Saga Naumanen voitti kultaa kansainvälisissä Abilympics-kilpailuissa, lajina Character Design. Hopeaa sai peräti neljä suomalaista. Yksi heistä oli Miia Harpo, jonka lajina oli Cake Decorating. Kansainväliset ammattitaitokilpailut pidettiin Ranskassa maaliskuussa.

Suomesta erityistä tukea tarvitsevien Abilympics-ammattitaitokilpailuun osallistui 13 oman alansa nuorta huippuosaajaa. Lajeja olivat mm. viherrakentaminen, valokuvaus, puhdistuspalvelut, kokkaus ja julisteen suunnittelu. Ranskan Metzissä pidetyissä kilpailuissa oli noin 400 osallistujaa 27 maasta.

Saga Naumanen, 19, opiskelee toista vuotta Ammattiopisto Luovissa Oulun toimipaikassa. Muutama päivä Ranskasta paluun jälkeen hän on vielä hämmentynyt, sillä hän ei odottanut suurta menestystä.

– Ajattelin, että tämä olisi siisti reissu ja ainutlaatuinen tilaisuus päästä näkemään tällaiset kisat. Voitto tuli yllätyksenä, hän sanoo.

Hän kilpaili Character Design -sarjassa (hahmon suunnittelu), jossa oli yhteensä kuusi kilpailijaa.

Naumanen opiskelee media-alan perustutkintoa. Hän on harrastanut digitaalista piirtämistä ja videopelien suunnittelu kiinnostaa. Siihen liittyvää toisen asteen koulutusta ei ole, mutta media-ala tuntui Naumasesta lähimmäksi sopivalta.

Abilympicsiin oululaisopiskelija päätyi opettajan houkuttelemana. Pian hän huomasi valmistautuvansa kilpailuihin tekemällä aiempien vuosien tehtäviä. Kilpailu oli kaksipäiväinen, ja yhteensä työskentelyaikaa oli kuusi tuntia. Aika riitti, mutta Naumasen mukaan se meni nopeasti. Naumasta valmensi Jussi Väisänen.

Parhaillaan Saga Naumanen on koulutussopimusjaksolla pelialan yrityksessä LudoCraftissa ja on saanut hyvää työelämäkokemusta. Opintoja on vielä noin vuosi jäljellä, ja harkinnassa on jatko-opinnot ammattikorkeakoulussa.

Yrittäjyys kiinnostaa Harpoa

Turkulaisen 18-vuotiaan Miia Harpon lajiksi valikoitui Cake Decorating. Hän opiskelee Ammattiopisto Spesiassa Turussa ravintola- ja catering-alan perustutkintoa ja valmistuu kokiksi, mutta leipominen on hänen intohimonsa. Hän ei ollut ollut aiemmin ulkomailla, joten Metzin kilpailut olivat siksikin jännittävä kokemus. Hopea omassa lajissa tuntui hienolta. Harpon tukena oli valmentaja Jaana Kaurinkoski.

Harjoitteleminen tapahtui koululla ja kotona, sillä Harpo on koulutussopimusjaksolla ruokaravintolassa. Hän on siellä myös palkkatyössä. Paikan hän löysi koulun kontaktien avulla.

Työelämään liittyvää tietoa on opintojen aikana tullut Miia Harpon mielestä hyvin.

– Voisin ryhtyä vaikka yrittäjäksi. Siitäkin on koulussa puhuttu, ja se on tuntunut kiinnostavalta, hän miettii.

Luottamuksen valamista omaan tekemiseen

Ammattiopisto Luovin hankepäällikkö, joukkueenjohtajana toiminut Petri Hämäläinen toteaa, että kilpailutoiminta on huippuosaamista, ja sen näkyväksi tuominen sekä kilpailijoille että työelämän edustajille on yksi tavoite. Valmentajat ja joukkueenjohtajat auttavat nuoria löytämään osaamisensa kärjen.

– Pitää uskaltaa tuoda omaa osaamistaan esiin, ja siksi on uskottava siihen ensin itse.

Hämäläinen on todistanut monia kasvutarinoita. Hän on nähnyt, miten arka ja epävarma nuori saa lyhyellä valmennusjaksolla luottamusta taitoihinsa ja kokee sosiaalista vahvistumista.

– Tärkeintä on me-henki. Kun joukkue kasvaa yhteen, se välittyy myös ulospäin, hän sanoo.

Toinen joukkueenjohtaja, Ammattiopisto Liven koulutuspäällikkö Anu Kilkku korostaa myös yhteishenkeä. Uusien ystävien saaminen ei ole kilpailurupeaman vähäisimpiä onnistumisia. Hän on ylpeä jokaisesta kilpailuun osallistuneesta.

– Substanssiosaaminen kasvaa, kun opiskelijat saavat henkilökohtaista ohjausta lajissaan. Mutta myös luottamus omaan pärjäämiseen vahvistuu. Teimme esimerkiksi ennen matkaa huolilistan, kävimme läpi kaikki siihen kirjatut huolet ja mietimme niihin ratkaisuja. Matkatavaroiden katoaminen, paniikkikohtaus, kieliongelmat ja niin edelleen. No, menomatkalla yksi kilpailija jäi lentokoneesta, mutta tuli seuraavalla lennolla valmentajansa kanssa ja kaikki meni lopulta hyvin, Kilkku naurahtaa.

