Verkosto jatkaa toimintaansa ja sen ydintoimijat saavat ammatillista vertaistukea sekä jakavat hyviä käytäntöjä. Vates saa verkoston kautta tietoa eri alueiden työllisyystoimijoiden tarpeista. Lisäksi verkoston avulla suunnitellaan alueiden yhteistyön kehittämistoimintaa. Verkostossa on tällä hetkellä noin kolmenkymmentä toimijaa, pääosin Vatesin taustayhteisöistä ja kolmannelta sektorilta.

Työntekijöiden tänä vuonna tekemän itsearvioinnin mukaan hankkeessa on onnistuttu erinomaisesti yhteistyökumppaneiden tavoittamisessa ja eri yhteistyötahojen tarpeiden huomioinnissa.

Myös yhteistyökumppanien sitouttamisessa toimintaan ja tavoitteisiin on onnistuttu hyvin. Onnistumisia on edistänyt hyvä tiedonkulku koko säätiön henkilöstön kesken.

Kaiken kaikkiaan tilaisuuksien palautteissa korostuu kohderyhmän kokemus tilaisuuksien hyödyllisyydestä: tilaisuuksissa on saatu uusia ideoita, yhteistyökumppaneita ja ajankohtaista tietoa työllisyydenhoidon kentältä. Sen vuoksi tilaisuudet myös on koettu hyvin hyödyllisiksi: asteikolla 1-4 (1=heikko, 4=kiitettävä) kaikkien tilaisuuksien keskiarvo oli 3,3.

Kaikkien suoritettujen arviointien mukaan hanke saavutti hyvin hankesuunnitelmassa määriteltyjä tavoitteita, vaikka hankkeessa oli niukat henkilöstöresurssit. Vaikuttavien tilaisuuksien tuloksena hanke vahvisti järjestöjen roolia luotettavina kumppaneina maakunnissa.

Vaikka maakunta-, sote- ja kasvupalveluvalmistelut pysähtyivät, oli järjestöjen oman roolin löytyminen hyödyllistä tulevissa rakenteellisissa tai lainsäädännöllisissä uudistuksissa sekä niiden valmisteluissa. Eri työllisyystoimijat tavoitettiin erittäin hyvin.

Jatkuvan arvioinnin ja tarvekartoitusten avulla sekä kohderyhmän ja yhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyössä luotiin onnistunut toimintamalli, joka on edesauttanut hankkeen muidenkin tavoitteiden saavuttamista.

Kaikki toimi ja asiantuntijuus näkyi sisällössä ja järjestelyissä.

Sain paljon uusia kontakteja, tietoa järjestöjen toiminnasta ja ideoita oman hankkeen kehittymiseen.

Herätti ajatuksia, miten oma yhdistykseni voi osallistua ja vaikuttaa.

Toivon, että näitä järjestettäisiin säännöllisesti. Tarvitsemme tahon, joka meidät kokoaa yhteen.

Hankkeessa opittiin paljon työllisyydenhoidon toimialasta, verkostoista sekä hanketyöskentelystä. Hankkeen aikana huomattiin, että käytännössä suurempia ja eri alueita kattavia työllisyysverkostoja on hyvin vähän.

Maakunnat ovat keskenään erilaisia, vaikka Suomi on suhteellisen pieni maa. Alueiden yhteistyörakenteet ovat muodostuneet pitkien aikojen kuluessa, eikä rakenteita muuteta äkkinäisesti. Maakunnissa on myös erilaisia vakiintuneita käytäntöjä, eivätkä kaikki hyvät käytännöt ole sellaisenaan siirrettävissä alueelta toiselle. Alueen työllisyydenhoidon kentän dynamiikkaan vaikuttavat myös muut alueelliset erityispiirteet.

Yleisesti hankkeen aikana vahvistui tuntemus siitä, että toimijat tuntevat toisensa huonosti ja pelkästään tutustumiseen ja toisten toimintojen esittelyyn kannattaa varata aikaa. On pieniäkin alueita, joilla toimijat tekevät vain vähän yhteistyötä keskenään.

Toimijoilla ei välttämättä ole riittävästi resursseja yhteistyön systemaattiseen rakentamiseen, eikä yhteistyötä aina koeta tärkeänä. Järjestöjen väliset kilpailuasetelmat hidastavat osaltaan yhteistyöverkostojen muodostumista, kun järjestöt joutuvat käytännössä kilpailemaan samoista avustus- ja rahoituslähteistä sekä asiakkaista.

Jatkuvassa muutoksessa oleva toimintaympäristö on toisaalta pakottanut järjestöt pohtimaan verkostojaan ja löytämään uusia yhteistyökumppaneita. Esimerkiksi järjestöjen ja yritysten väliset konsortiot ovat vielä melko harvinaisia työllisyydenhoidon kentällä.

Hankkeessa saatiin hyvää palautetta siitä, että verkostojen koordinoinnista vastaa alueen ulkopuolinen, neutraali taho.

Ylipäänsä verkostojen koordinointi vaatii sellaisia resursseja, joita melko harvalla toimijalla on. Monet järjestötoimijat kokevat, ettei heille välitetä riittävästi tietoa tapahtuvista muutoksista ja ajankohtaisista asioista.

Tämän takia mahdollisiin muutoksiin varautuminen voi olla haastavaa. Alueilla tarvitaan edelleen keskustelua ja sopimista siitä, mitä toimintoja kukin tekee. Tällä hetkellä toimijoilla on liikaa päällekkäisiä ja sisällöltään samanlaisia palveluja.

On kaikkien etu, jos palvelutarjontaa saadaan laajennettua ja kohdistettua paremmin eri ihmisten tarpeita vastaavaksi. Yhteistyökumppaneita pitäisi osata etsiä myös uusilta sektoreilta ja tehdä rohkeita uusia avauksia yhteistyömahdollisuuksia kehittäessä.

Työllisyydenhoidon kentällä kehittämistä kaipaavat käytännöt ovat usein hyvin samankaltaisia alueesta riippumatta. Apua kaivataan työnantajayhteistyöhön, uusien yhteistyökumppaneiden löytämiseen sekä asiakkaiden palveluprosessien kehittämiseen. Samojen teemojen toistuminen on vahvistanut kokemusta siitä, että hankkeen toiminnalle on ollut suuri tarve.

Hankkeessa opittiin myös paljon työllistymistä edistävien järjestöjen vahvuuksista ja erilaisista kehittämistarpeista.

Järjestöt todella tuntevat kohderyhmänsä ja heidän tarpeensa, minkä takia järjestöjen vahvaa asiantuntijuutta pitäisi hyödyntää enemmän eri sektoreilla.

Tätä varten järjestöt tarvitsevat työkaluja oman osaamisensa esille tuomiseen. Lisäksi tarvitaan lisää keinoja alueiden hankkeissa syntyneiden tietojen ja osaamisen juurruttamiseen hankkeiden päätyttyä.

Jatkossa järjestöjen yhteishankkeet ja yhteispalvelut ovat tärkeitä työllisyyden edistämisessä.

STEA myönsi Vates-säätiölle kolmen vuoden määräaikaisen kohdennetun avustuksen, jonka avulla jatketaan KeKossa aloitettua aluetoimintaa.

Aluetoiminnassa jatketaan samoilla toimintamalleilla kuin tähänkin asti, toimijoiden ja alueiden kehittämistarpeita kuunnellen. Tarkoituksena on myös vahvistaa alueiden välistä benchmarkkausta ja pysyä edelleen aallon harjalla.

Aluetoiminnassa alueille koottujen verkostojen kanssa tehtyä työtä jatketaan entistä tavoitteellisemmin. Yhteishankkeiden suunnittelulle kehitettyä työpajatoimintamallia on tarkoitus levittää muihinkin maakuntiin.

Samoin Pirkanmaan kehittämisohjelmassa kehitettyä Verkostokiihdyttämö-mallia varten etsitään uusia yhteistyökumppaneita muistakin maakunnista ja jatketaan toimintamallien kehittämistä.

Myös hankkeen loppupuolella tehtyä käsikirjaa hyödynnetään aluetoiminnassa jatkossakin.

Toiminnan vakiinnuttamisessa on apuna myös hankkeen aikana koottu alueyhteyshenkilöiden verkosto. Jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi alueyhteyshenkilö, jonka kanssa koordinaattorit suunnittelevat jatkossa alueen toimintaa.

Alueyhteyshenkilöille järjestetään verkoston sisäisiä koulutuksia ja tapaamisia. Alueilla tarvitaan edelleen sitä neutraalia tahoa, joka kokoaa toimijat yhteen.

KeKo-hankkeessa saatiin aikaa hyviä tuloksia, mutta työtä on edelleen tehtävänä. Myös tulevaisuudessa on tärkeää kiinnittää huomiota järjestöjen resurssien turvaamiseen ja panostaa yhteistyöverkostojen vahvistamiseen.

VESKU-verkkovalmennus

VESKU-hankkeen avoin verkkovalmennusmateriaali työllistymisen ja koulutukseen osallistumisen tueksi.

Vaikka hanke on päättynyt, verkkovalmennusmateriaaliin pääsee Silta Valmennuksen Moodlen kautta.

Kansainvälistä yhteistyötä

Hankkeessa tehtiin yhteistyötä kansainvälisen kumppanin kanssa. Kansainvälisessä yhteistyössä on ollut tarkoituksena vertailla ja pilotoida hyviä käytänteitä ja malleja vaikeasti työllistyvien kiinnittymisestä työmarkkinoille erityisesti keskittyen sosiaali – ja terveysalan ja vanhustyöhön.

Tavoitteena oli luoda ehdotuksia kustannustehokkaista, valtakunnallisesti käyttöönotettavista toimintamalleista vaikeasti työllistyvien kiinnittymisestä työmarkkinoille.

Erityisenä kiinnostuksen kohteena olivat sosiaaliseen yritystoimintaan liittyvät, osatyökykyisten työllistämistä edistävät mallit muualla Euroopassa sekä parempien toimintaedellytysten luominen sosiaalisille yrityksille ja yrittäjyydelle.

Kenelle?

Työllistämisyksiköille ja muille työllisyyspalveluita tuottaville tahoille.

Kuntapäättäjille ja muille työllisyyspalveluita rahoittaville.

Mitä?

Selvitettiin eri kohteissa vaikuttavia ja tehokkaita toimintamalleja työllisyyden hoidossa.

Miksi?

Haluttiin osoittaa pilotoimalla, miten työllisyyspalveluihin panostamalla voidaan samalla saavuuttaa säästöjä niin palveluiden tilaamisessa ja tuottamisessa kuin laajemmin sote-kuluissa.

Tavoite

Löytää käytännön ratkaisuja ja tietoon perustuvia perusteluita kuntapäättäjille ja työllisyyspalvelujen tuottajille, miten työllisyyspalveluiden laatua ja vaikuttavuutta kehitetään.

Työllistämisyksiköille

Asiakkaan kohtaamisesta toiminnan rakenteeseen ja tulosten arviointiin. Laadukkaat toimintamallit ja ohjauskäytännöt tekevät työllistämisyksikön palvelusta vaikuttavaa sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Näitä valitessa on otettava huomioon alueen ominaispiirteet ja asiakkaiden yksilölliset tarpeet.

Tulosten esittely alempana

Kuntapäättäjille

Työllisyys luo hyvinvointia ja tasapainottaa kuntataloutta. Oikeilla valinnoilla kunta voi vaikuttaa työllisyyden kehittymiseen. Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden työpanosta tarvitaan. Palveluprosesseja kehittämällä yhä useampi pääsee tekemään merkityksellistä työtä osaksi työelämää.

Työllisyydenhoito elinvoimatekijänä kunnassa (PDF)

Vates-säätiö julkisti 28.2. tuloksia tutkimushankkeestaan Kuntien työllistämispalvelut – elinvoiman vahvistamista vai sosiaalipalvelua? Tutkimusta rahoittaa Kunnallisalan kehittämissäätiö.