Ammattitaidon vahvistamista kilpailuissa Suomessa ja ulkomailla

Erityistä tukea tarvitsevien ammattiosaajien kansainvälinen ammattitaitokilpailu Abilympics järjestetään noin joka neljäs vuosi eri puolilla maailmaa.

Ranskan Metzissä tapahtumaan osallistui noin 400 kilpailijaa 27 maasta. Suomessa Skills Finland koordinoi sekä kansallisia että kansainvälisiä ammattitaitokilpailuja. Kansainvälisiä kilpailuja ovat Abilympicsin lisäksi EuroSkills ja WorldSkills. Kotimaassa järjestetään jokavuotinen Taitaja-tapahtuma. Niissä on myös TaitajaPLUS-lajeja, joissa otetaan huomioon erityistarpeet.

Artikkeli julkaistaan Kyvyt käyttöön -lehdessä 1/2023

Työvalmennus tarjosi tärkeää tukea Mikko Haapaselle Ammattioppilaitos Spesiasta valmistumisen jälkeen. Työvalmennuksessa Haapanen sai oman työvalmentajan, Sanna Tomma-Huovisen, jonka kanssa hän aloitti sopivan työpaikan etsinnän. Oma paikka löytyi lopulta Hesburgerilta.

– Täällä on parhaimmat työkaverit ja hyvä henkilökunta, Mikko Haapanen iloitsee. Tunne on selvästi molemminpuolinen, sillä myös työnantajan edustaja, Hesburgerin kenttäpäällikkö Tiia-Linda Karhu, on tyytyväinen Haapasen työpanokseen.

– Minun korviini on kantautunut vain positiivista palautetta, Mikko on tehnyt hyvää työtä ja hän on ollut iso apu työyhteisölle. Häntä arvostetaan paljon, Karhu kiittelee.

Haapanen työskentelee Vantaalla Flamingon Hesburgerissa Hese-Helpin kautta. Hese-Help on henkilöstöyhtiö, jonka kautta työllistetään esimerkiksi vammaisia ja osatyökykyisiä henkilöitä Hesburgeriin.

Valmistumisen jälkeen Virtaamoon

Haapanen valmistui kesällä 2021 Ammattiopisto Spesiasta ja aloitti pian sen jälkeen työnhaun Sanna Tomma-Huovisen kanssa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Työvalmennus Virtaamossa. Ensin Haapanen sai töitä päiväkodin keittiöstä. Pitkän lomatauon ajaksi hän etsi muita töitä. Silloin miehen tie vei Hesburgeriin, jonne hän tuli määräajaksi kesätöihin. Kesän aikana Haapaselle tuli kuitenkin tunne, että hän voisi viihtyä hampurilaisravintolassa pidempäänkin. Nyt Haapanen on vakituisessa työsuhteessa Hese-Helpin kautta, ja työskentelee osa-aikaisena kolmena päivänä viikossa.

– Työajat ja työn aloitus on kaikki saatu sovittua joustavasti Hesburgerin kanssa. Työtuntien määrä on tärkeä huomioida tulorajoissa pysymisen vuoksi, sillä Mikko on työkyvyttömyyseläkkeellä. Tällä hetkellä eläkkeensaaja voi tienata kuukaudessa hiukan yli 900 euroa ilman, että se vaikuttaa eläkkeen määrään, työvalmentaja Tomma-Huovinen selittää.

Haapanen on saanut työvalmennuksesta tukea ja apua kaikkiin työelämään siirtymisen vaiheisiin.
Haapasen työvalmentajana Tomma-Huovinen on tukenut häntä muun muassa työhakemusten kirjoittamisessa, haastatteluihin valmistautumisessa sekä omien vahvuuksien tunnistamisessa.

Ennen työsuhteen aloitusta he harjoittelivat Haapasen kulkureitin töihin Flamingon Hesburgeriin. Ensimmäisinä työpäivinä Tomma-Huovinen oli mukana Haapasen perehdytyksessä, ja sen jälkeen hän on tehnyt tukikäyntejä työpaikalle sovitusti.

– Tällä hetkellä teen tukikäyntejä suunnilleen kerran kuussa. Tarvittaessa soitellaan muista asioista siinä välillä, olen auttanut esimerkiksi verokortin tilaamisessa, Tomma-Huovinen kertoo roolistaan Haapasen työvalmentajana.

Tukea myös työnantajalle

Virtaamon työvalmennukseen kuuluu, että tukikäyntien yhteydessä työvalmentaja kysyy Haapasen lisäksi työnantajan kuulumiset. Työsuhteen alussa Tomma-Huovinen varmisti, että palkkatuen hyödyntäminen ja sen hakeminen sujuu Hesburgerilta.

– Työvalmentajan näkökulmasta kaikki on hoitunut todella hyvin Hesburgerin puolelta, Tomma-Huovinen kiittelee.