Tuloksista kävi Vatesin tutkijan Anne Kallion mukaan ilmi mm. se, että työelämäyhteydet perustuvat usein yksittäisten työntekijöiden henkilökohtaisiin verkostoihin. Työllistämisyksiköiden työelämäyhteyksiä tulisi kehittää systemaattisemmiksi, organisaation rakenteissa oleviksi työvälineiksi.

Kyselytutkimukseen vastanneista 16,4 % ei tuntenut yhdenkään yrityksen työllistämistarpeita. 57 % kertoi puolestaan tuntevansa yli neljän yrityksen osaamistarpeet.

Vastaajien henkilökohtaisten yrityskontaktien määrä vaihteli. Siinä missä noin 30 prosentilla vastaajista oli suora kontakti yli 10 yritykseen, 23 % vastaajista ei ollut kontaktia yhteenkään yritykseen.

Jakaumaa voi osaltaan selittää se, että eri organisaatioissa yhteydenpito työnantajatahoihin on roolitettu eri tavoin. Siinä tapauksessa olisi hyvä huolehtia organisaation sisäisestä tiedonsiirrosta, että kaikilla ohjaustyötä tekevillä olisi tieto ja tuntuma työllistävien yritysten osaamistarpeista. Kyselyyn vastaajista 50 % kohdalla potentiaalisten yritysten kontaktointi kuuluu työtehtäviin.

Kyselyyn vastaajat eivät uskoneet yritysten työllistävän mielellään osatyökykyisiä. Kukaan vastaajista ei ollut samaa mieltä väittämästä. Lähes 15 % oli osittain samaa mieltä, kun taas lähes 60 % vastaajista oli eri mieltä tai osittain eri mieltä

Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen vaatii aikaa ja raamit

Työllistämisyksikön asiakkailla on erilaisten tilanteet ja taustat. Jotta häntä pystyttäisiin ohjaamaan hänelle oikea-aikaiselle ja oikealle polulle, on hyvä tunnistaa ääneen sanotut ja puhumattomat tarpeet. Kyselyyn vastanneista 67,7 % oli samaa mieltä siitä, että käyttää aikaa ymmärtääkseen asiakkaan yksilöllisen ohjauksen tarpeen. 25 % vastaajista koki, että pystyy käyttämään tarpeeksi aikaa ymmärtääkseen asiakkaan yksilöllisen ohjauksen tarpeen.

Työllistämisyksiköissä on vielä vaihtelevia käytäntöjä siitä, kuinka yhtenäinen ohjausprosessi on. Kyselyssä kävi ilmi, että suurimmalla osalla ohjausprosessi on kuvattu kirjallisesti, mutta ohjauskäytännöt eivät ole niin usein yhtenevät. Kyselyyn vastaajista 44,6 % on sitä mieltä, että ohjaustyö perustuu ennalta määriteltyyn ohjausprosessiin. Toisaalta, 94,6 % vastaajista on sitä mieltä, että ohjausprosessi määrittyy asiakkaan tarpeiden mukaan. Keskusteluun olisi hyvä nostaa, kuinka yhtenäinen ohjausprosessi voisi tukea ja antaa tilaa asiakkaan henkilökohtaisille kohtaamiselle ja tarpeille.

Kenelle?

Kohderyhmänä on opetus-ja ohjaushenkilöstö, työvalmentajat sekä työelämänedustajat.  

Kohteisiin kuuluvat myös kuntoutuksen, työllistämisen ja koulutuksen parissa työskentelevät organisaatiot ja niiden henkilöstö sekä viranomaiset.  

Työyhteisöt ja organisaatiot, joilla on valmius tarjota työssäoppimis- tai työpaikkoja osatyökykyisille. 

Tavoite

Tavoite 1: Yhteistyömallia on kehitetty niin, että olemassa olevia toteuttajien palveluita on yhdistetty ja muotoiltu joustavimmiksi ja asiakaslähtöisimmiksi palveluiksi, joka tukee osatyökykyisen henkilön työllistymistä ja parantaa heidän mahdollisuuksien suorittaa opintoja.

Tavoite 2: Opetus- ja ohjaushenkilöstön, työvalmentajien ja työpaikkaohjaajien kanssa on kehitetty työhönvalmennusmalli, jossa huomioidaan aiempaa paremmin itse valmentautujat. Henkilöstön valmentavan työotteen osaamista on vahvistettu. 

Mitä?

Vertaillaan olemassa olevia toimintamalleja ja palveluita, joita muotoillaan asiakaslähtöisemmiksi. 

Kehitetään ja mallinnetaan uusia työhönvalmennukseen, ohjaukseen ja työllistymiseen liittyviä käytänteitä sekä vahvistetaan työelämäyhteistyötä. 

Hyödynnetään ja sovelletaan olemassa olevia toimintakyvyn, työn soveltuvuuden sekä olemassa olevia osaamisen ja työkyvyn arviointimenetelmiä, joita sovelletaan kehitettävässä mallissa.

Kehitetään työhönvalmennusmallia, jossa hyödynnetään ryhmävalmennusta ja vertaistukea ryhmän toiminnassa.

Opinnollistetaan työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä huomioiden välillisen kohderyhmän tuen tarpeet sekä toiminta- ja työkyky.

Tavoite

Luodaan alueellista järjestöjen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden työllistämistoimintaa tukeva ja sen vaikutuksia parantava toimintamalli.

Vates koordinoi ja kokoaa toimijat yhteen. Rakennetaan yhteistyöverkosto, jonka avulla pidetään yhteyttä maakuntiin.

Nostetaan järjestöjen ja muiden toimijoiden työllistymisen tuki ja palvelut paremmin esiin.

Turvataan yhteisellä kehittämisellä järjestöjen elinvoima ja vahvuudet, jotta ne pysyvät haluttuina kumppanina yhteiskunnan uudistuksissa.

Kannustetaan kolmannen sektorin toimijoita muun muassa yhteisten hankkeiden tekemiseen ja vaikuttamiseen.

Miten KeKo-hanke toimi?

Alueilla järjestettävät kehittämisringit olivat hankkeen toiminnan ydin. Kehittämisrinkeihin kutsuttiin laajasti kumppaneiksi alueiden työllistämistoimijoita, asiantuntijoita ja viranomaisia. Kehittämisrinkien toiminta perustui aiempien kumppanuuksien tiivistämiseen, uudelleen herättämiseen ja uusien kumppanuuksien solmimiseen.

Hanke tuki kumppaniorganisaatioiden kehittämistä ja yhteisten projektien suunnittelua. Hanke järjesti alueellisia koulutuksia ja tapahtumia vahvasti maakuntiin jalkautuen.

Tavoitteena oli yhteistyön tiivistäminen niin, että toiminta käynnistää yhteistä vaikuttamistyötä, kehittämishankkeita ja jokaisen toimijan omiin tarpeisiin perustuvia uudenlaisia toimintatapoja.

Tulos

Tuloksena oli eri tavoin yhä laadukkaampaa työllistämistoimintaa. Hankkeen tavoitteena oli, että työllistymistä edistävien järjestöjen kehittämistyö systematisoituu ja jäntevöityy. Toisiaan lähellä olevien toimijoiden yhteinen vaikuttamistyö tiivistyy ja painoarvo niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti kasvaa.

KeKo-hanke käynnistyi huhtikuussa 2017, jolloin elettiin maakunta-, kasvupalvelu- ja sote-uudistuksen aikaa. Järjestöillä oli kova huoli siitä, millä tavoin omien organisaatioiden kohderyhmät (esim. vammaiset, osatyökykyiset ja muut erityistä tukea tarvitsevat henkilöt) huomioidaan muutoksissa. Lisäksi järjestöjä mietitytti elinvoiman säilyttäminen tulevaisuudessa kaikkien muutosten keskellä.

Aloitimme hankkeen tutustumalla eri maakuntien toimijoihin ja kartoittamalla työllisyydenhoidon kentän tilannetta, hankkeita ja jo olemassa olevia verkostoja. Ilmeni, että kehittämistarpeet ovat hyvin samankaltaisia alueesta riippumatta. Toimijat toivoivat ennen kaikkea saavansa tietoa tulevista muutoksista.

Apua toivottiin myös mm. ohjauskäytäntöjen, markkinaosaamisen ja vaikuttavuuden kehittämiseen.

Alun ilmapiirin jälkeen työllisyydenhoidon toimintaympäristö on ollut jatkuvassa muutoksessa.

Hankkeen toimintakauden aikana Suomessa on aloittanut uusi eduskunta ja hallitus.

Hallitusohjelmaan on kirjattu työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin, minkä takia myös osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen edistämiseksi on kirjattu useampi toimenpide. Hallitusohjelmassa on huomioitu myös järjestöjen toiminnan turvaaminen tulevaisuudessakin.

Ensi vuonna käynnistyvät jälleen kuntakokeilut ja sote-uudistuksen valmistelua jatketaan. KeKo-hankkeen kolmen toimintavuoden aikana järjestöt pääsivät jo melko hyvin mukaan muutosten valmisteluryhmiin, ja nyt onkin tärkeää jatkaa aktiivista toimintaa, jotta järjestöt pysyvät muutoksissa mukana jatkossakin. Järjestöt tarvitsevat edelleen apua oman osaamisen esille tuomiseen.

Yhteistyökumppanit olivat hankkeessa erityisen tärkeitä ja monia tilaisuuksia järjestettiin yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.

Yhteistyökumppanit mahdollistivat erilaisten kohderyhmien tavoittamisen ja suurempien tilaisuuksien järjestämisen.

On ollut ilo huomata, että yhteistyötä kanssamme on haluttu myös jatkaa. Kiitos luottamuksesta!

Työllisyystoimijoiden yhteistyön koordinoinnille on edelleen suuri tarve kaikissa maakunnissa. Vain eri toimijoiden yhteistyön avulla voidaan onnistua tuon 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamisessa. Siihen tarvitaan ihan meitä kaikkia.

Vates-säätiöllä oli ennen KeKo-hanketta kaksi muutakin alueille suuntautuvaa hanketta, Aktivera resurser (2013–2015) ja Välityömarkkinat osana työelämää (2014–2015), joiden aikana jo todettiin tarve alueellisen kehittämistoiminnan jatkumiselle, sillä myös toimintaympäristön muutokset olivat jatkuvia. Työllisyyden kuntakokeilut olivat päättyneet 2015 ja uusia suunniteltiin vuosille 2017–2018. Samoin suunnitteluvaiheessa olivat sote-, maakunta- ja kasvupalvelu-uudistukset. Samanaikaisesti järjestötoimijat kokivat rahoitusväylien kaventuneen, kun mm. palkkatuen määrärahoja oli vähennetty.

Toimintaympäristön muutosten seurauksena kolmannella sektorilla oli havaittavissa tietynlaista paikallaan junnaamista ja epävarmuutta kehittämistoimenpiteiden suhteen. Epäselvää tulevaisuutta oli vaikea ennustaa, minkä takia toiminnan kehittäminenkin koettiin haastavaksi. Järjestöjen väliset kilpailuasetelmat olivat myös järjestöjen kokemuksien mukaan yleistyneet, kun erityisesti palveluntuottajajärjestöt kilpailivat samojen hankintojen kilpailutuksissa.

Kaikkien näiden seurauksena työllistymistä edistävien järjestöjen elinvoima oli vaarassa hiipua. Samalla oli huoli siitä, millä tavoin osatyökykyisille, vammaisille ja pitkäaikaissairaille tarjotut palvelut pysyvät muutoksissa mukana.

Aiempien hankkeiden aikana oli myös huomattu, ettei työllistymistä edistävillä toimijoilla ole koordinoijaa kaikissa maakunnissa, joka varmistaisi tiedonkulun toimijoiden välillä ja kokoaisi toimijoita yhteisten teemojen ympärille.

Toimijat eivät myöskään tunteneet toisiansa kovin hyvin kaikilla alueilla, mikä vaikeutti yhteistyön ja yhteiskehittämisen puuttumiseen.

Vates-säätiöltä toivottiin konkreettisesti ja säännöllisesti alueille jalkautuvaa toimintaa sekä tietoa työllisyydenhoidon kentältä eri alueilta.