–  Mikon palkkauksessa hyödynnetään palkkatukea, jota on haettu vuodeksi kerrallaan, hän täsmentää. Saadakseen palkkatukea työntekijän täytyy olla asiakkaana TE-toimistossa. Työvalmentaja auttaa sekä työllistyjää että työnantajaa palkkatuen hakuun liittyvissä asioissa.

Työvalmennus Virtaamo tarjoaa monenlaista tukea työnantajille. Virtaamo toimii jatkuvan tuen periaatteella, eli työvalmentaja toimii linkkinä työnantajan ja asiakkaan välillä. Työvalmentajat pyrkivät tekemään työllistymisprosessin työnantajille mahdollisimman helpoksi ja vaivattomaksi. Työnantajat voivat saada Virtaamosta apua esimerkiksi sopimusten, hakemusten ja muiden työllistämiseen liittyvien lomakkeiden täyttämiseen.

Lisää Hese-Helpin kautta työllistettyjä

Viime aikoina Tomma-Huovinen on tehnyt tavallista useamman tukikäynnin Haapasen työpaikalla ja iloisesta syystä: Flamingon Hesburgerissa on aloittanut toinenkin Hese-Helpin avulla työllistetty. Mikko Haapasen tavoin uusi työntekijä löysi ravintolaan Virtaamon työvalmennuksen kautta.

Haapanen on osallistunut uuden kollegansa perehdytykseen neuvomalla ja opastamalla Hesburgerin aputyöntekijän tehtävissä.

– Monissa Heseissä hyödyttäisiin Hese-Helpin avulla työllistettyjen työpanoksesta. Oli itseasiassa minun ansiotani, että Järvenpäähänkin tuli työntekijä Hese-Helpin kautta, Haapanen kertoo hymyssä suin.

Tällä hetkellä Hese-Helpin kautta työsuhteessa on 12 ihmistä eri ravintoloissa.

– Sellaisissa toimipisteissä voisi varmasti hyödyntää Hese-Helppiä, joissa on isommat salit ja asiakasmäärät. Siten ravintolan taustatehtäviäkin on enemmän, kenttäpäällikkö Karhu pohtii.

Ennakkoluulojen tilalle tietoa

Haapanen tulee töihin puoli tuntia ennen ravintolan avaamista ja aloittaa päivän siivoustöillä. Työvuoron aikana hän huolehtii salin siisteydestä ja pitää huolta, että maustepisteiltä löytyy suolat ja ketsupit. Vuoron edetessä hän huolehtii tiskeistä ja ravintolan yleisestä siisteydestä, sekä hoitaa juoksevia asioita. Aiemmin haastattelupäivänä hän oli käynyt hakemassa kaupasta lisää sipuleita niiden loppuessa yllättäen.

Koronapandemian rauhoituttua ravintoloiden asiakkaat ovat palanneet ruokailemaan paikan päälle, jolloin kiire ja vilske on palautunut entiselleen. Ravintola-ala kärsii tällä hetkellä laajasta työvoimapulasta.

– Kannustan kaikkia palkkaamaan kehitysvammaisia ravintola-alalle ja ihan mihin vaan. Ravintola-alalla on esimerkiksi huutava pula tiskaajista, Haapanen kuvailee tilannetta.
Osalla työnantajista voi olla ennakkoluuloja ja virheellisiä mielikuvia siitä, miten työntekijän vamma tai sairaus vaikuttaa työkykyyn ja työntekoon.

– Minusta on pääasia, että kehitysvammaisia palkattaisiin. Kehitysvammainen ihminen voi tehdä ihan mitä vaan, kunhan annetaan mahdollisuus. Jotkut saattavat pelätäkin kehitysvammaisia, ja juuri heidän pitäisi tutustua Hese-Helppiin ja vastaaviin, Haapanen painottaa.

Artikkeli julkaistaan Kyvyt käyttöön -lehdessä 1/2023

Työnantajat voivat saada monenlaista tukea ja apua osatyökykyisen henkilön palkkaamiseen. Alla pähkinänkuoressa tietoa tukimuodoista, joita on mahdollista hyödyntää osatyökykyisten henkilöiden palkkaamisessa.

Palkkatuki – tuki palkkauskustannuksiin

Palkkatuki on TE­toimiston myöntämä rahallinen tuki työttömän tai osatyökykyisen henkilön palkkaamiseksi. Työttömän työnhakijan palkkaamiseen on mahdollista saada palkkatukea 30, 40 tai 50 prosenttia palkkauskustannuksista – joissain tilanteissa jopa enemmän.

Kun organisaatio on löytänyt sopivan työntekijän, jolla on oikeus palkkatukeen, se voi lähettää palkkatukihakemuksen Työ­ ja elinkeinotoimiston verkkosivuilla. Hakemus tulee lähettää ennen, kuin työntekijä palkataan, sillä tukea ei voida myöntää työsopimuksen tekemisen jälkeen. TE-­toimisto myöntää palkkatuen harkinnanvaraisesti arvioiden työnhakijan tuen tarpeen kyseisessä työssä. Palkkatukea ollaan uudistamassa.

Palkkatukiuudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alusta.

Työllistämisen kuntalisä – lisätuki työllistämiseen tai oppisopimuskoulutuspaikan tarjoamiseen

Kaupunki­/kuntalisä on kaupunkien ja kuntien työllistämistuki. Sitä maksetaan kuntakohtaisin ehdoin yrityksille, yhdistyksille ja säätiöille sekä yksityisille työnantajille kunnassa asuvan työttömän työllistämiseen. Osa kunnista edellyttää kuntalisän myöntämiseksi, että henkilölle on myönnetty palkkatuki. Lisätietoa kuntalisästä löytyy kuntien verkkosivuilta.

Työolosuhteiden järjestelytuki – tuki uudelle tai vanhalle työntekijälle, jolla on tarpeita työympäristön muutoksiin tai toisen henkilön tukeen

Työolosuhteiden järjestelytukea haetaan TE­toimistosta uudelle tai vanhalle työntekijälle, kun työnantajalla ei ole kohtuullisia edellytyksiä toteuttaa työhön tarvittavia mukautuksia ilman tukea. Tuella pyritään edistämään henkilön työssä pysymistä tai työllistymistä. Tukea voi saada esimerkiksi vamman vuoksi tarpeellisiin työvälineisiin tai kalusteisiin taikka muutoksiin työoloissa. Lisäksi tukea voidaan hakea korvaa­ maan toisen työntekijän antaman avun kustannuksia.

Työhönvalmentajan palvelut – tuki työntekijälle, työnantajalle ja työkavereille työnhakuun, rekrytointiin tai työtehtävien muokkaukseen

Työhönvalmentaja voi tukea sekä työntekijää että työnantajaa esimerkiksi työtehtävien kartoittamisessa, osaamisen sanoittamisessa ja tukien hakemisessa. Lisäksi työyhteisö voi saada työhönvalmentajalta ohjausta uuden kollegan vastaanottamiseen tai osatyökykyisen henkilön tukemiseen.

Työhönvalmennus on henkilökohtainen harkinnanvarainen etuus. Työhön­ valmentajan voi saada mm. TE­toimiston, eläkeyhtiön, oppilaitoksen, järjestön tai Kelan palveluista.

Työkokeilu

Työkokeilussa työnantaja selvittää työntekijän soveltuvuutta, työkykyä ja jaksamista työpaikalla. Työkokeilu ei ole työsuhde, eikä siitä makseta palkkaa. Työkokeilijan voi löytää TE-­toimiston, Kelan tai työeläkeyhtiön kautta.

Vinkki!
Työpaikkailmoituksessa voi mainita, että organisaatio toivoo hakijoiksi myös henkilöitä, jotka tarvitsevat erityistä tukea työllistymiseensä. Näin palkkatukeen oikeutetun henkilön työnhakua tukeva asiantuntija tietää suositella paikan hakemista asiakkaalleen.

Lisätietoa

Rekrytoinnin tuen palvelut:
Alueesi TE-toimisto: TE-toimisto tuo yhteen työnhakijat työnantajat. Toimistosta saa myös neuvontaa talous- ja tukiasioissa sekä todistuksen osatyökykyisyydestä suurtyönantajaa varten.

Erityisammattioppilaitokset:
Monenlaisia työntekijän löytämisen ja yhteistyön mahdollisuuksia sekä asiantuntemusta palkkaus- ja harjoitteluprosesseista ja työntekijän tuen tarpeesta. Katso esim. ameo.fi

Työllistymistä edistävät järjestöt ja hankkeet: Katso esim. Vatesin järjestöjen työllisyyspalvelut -sivu

Hyödyllisiä verkkosivuja:

Palkkatuki (TEM)

Työllistämisen kuntalisät ja palkkiot (Vates)

Työolosuhteiden järjestelytuki (TEM)

Tietoa työnantajille työhönvalmennuksesta (Vates)

Työkokeilun käytännöt ja säännökset /TE.palvelut) 

Työllistymisen tuet ja keinot (Tietopaketit, Vates)

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön Extra -lehdessä 2/2022 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)

Kuva: KT

Osaavan työvoiman saatavuusongelmat kurittavat niin yksityistä kuin julkista työnantajaa. Tässä kohtaa yleensä katseet kääntyvät kansainvälisten osaajien houkutteluun – siis työperäiseen maahanmuuttoon. Sen sijaan kotimaiset työvoimareservit – etenkin henkilöt, jotka haluaisivat ja pystyisivät antamaan työpanoksensa työmarkkinoilla – jäävät työnantajien ajatuksissa helposti marginaaliin.

Tästä joukosta osatyökykyiset ja vammaiset henkilöt muodostavat työ­ ja elinkeinoministeriön arvion mukaan noin 65 000 henkilön käyttämättömän työvoimapotentiaalin. Miksi tällainen vuonna 1990 syntyneiden ikäluokkaa vastaava työvoimareservi jää julkisessa keskustelussa vaille ansaitsemaansa huomiota?