Hankkeessa tehtiin heti alkuvaiheessa valtakunnallinen verkkokysely järjestö- ja työllisyystoimijoille, jotta saatiin selville eri toimijoiden tarpeita. Kyselyssä selvitettiin lähes kaikkien maakuntien työllisyystoimijoiden välinen verkostotilanne, hankkeisiin osallistuminen, keskeisimmät yhteistyötahot ja työllisyyden ajankohtaiset asiat.

Lisäksi hankepäällikkö ja korkeakouluharjoittelija tapasivat lähes jokaisesta maakunnasta muutamia toimijoita joko kasvotusten tai Skypen välityksellä ja syvensivät tarvekartoitusta.

Kyselyiden ja tapaamisten pohjalta alettiin suunnitella hankkeen toimintaa. Käytännössä hankkeen toiminta tarkoitti maakunnissa järjestettäviä verkostotilaisuuksia. Hankesuunnitelmassa oli ensisijaisesti tavoitteena koota yhteen työllistymistä edistäviä järjestötoimijoita, mutta hankkeessa huomattiin pian, että toimijoilla on tarve kaikkien työllisyystoimijoiden yhteisille tapaamisille.

Näin ollen verkostotilaisuuksiin kutsuttiin kolmannen sektorin lisäksi myös julkisen sektorin työllisyystoimijoita, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä oppilaitosten työntekijöitä.

Verkostotilaisuuksia järjestettiin kolmen vuoden aikana yhteensä 38, joissa oli yhteensä 1290 osallistujaa. Osallistujista noin 60 prosenttia oli kolmannelta sektorilta. Tilaisuuksien sisällöt suunniteltiin aina vastaamaan alueiden todellisia tarpeita. Alkuun teemat päätettiin ensimmäisen kesän tapaamisten ja tehdyn alkukartoituksen ja myöhemmin hankkeessa kerätyn palautteen perusteella.

Tilaisuuksia suunniteltiin myös yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa, sillä kaikki tilaisuudet pyrittiin lähtökohtaisesti järjestämään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Monessa maakunnassa esimerkiksi STEA:n rahoittamat Järjestö 2.0 -hankkeet lähtivät mukaan yhteistyökumppaneiksi.

Käytännössä vuoden 2018 tilaisuuksissa keskityttiin hyvin vahvasti maakunta-, sote- ja kasvupalvelu-uudistuksiin. Verkostotilaisuuksissa kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja eri valmisteluryhmistä ja järjestöt saivat tietoa, missä vaiheessa uudistuksissa oltiin menossa ja miten järjestöt voisivat olla mukana toiminnassa. Tilaisuuksissa tuotiin myös järjestöjen omaa ääntä vahvasti esille.

Vuoden 2019 tilaisuuksissa keskityttiin edelleen työllisyydenhoidon ajankohtaisasioihin, mutta myös työllisyyspalveluiden kilpailutuksiin ja työnantajayhteistyöhön.

Vuoden 2018 aikana hanke oli mukana myös SuomiAreenalla, Kuntamarkkinoilla ja Vates-päivillä. Lisäksi hankkeessa järjestettiin kolmen koulutuspäivän kokonaisuus Satakunnassa toimiville työllistymistä edistäville järjestöille.

Yksi merkittävimmistä KeKon tapahtumista syntyi hankkeen järjestämän verkostotilaisuuden seurauksena Pirkanmaalla syksyllä 2018, jolloin silloisessa Pirkanmaan maakuntavalmistelussa työskennellyt maakuntavalmistelija Irene Impiö toi esille, että Pirkanmaalle olisi hyvä saada kolmannen sektorin kehittämisohjelma.

Hankkeessa tartuttiin heti ehdotukseen ja kehittämisohjelman sisältöä alettiin suunnitella heti saman tilaisuuden työpajoissa.

Suunnitelmien pohjalta hankepäällikkö teki tarkemman suunnitelman kehittämisohjelmalle. Suunnitelma esiteltiin keväällä 2018 Pirkanmaan maakuntavalmistelulle ja TE-toimistolle.

Suunnitelmaan tehtiin tarkennuksia yhdessä ja kehittämisohjelma aloitettiin maaliskuussa 2018, jolloin mukaan oli tullut myös Tampereen kaupunki. Kehittämisohjelma koostui Verkostokiihdyttämöstä ja kahdesta Järjestöklubista.

Pirkanmaan maakuntavalmistelulta saatiin rahoitus Verkostokiihdyttämölle ja Järjestöklubien kulut jaettiin KeKo-hankkeen, Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan TE-toimiston kesken.

Verkostokiihdyttämö-toimintamalli kehitettiin yhteistyössä Pirkanmaan TE-toimiston, Tampereen kaupungin ja Etula Group Oy:n kanssa. Verkostokiihdyttämössä tarjottiin valmennusta markkinoilla toimimiseen seitsemälle järjestölle ja kahdeksalle yritykselle.

Kiihdyttämöön oli erillinen haku, jossa selvitettiin hakijaorganisaation taustoja ja kokemuksia palvelutuotannon suhteen sekä motivaatiota osallistua kiihdyttämöön. Kiihdyttämön maksimiosallistujamääräksi sovittiin 15 toimijaa. Hakijoita tuli seitsemästä yhdistyksestä ja kahdeksasta yrityksestä, jolloin kaikki hakijat tulivat valituksi.

Kiihdyttämössä osallistujat tutustuivat toisiinsa ja arvioivat mahdollisuuksiaan yhteistyöhön speed dating -menetelmän avulla. Menetelmässä kaikki osallistujat juttelivat lyhyen hetken toistensa kanssa ja arvioivat yhteistyömahdollisuuksia numeroasteikolla.

Arviointien perusteella konsultti muodosti osallistujista kaksi ryhmittymää, jotka alkoivat suunnitella, minkälaista yhteistyötä toimijat voisivat tehdä. Samalla kiihdyttämössä tarjottiin valmennusta palvelujen vaikuttavuuteen, markkinaongelmien tunnistamiseen, palvelujen muotoiluun ja yhteistyömuotoihin liittyen.

Verkostokiihdyttämössä oli seitsemän viikon aikana kuusi valmennuspäivää ja valmennustunteja kertyi yhteensä 32.

Verkostokiihdyttämön tuloksena syntyi kaksi konsortiota, joissa oli molemmissa sekä yhdistyksiä että yrityksiä. Molemmat konsortiot osallistuivat Pirkanmaan ELY-keskuksen järjestämään uuden työllisyyspalvelun kilpailutukseen.

Toinen konsortioista tuli valituksi, mutta myös toinen konsortio on jatkanut yhteistyötä kilpailutuksen jälkeen. Kaiken kaikkiaan kiihdyttämön tulokset olivat todella hyviä ja kaikki osallistujat kokivat osallistumisen hyödylliseksi.

Kiihdyttämön onnistumisen avaimina olivat eri sektoreiden ammattiosaamisen yhdistäminen ja hyödyntäminen sekä Pirkanmaan maakuntavalmistelun rahastosta myönnetty rahoitus konsultin kustannuksiin. Muita kustannuksia kiihdyttämöön tuli kahvikuluista ja jokainen kiihdyttämön suunnitteluun osallistunut henkilö käytti työaikaansa ja osaamistaan kiihdyttämön toteutuksessa. Verkostokiihdyttämöstä on kiinnostuttu myös muissa maakunnissa.

Verkostokiihdyttämön speed dating -toimintamallia hyödynnettiin KeKo-hankkeessa myöhemmin Uudellamaalla järjestetyssä työpajassa, jossa järjestötoimijat ideoivat yhteisiä hankkeita.

Hanketyöpajan tuloksena syntyi kaksi ryhmittymää, jotka alkoivat suunnitella konkreettisesti yhteisiä hankkeita. Työpajassa huomattiin, että Verkostokiihdyttämössä kehitetyt toimintamallit ovat siirrettävissä myös muuhun työryhmätyöskentelyyn.

Pirkanmaan kolmannen sektorin kehittämisohjelmaan sisältyi myös kaksi Järjestöklubia, jotka olivat hyvin samankaltaisia kuin KeKon muut verkostotilaisuudet. Järjestöklubien teemoja olivat palvelumuotoilu ja palveluiden vaikuttavuus.

Molemmissa tilaisuuksia kuultiin yksi pidempi johdatuspuheenvuoro aiheeseen sekä muita lyhyempiä asiantuntija- ja kokemuspuheenvuoroja.

Hankkeessa toteutettiin useampi julkaisu. Kyvyt käyttöön Extra -lehtiä tehtiin kaksi kappaletta eli Yhdistetään järjestöjen voimat ja taidot (2018, pdf) ja Yhteinen vaikuttamistyö (2019, pdf)

Lisäksi vuonna 2019 julkaistiin Verkostot ja kumppanuus – Järjestöt työllisyyden edistäjinä -käsikirja, jossa käsitellään työllisyydenhoidon yhteistyötä. Käsikirjan pohja rakennettiin yhdessä työllisyysasiantuntijoiden kanssa eri puolella maata järjestettävissä työpajoissa ja siinä jaettavat hyvät käytännöt ovat myös tulleet kentän toimijoilta. Julkaisu tarjoaa kättä pidempää olemassa olevien yhteistyöverkostojen vahvistamiin ja uusien muodostamiseen.

Hankkeen aikana tuoteettiin:

• 38 verkostotilaisuutta
• 4 Käsikirja-työpajaa
• 14 maakuntaa
• 3,3 tilaisuuksien palautteiden keskiarvo (asteikolla 1-4)
• Yli 1 200 osallistujaa, joista noin 60 % kolmannelta sektorilta
• 2 Kyvyt käyttöön Extra -lehteä: Yhteinen vaikuttamistyö -lehti (pdf) ja Yhdistetään järjestöjen voimat ja taidot (pdf)
• Käsikirja – Järjestöt työllisyyden edistäjinä

KeKo-hankkeen ensimmäisenä tavoitteena oli rakentaa Vates-säätiön valtakunnallisen toiminnan tueksi toimintamalli, joka tukee alueellista kolmannen sektorin toimijoiden työllistämistoimintaa ja sen vaikutuksia. Vates toimi projektissa sateenvarjomaisesti toiminnan koordinoijana ja toimijoiden yhteen kokoajana. Toimintamalli tarkoitti käytännössä maakuntien verkostotilaisuuksia, joita järjestettiin alueiden ydintoimijoiden kanssa yhteistyössä. Hankkeessa hyödynnettiin myös alueilla valmiiksi olevia verkostoja.

Kohderyhmän, yhteistyökumppanien ja hankkeen työntekijöiden mukaan toimintamallin avulla työllistymistä edistävien järjestöjen työn merkitys tiedostettiin maakunnissa aiempaa paremmin. Toimintamalli mahdollisti hyvien käytäntöjen levittämisen eri alueiden välillä, mistä seurasi työllisyystoimijoille uusia kehittämisideoita. Malli lisäsi alueilla tehtävää yhteistyötä ja toimijat tulivat eri alueilla tietoisemmaksi toistensa toiminnoista. Syvennetyn palautekyselyn mukaan 53 % hankkeen toimintaan osallistuneista löysi uusia yhteistyökumppaneita eri tilaisuuksissa. Hankkeen toimintamallin tuloksena Vates sai tärkeää tietoa eri alueilta ja alueiden keskinäisestä erilaisuudesta. Tietoa hyödynnettiin hankkeen lisäksi koko säätiön toiminnan suunnittelussa. Palautteet myös osoittivat, että hankkeessa onnistuttiin luomaan laaja-alainen yhteistyöverkosto ja johtamaan sitä.

Toisena tavoitteena oli nostaa työllistymisen tuen ja palvelujen osuutta sekä profiilia niiden järjestöjen ja toimijoiden keskuudessa, joilla on siihen kiinnostusta tai tarvetta, mutta ei riittävästi resursseja. Työllisyystoimijat toivat palautteissaan esille, että kehittämisringeissä syntyi uusia ideoita, joilla he voivat nostaa työllistymisen tuen palveluita toiminnassaan. Syvennetyn palautteen mukaan tilaisuuksissa löytyneiden uusien yhteistyökumppaneiden kanssa on suunniteltu mm. asiakasyhteistyötä, yhteisiä koulutuksia ja hankkeita sekä muodostettu uusia, pienempiä verkostoja.