Usein osatyökykyisten ja vammaisten työllistymistä koskevissa tutkimuksissa kysytään työnantajien käsityksiä tekijöistä, joilla rekrytointikynnystä voitaisiin alentaa. Ratkaisuvaihtoehdoiksi tarjotaan erilaisten uhkakuvien ja etenkin työkyvyttömyydestä johtuvien taloudellisten riskien poistamista. Valitettavasti samalla pakotetaan työnantaja vastaamaan kuin osatyökykyiset ja vammaiset henkilöt muodostaisivat ryhmän, joka jakaa samat rajoitukset ja haasteet. Tutkimuksen tulos on tällöin jo ennakolta rajattu vastausvaihtoehtojen piiriin: kohderyhmän työllisyyttä voidaan edistää vain korvaamalla osatyökykyisen tai vammaisen työntekijän työkyvyttömyydestä aiheutuneet kustannukset ja alentamalla heidän irtisanomissuojaansa.

Aivan vastakkaista ääripäätä edustavat tutkimukset, joiden perusteella työnantajien asenteet osatyökykyisten ja vammaisten henkilöiden työllistämiseen ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenten aikana myönteisempään suuntaan. Yhä useamman työnantajan mielestä työtä hakevan osaaminen, motivaatio ja asenne työhön ovat ratkaisevammassa asemassa. Esimerkiksi lääkärin kohdalla, joka sattuu myös olemaan vammainen henkilö, työnantaja tuskin kantaa huolta hänen osaamisestaan tai työkyvyttömyydestä aiheutuvista kustannuksista. Todennäköisesti tällöin pohdituttaa enemmän, miten työtä ja työolosuhteita tulisi mukauttaa, jotta sekä työn tuottavuus että työntekijän jaksaminen ja viihtyvyys mahdollistuisivat parhaalla mahdollisella tavalla Ensimmäisessä tulokulmassa osatyö­ kykyinen tai vammainen työntekijä on työnantajalle taloudellinen rasite riippumatta hänen yksilöllisistä vahvuuksistaan ja taidoistaan. Tällainen samanlainen kohderyhmän yleistäminen taloudellisten rasitteiden perusteella esiintyy myös ns. määräosuusmallissa. Siinähän työnantaja velvoitetaan työllistämään sakkomaksujen uhalla tietty määrä osatyökykyisiä ja vammaisia henkilöitä.

Jälkimmäistä tulokulmaa voisi luonnehtia ratkaisukeskeiseksi ja tapauskohtaiseksi työllistymisprosessiksi. Riippuen työntekijästä on mahdollista, että hän ei tarvitse sen kummempia mukautuksia kuin muutkaan työntekijät. Joissakin tapauksissa tarvitaan sitten yksilöllisiä mukautustoimia, jotka kohdistuvat työvälineisiin, ­olosuhteisiin, ­aikoihin tai ­tehtäviin. Työntekijä tarvitsee siis tukea yksilöllisen tarpeensa perusteella.

Vastaavasti työnantajien tilanne on yksilöllinen. On työnantajia, joilla on kokemusta osatyökykyisistä ja vammaisista henkilöistä työntekijöinä, ja he hallitsevat työtehtävien mukauttamisen ja työjärjestelyjen muotoilemisen. Vastaavasti löytyy työnantajia, jotka tarvitsisivat tukea työtä hakevan osaamisen ja työtaitojen arvioin­ tiin suhteessa tarjolla oleviin työtehtäviin, työtehtävien räätälöintiin ja mukautuksiin. Tutkimusevidenssi tällaisten palveluiden vaikutuksista on tiivistettävissä: työnantajat ovat palveluihin tyytyväisiä ja näkevät niiden johtaneen lisääntyneeseen tuottavuuteen, parantuneeseen työilmapiiriin ja vähäisempiin poissaoloihin.

On olennaista tiedostaa, että työnantajan tuen tarve ei riipu työtä hakevan henkilön tai työntekijän palvelutarpeesta. On siis mahdollista, että työntekijä ei tarvitse tukea, mutta työnantaja tarvitsee. Tällöin työllistymistä edistävä työnantajayhteistyötä tulee määrittää työnhakijan/työntekijän tapaan ratkaisukeskeiseksi ja tapauskohtaiseksi asiakasprosessiksi. Työnantaja on siis myös asiakas, jolla on palvelutarpeita.

Valitettavasti työnantajapalvelut esimerkiksi osana työvoimapalveluja ovat tässä mielessä edelleen rakentumatta. Apua työn ja työntekijän sopivuuden edistämiseen voi saada vain työnhakija. Työkaluja ja työmenetelmiä työnantajapalveluihin on maassamme kehitetty hankkeissa, mutta niiden juurruttaminen on jäänyt vielä kesken. Työ­ ja elinkeinoministeriön valtakunnallisessa ESR+ hankkeessa ”Uusia työmahdollisuuksia työpaikkoja kehittämällä” on ainakin suunnitelman tasolla tarkoitus levittää valtakunnallisesti eri toimialoittain työnantajiin ja työpaikkoihin kohdistuvia palvelumalleja. Kunnissa ja hyvinvointialueilla on ainakin tarvetta tällaisille palveluille.