Tilaisuuksien palautteissa ilmeni, että muutamat toimijat, joilla ei ennestään ollut työllistämistoimintaa, olivat kehittämisringissä saatujen tietojen myötä alkaneet pohtia, miten he voisivat omassa toiminnassaan lisätä osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä. Lisäksi toimijoita kannustettiin osallistumaan esimerkiksi kilpailutuksiin yhdessä, sillä harvalla yksittäisellä järjestötoimijalla on niin laajaa palveluvalikoimaa, jota suuret kilpailutuskokonaisuudet vaativat.

Kolmantena tavoitteena oli turvata yhteisellä kehittämisellä järjestöjen elinvoima, vahvuuksien säilyminen ja haluttuna kumppanina pysyminen rakenteellisissa ja hallinnollisissa uudistuksissa. Tavoitteena oli myös kannustaa yhteisten hankkeiden ideoitiin ja yhteiseen vaikuttamistyöhön. Hankkeiden hakemista ei ole pidetty itseisarvona, mutta toimijoita kannustettiin siihen ja kehittämisringeissä pohdittiin eri tarpeita ja teemoja aiheeseen liittyen.

Hankkeen konkreettisimpia vaikuttamistuloksia oli aiemmin mainittu Pirkanmaan kolmannen sektorin kehittämisohjelma.

Vaikuttamistuloksia ovat myös kaikki viestit, joita kehittämisrinkeihin osallistuneet valtion, maakuntien ja kuntien edustajat ovat vieneet eteenpäin.

Merkittävä vaikuttamistyöstä syntynyt muutos tapahtui myös kohderyhmässä itsessään: järjestötoimijat heräsivät oman toimintansa kehittämistarpeisiin ja ymmärsivät, että oma osaaminen pitää tehdä näkyväksi, jotta elinvoima, järjestöjen vahvuudet ja tuetun työn monipuoliset palvelut säilyvät. Ennen kaikkea tilaisuuksiin osallistuneet ymmärsivät yhteistyön merkityksen järjestöjen elinvoiman säilyttämisessä. Yhdessä vaikuttamalla ja yhdessä toimintoja kehittämällä järjestöjen ääni kuuluu kauemmas.

Alun perin neljänneksi tavoitteeksi kirjattiin uuden arviointivälineen rakentaminen. Hankkeen toiminnan tarkentuessa tavoite kuitenkin muutettiin, sillä arviointivälinettä ei nähty kentällä tarpeellisena tai ajankohtaisena. Hankkeen uutena neljäntenä tavoitteena oli rakentaa Vates-säätiön monitoimijainen yhteistyöverkosto (ns. järjestöjen yhteistyöagentit), jonka avulla pidetään yhteyttä tuleviin maakuntiin. Monitoimijainen yhteistyöverkosto sisältyi ensimmäisen tavoitteen mukaiseen työllistämistoimintaa tukevaan ja sen vaikutuksia parantavaan toimintamalliin. Tätä varten muodostettiin keskeisten ydintoimijoiden verkosto, joka toimii tiedonvälittäjänä Vatesin ja eri maakuntien välillä molempiin suuntiin. Verkosto jatkaa toimintaansa ja sen ydintoimijat saavat ammatillista vertaistukea sekä jakavat hyviä käytäntöjä. Vates saa verkoston kautta tietoa eri alueiden työllisyystoimijoiden tarpeista. Lisäksi verkoston avulla suunnitellaan alueiden yhteistyön kehittämistoimintaa. Verkostossa on tällä hetkellä noin kolmenkymmentä toimijaa, pääosin Vatesin taustayhteisöistä ja kolmannelta sektorilta.

Työntekijöiden tänä vuonna tekemän itsearvioinnin mukaan hankkeessa on onnistuttu erinomaisesti yhteistyökumppaneiden tavoittamisessa ja eri yhteistyötahojen tarpeiden huomioinnissa.

Myös yhteistyökumppanien sitouttamisessa toimintaan ja tavoitteisiin on onnistuttu hyvin. Onnistumisia on edistänyt hyvä tiedonkulku koko säätiön henkilöstön kesken.

Kaiken kaikkiaan tilaisuuksien palautteissa korostuu kohderyhmän kokemus tilaisuuksien hyödyllisyydestä: tilaisuuksissa on saatu uusia ideoita, yhteistyökumppaneita ja ajankohtaista tietoa työllisyydenhoidon kentältä. Sen vuoksi tilaisuudet myös on koettu hyvin hyödyllisiksi: asteikolla 1-4 (1=heikko, 4=kiitettävä) kaikkien tilaisuuksien keskiarvo oli 3,3.

Kaikkien suoritettujen arviointien mukaan hanke saavutti hyvin hankesuunnitelmassa määriteltyjä tavoitteita, vaikka hankkeessa oli niukat henkilöstöresurssit. Vaikuttavien tilaisuuksien tuloksena hanke vahvisti järjestöjen roolia luotettavina kumppaneina maakunnissa.

Vaikka maakunta-, sote- ja kasvupalveluvalmistelut pysähtyivät, oli järjestöjen oman roolin löytyminen hyödyllistä tulevissa rakenteellisissa tai lainsäädännöllisissä uudistuksissa sekä niiden valmisteluissa. Eri työllisyystoimijat tavoitettiin erittäin hyvin.

Jatkuvan arvioinnin ja tarvekartoitusten avulla sekä kohderyhmän ja yhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyössä luotiin onnistunut toimintamalli, joka on edesauttanut hankkeen muidenkin tavoitteiden saavuttamista.

Kaikki toimi ja asiantuntijuus näkyi sisällössä ja järjestelyissä.

Sain paljon uusia kontakteja, tietoa järjestöjen toiminnasta ja ideoita oman hankkeen kehittymiseen.

Herätti ajatuksia, miten oma yhdistykseni voi osallistua ja vaikuttaa.

Toivon, että näitä järjestettäisiin säännöllisesti. Tarvitsemme tahon, joka meidät kokoaa yhteen.

Hankkeessa opittiin paljon työllisyydenhoidon toimialasta, verkostoista sekä hanketyöskentelystä. Hankkeen aikana huomattiin, että käytännössä suurempia ja eri alueita kattavia työllisyysverkostoja on hyvin vähän.

Maakunnat ovat keskenään erilaisia, vaikka Suomi on suhteellisen pieni maa. Alueiden yhteistyörakenteet ovat muodostuneet pitkien aikojen kuluessa, eikä rakenteita muuteta äkkinäisesti. Maakunnissa on myös erilaisia vakiintuneita käytäntöjä, eivätkä kaikki hyvät käytännöt ole sellaisenaan siirrettävissä alueelta toiselle. Alueen työllisyydenhoidon kentän dynamiikkaan vaikuttavat myös muut alueelliset erityispiirteet.

Yleisesti hankkeen aikana vahvistui tuntemus siitä, että toimijat tuntevat toisensa huonosti ja pelkästään tutustumiseen ja toisten toimintojen esittelyyn kannattaa varata aikaa. On pieniäkin alueita, joilla toimijat tekevät vain vähän yhteistyötä keskenään.

Toimijoilla ei välttämättä ole riittävästi resursseja yhteistyön systemaattiseen rakentamiseen, eikä yhteistyötä aina koeta tärkeänä. Järjestöjen väliset kilpailuasetelmat hidastavat osaltaan yhteistyöverkostojen muodostumista, kun järjestöt joutuvat käytännössä kilpailemaan samoista avustus- ja rahoituslähteistä sekä asiakkaista.

Jatkuvassa muutoksessa oleva toimintaympäristö on toisaalta pakottanut järjestöt pohtimaan verkostojaan ja löytämään uusia yhteistyökumppaneita. Esimerkiksi järjestöjen ja yritysten väliset konsortiot ovat vielä melko harvinaisia työllisyydenhoidon kentällä.

Hankkeessa saatiin hyvää palautetta siitä, että verkostojen koordinoinnista vastaa alueen ulkopuolinen, neutraali taho.

Ylipäänsä verkostojen koordinointi vaatii sellaisia resursseja, joita melko harvalla toimijalla on. Monet järjestötoimijat kokevat, ettei heille välitetä riittävästi tietoa tapahtuvista muutoksista ja ajankohtaisista asioista.

Tämän takia mahdollisiin muutoksiin varautuminen voi olla haastavaa. Alueilla tarvitaan edelleen keskustelua ja sopimista siitä, mitä toimintoja kukin tekee. Tällä hetkellä toimijoilla on liikaa päällekkäisiä ja sisällöltään samanlaisia palveluja.

On kaikkien etu, jos palvelutarjontaa saadaan laajennettua ja kohdistettua paremmin eri ihmisten tarpeita vastaavaksi. Yhteistyökumppaneita pitäisi osata etsiä myös uusilta sektoreilta ja tehdä rohkeita uusia avauksia yhteistyömahdollisuuksia kehittäessä.

Työllisyydenhoidon kentällä kehittämistä kaipaavat käytännöt ovat usein hyvin samankaltaisia alueesta riippumatta. Apua kaivataan työnantajayhteistyöhön, uusien yhteistyökumppaneiden löytämiseen sekä asiakkaiden palveluprosessien kehittämiseen. Samojen teemojen toistuminen on vahvistanut kokemusta siitä, että hankkeen toiminnalle on ollut suuri tarve.

Hankkeessa opittiin myös paljon työllistymistä edistävien järjestöjen vahvuuksista ja erilaisista kehittämistarpeista.

Järjestöt todella tuntevat kohderyhmänsä ja heidän tarpeensa, minkä takia järjestöjen vahvaa asiantuntijuutta pitäisi hyödyntää enemmän eri sektoreilla.

Tätä varten järjestöt tarvitsevat työkaluja oman osaamisensa esille tuomiseen. Lisäksi tarvitaan lisää keinoja alueiden hankkeissa syntyneiden tietojen ja osaamisen juurruttamiseen hankkeiden päätyttyä.

Jatkossa järjestöjen yhteishankkeet ja yhteispalvelut ovat tärkeitä työllisyyden edistämisessä.

STEA myönsi Vates-säätiölle kolmen vuoden määräaikaisen kohdennetun avustuksen, jonka avulla jatketaan KeKossa aloitettua aluetoimintaa.

Aluetoiminnassa jatketaan samoilla toimintamalleilla kuin tähänkin asti, toimijoiden ja alueiden kehittämistarpeita kuunnellen. Tarkoituksena on myös vahvistaa alueiden välistä benchmarkkausta ja pysyä edelleen aallon harjalla.

Aluetoiminnassa alueille koottujen verkostojen kanssa tehtyä työtä jatketaan entistä tavoitteellisemmin. Yhteishankkeiden suunnittelulle kehitettyä työpajatoimintamallia on tarkoitus levittää muihinkin maakuntiin.

Samoin Pirkanmaan kehittämisohjelmassa kehitettyä Verkostokiihdyttämö-mallia varten etsitään uusia yhteistyökumppaneita muistakin maakunnista ja jatketaan toimintamallien kehittämistä.

Myös hankkeen loppupuolella tehtyä käsikirjaa hyödynnetään aluetoiminnassa jatkossakin.

Toiminnan vakiinnuttamisessa on apuna myös hankkeen aikana koottu alueyhteyshenkilöiden verkosto. Jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi alueyhteyshenkilö, jonka kanssa koordinaattorit suunnittelevat jatkossa alueen toimintaa.

Alueyhteyshenkilöille järjestetään verkoston sisäisiä koulutuksia ja tapaamisia. Alueilla tarvitaan edelleen sitä neutraalia tahoa, joka kokoaa toimijat yhteen.

KeKo-hankkeessa saatiin aikaa hyviä tuloksia, mutta työtä on edelleen tehtävänä. Myös tulevaisuudessa on tärkeää kiinnittää huomiota järjestöjen resurssien turvaamiseen ja panostaa yhteistyöverkostojen vahvistamiseen.