Patrik Tötterman
Työllisyys- ja sosiaalipolitiikan asiantuntija Kunta- ja hyvinvointityönantajat, KT

Artikkeli on julkaistu Kyvyt Käyttöön Extra -lehdessä 2/2022 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)

Teksti ja kuvat: Tiina Jäppinen

Mikä mättää, jos yritykset eivät haluat rekrytoida osatyökykyisiä henkilöitä? Kysyimme asiaa toimitusjohtaja Jukka Hurrilalta, jolla on kaksi työllistämisen alan yritystä Satakunnassa ja joka vaikuttaa eri yrittäjäjärjestöjen luottamustehtävissä niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti.

– Osatyökykyisten henkilöiden työllistyminen menee samalla syklillä kuin muidenkin. Hyvässä työllisyystilanteessa myös osatyökykyisten henkilöiden on helpointa päästä työmarkkinoille, aloittaa Hurrila.

– Suurin ongelma on se, että osatyökykyisten työllistäminen vaatii yleensä aikaa, jotta työntekijä oppii työtehtävät. Yrittäjä puolestaan miettii tuottavuutta eli henkilölle tulisi löytyä työtä, joka hoituu hyvin ja mielellään heti. Työntekijän valmentaminen vie kuitenkin aina oman aikansa ja toisaalta yritysten oma perehdyttäminen on usein aika kevyttä.

Jukka Hurrilasta tuli yrittäjä vuonna 2006, kun hän perusti Länsivalmennus Oy:n ja myöhemmin edelleensijoitukseen keskittyvän LV Rekry Oy:n. Yritysten palveluihin kuuluvat muun muassa työhönvalmennus, edelleen sijoitus sekä työeläkekuntoutuminen ja rekrytointipalvelut. Yritykset tarjoavat palveluita työnantajille, työnhakijoille ja kuntoutusasiakkaille. Yhteistyökumppaneita ovat TE-toimistot, kunnat, eläkeyhtiöt ja oppilaitokset.

Pelko sairauslomista

Suomessa on noin 295 000 yritystä, joista 93 prosenttia on alle 10 hengen yrityksiä. Yksinyrittäjiä on 194 000. Yritykset työllistävät Suomessa 1,4 miljoonaa ihmistä, joista joka viides työskentelee alle 10 työntekijän yrityksessä. Noin 42 prosenttia kaikista työllistetyistä työskentelee alle 50 hengen yrityksissä. Loput työllistyvät suuriin yrityksiin.

Jukka Hurrilan kokemus on, etteivät pienet eli alle 10 hengen yritykset rekrytoivat mielellään ihmisiä, joilla on jokin vamma tai pitkäaikaissairaus. Yrittäjät pelkäävät riskiä sairauspoissaoloista ja niistä johtuvia taloudellisia menetyksiä sekä huolta siitä, löytyykö sairausloman ajaksi sijainen.

Hurrilan mukaan yrittäjät pelkäävät ehkä liikaakin sairauspoissaoloja, mutta se on hyvin ymmärrettävää. Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijän sairausloman ajalta palkkaa 10 päivän omavastuun ajalta, ja vasta sen jälkeen se voi hakea Kelalta korvausta. Lisäksi työnantajan on maksettava palkkaa sijaiselle. Lopulliset taloudelliset vaikutukset riippuvat mm. sairausloman kestosta, työsuhteen kestosta ja alan työehtosopimuksista.

Yrittäjä voi pelätä myös mainehaittaa, jos asiakkaille luvatut työt ja palvelut viivästyvät työntekijän sairastumisen vuoksi. Myös kaikki lisääntynyt paperityö ja byrokratia, mitä osatyökykyisten henkilön rekrytointi aiheuttaisi, vähentää yrittäjän kiinnostusta tuettuun rekrytointiin.

Jään murtamista

– Asenteet ja ennakkoluulot ovat vahvassa etenkin yrityksissä, joilla ei ole kokemusta osatyökykyisten työllistämisestä. Jää pitäisi päästä murtamaan ja saada sinne henkilö töihin, jotta työnantaja huomaa, että henkilö pystyy tekemään monia kohtuu isojakin työtehtäviä, eikä häntä tarvitse holhota, sanoo Jukka Hurrila.

– Moni osatyökykyisistä henkilöistä on äärimmäisen tunnollinen ja olen saanut vuosien varrella todistaa monia hienoja työllistymisen tarinoita.

Suoran rekrytoinnin sijaan yritykset haluavat Hurrilan mukaan palkata työntekijän esimerkiksi edelleensijoituksen kautta. Siinä esimerkiksi yritys tai yhdistys, joka on palkannut henkilön palkkatuella, voi siirtää henkilön suorittamaan työtä toiseen yritykseen eli käyttäjäyritykseen. Siirto perustuu aina siirrettävän henkilön tarpeisiin. Näin yritys voi arvioida ilman työnantajariskiä henkilön soveltuvuutta tarjolla oleviin tehtäviin.

– Yritykset haluavat, että me hoidamme paperityöt ja otamme riskin esimerkiksi sairauslomista. Edelleensijoituksessa me hoidamme kaikki palkanmaksuun ja palkkatuen hakuun liittyvät asiat, kertoo Hurrila.

Hurrilan kokemuksen mukaan perinteinen henkilöstövuokraus ei ole riittävä, kun puhutaan osatyökykyisten henkilöiden työllistymisestä. Rekrytoinnissa tarvitsevat tukea niin työntekijä kuin työnantaja.

– Olemme yhteydessä työnantajaan ja työntekijään aktiivisemmin kuin esimerkiksi perinteiset henkilöstön vuokrayritykset. Teemme kuitenkin yhteistyötä kaikkien paikallisten henkilöstövuokrausyritysten kanssa. Olemme koko työyhteisön tukena, mikä on helpotus niin yritykselle kuin työntekijälle, kertoo Hurrila.

– Autamme erilaisissa asioista. Kerromme esimerkiksi, mitä työntekijän autismikirjon diagnoosi tarkoittaa, mitä erityispiirteitä, vahvuuksia tai heikkouksia siinä on ja millaista opastamista tarvitaan, sanoo Hurrila.

Työ ja tekijä kohtaavat osin Satakunnassa on suuri työvoimapula mm. lähihoitajista, kodinhoitajista ja siivoojista. Pulaa tekijöistä on myös kaupoissa, ravintoloissa, kiinteistö- ja rakennusalassa sekä teknologiateollisuudessa. Miten osatyökykyiset henkilöt työllistyvät eri aloille?

Hurrilan kokemuksen mukaan juuri ravintola- ja tapahtuma-alan yritykset ovat olleet kaikkein nihkeimpiä palkkaamaan osatyökykyisiä henkilöitä. Yhtenä syynä voi olla se, että yhä harvempi työntekijä haluaa tehdä yö- ja viikonlopputyötä. Toisaalta alalla työvoiman tarve on useita kausittaista tai työntekijän tarve tulee hyvin nopeasti, jolloin esimerkiksi perehdytykseen ei ole aikaa.

– Asiakkaitamme on eniten toimistotyössä sekä tehtailla kokoonpanotöissä. Viime aikoina myös hoiva-alan tehtäviin on kyselty tekijöitä. Ravintola-alalle on kuitenkin sijoittunut kaikkein vähiten.

– Työllistämisen prosessi etenee yleensä niin, että ensin asiakas menee työkokeiluun, joka kestää yhden kuukauden. Sen jälkeen mietitään jatkoa, onko se palkkatukea vai mitä hän haluaa. Jos työnteossa havaitaan jotain puutteita, työkokeilua voidaan jatkaa ja oppia lisää asioita, kertoo Jukka Hurrila.

Joskus yrittäjiäkin pitää muistuttaa siitä, että työnantajan tehtävä on antaa työtä monipuolisesti, jotta työkokeilun osa-alueet tulevat tehdyiksi. Länsivalmennus Oy:n asiakkaat ovat päässeet myös kesäoppisopimustöihin.

*******

Suuret yritykset ja osatyökykyisten rekrytointi

Myös suuret yritykset voivat olla varovaisia osatyökykyisten henkilöiden rekrytoinnissa. Sairauslomien lisäksi suurtyönantaja seuraa tarkkaan henkilöstön ennenaikaisia työkyvyttömyyseläköitymisiä, mikä vaikuttaa yritysten eläkemaksuihin. Suomessa suuria yrityksiä koskee eläkemaksujärjestelmä eli mitä suurempi yrityksen omien työkyvyttömyyseläketapausten eläkemeno on, sitä suurempi on myös yrityksen maksuluokka ja työkyvyttömyysmaksu.

Toisaalta sama maksujärjestelmä myös kannustaa suuria yrityksiä panostamaan työntekijöiden hyvinvointiin ja käyttämään työolojen ja tehtävien mukautusta, jotta työntekijät pysyisivät työelämässä mahdollisimman pitkään.

Vähemmän tunnettu asia on se, että TE-toimisto voi antaa työllistyvän henkilön mukaan lausunnon, jolla työnantaja saa viideksi vuodeksi vapautuksen eläkemaksuriskistä eli jos sinä aikana työntekijä jää työkyvyttömyyseläkkeelle, työnantajan työkyvyttömyysmaksu ei nouse.

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön Extra -lehdessä 2/2022, jonka teemana on työnantajayhteistyö.
­

Teksti: Kaija Ray ja Jukka Lindberg
Kuvat: iStock, Pexels, Unsplash
Graafit: Seppo Alanko, lähde SOSTEn tiedote

Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmä selvitti yhdessä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kanssa yrityksien näkemyksiä heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistämisestä. Samalla haluttiin selvittää työnantajien tietoja välityömarkkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista.

Kyvyt käyttöön Extra -lehdessä 2/2022 (avautuu uuteen välilehteen) sivulla 10. Vastauksia on tarpeen tarkastella koko toimialan ja Vatesin näkökulmasta.

”On positiivisia ja negatiivisia kokemuksia, tässähän aina riski olemassa työnantajalle.”

Sitaatti kiteyttää yhden olennaisen tuloksen kyselystä. Kommentti on vastaus kysymykseen: ”Millainen kokemuksenne heikossa työmarkkina-asemassa olevan henkilön työllistämisestä on ollut?” Tuottaako osatyökykyisen tai vammaisen henkilön rekrytointi enemmän tai suurempia riskejä, kiinnostaa työnantajia erittäin paljon. Tästä tarvitaan mahdollisimman oikeaa tietoa, on sitten kyse pienyrittäjästä, jolla poissaolot tuottavat heti ongelmia työn järjestelyissä tai isosta yrityksestä, joita huolettavat usein mahdolliset eläkemaksuluokat.

Huolta aiheuttaa myös tuen tarve käytännössä. Tarvitaanko perehdytykseen enemmän aikaa? Mitä teen, jos työkyky heikkenee? Mitä jos työntekijä ei selviydy kaikista hänelle osoitetuista tehtävistä?

Työnantajien tiedon ja osaamisen lisääminen on yksi keskeisistä toimista, kun halutaan parantaa osatyökykyisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksia. Yhtä lailla on tärkeää tunnistaa ne työnantajat, joille työllistäminen näyttäytyy helpompana ja mielekkäämpänä mahdollisuutena jo nyt. Selvityksen perusteella näitäkin työnantajia on runsaasti. Asenne-erojen taustalla on monenlaisia tekijöitä, joista omat tai toisten työnantajien kokemukset ovat varmasti tärkeimmästä päästä. Tarvitaan yhteistyötä yritysten ja muiden työnantajien, työvoimaviranomaisten ja välityömarkkinatoimijoiden välillä, jotta työllistämisvalmiita työnantajia tunnistetaan, niiden kokemuksia jaetaan ja palveluja kehitetään niiden pohjalta. Vatesin on yhdessä välityömarkkinatoimijoiden kanssa aktivoitava tätä yhteistyötä.

Palkatako tuilla vai ilman?

Kysymys on tällä hetkellä, syksyllä 2022, erittäin ajankohtainen, kun palkkatukea ollaan uudistamassa. Osalle järjestöistä ja välityömarkkinatoimijoista muutosehdotuksen on ennakoitu tuottavan isojakin ongelmia omassa työllistämisessään, mutta hallituksen esityksessä laitetaan suuri paino yritysten lisääntyvälle palkkatuen käytölle rekrytoinnin tukena.

Kyselyyn vastanneista 57 % oli käyttänyt työllistämisen tukena palkkatukea. Liikevaihdon mukaan tarkasteltuna tätä mahdollisuutta olivat vastaajista käyttäneet eniten ne, joiden liikevaihto oli 1–1,9 milj. euroa (68 %) ja ne, joiden liikevaihto oli 10–20 milj. euroa vuodessa (67 %). Näin ollen tulos ei anna tarkkaa vastausta siihen, minkä kokoiset yritykset palkkatukea käyttävät.

Oletuksena on ollut, että isommat yritykset eivät tarvitse tai eivä halua käyttää rekrytointiin eri tukimuotoja, vaan työllistävät mieluummin ilman niitä. Edelleen vastauksena kysymykseen ”Millainen tuki helpottaisi yritystänne palkkaamaan heikossa työmarkkina-asemassa olevan henkilön?” korostui taas palkkatuki, mutta myös toisen henkilön antama tuki etenkin työsuhteen alkuvaiheessa. ”Perehdytyksen ja koeajan aikainen tuki. Tällöin riski rekrytoinnin epäonnistumisesta ei rasittaisi yritystä taloudellisesti”, toteaa yksi vastaajista.

Rekrytoinnissa saatavia tukia pohditaan usein erillisinä, mutta yhtä lailla kannattaa arvioida sitä, millaineneri tukien yhdistelmä tuottaisi parhaiten työnantajia, työntekijöitä ja työllistymisprosessia tukevia ratkaisuja. Palkkatuki on työnantajille näkyvin ja tunnetuin, mutta myös työhönvalmennus tunnetaan pikkuhiljaa paremmin. Vatesin näkemyksen mukaa rahallisen tuen yhdistäminen valmennukseen – mukaan luettuna työyhteisövalmennus – voisi monessa tapauksessa olla tehokkainta. Työolosuhteiden järjestelytuki tunnetaan muita tukia huonommin, mutta sillä on oma paikkansa, joko yhdessä tai ilman muita tukia silloin, kun työn ja työympäristön räätälöinti on tarpeen. Eri tukimuotojen yhteisestä vaikuttavuudesta tarvitaan vielä lisätietoa ja tähän aiotaan Vatesissakin tarttua.

Nuoret voivat hyötyä välityömarkkinoista

Palkkatuen ja työkokeilun käytön jälkeen seuraavaksi eniten vastauksissa kerrottiin käytettävän työharjoittelua sekä koulutus-ja oppisopimusta. Tämä on koko selvityksen kannalta kiintoisa havainto. Selvityksen johtopäätöksissä todettiin, että vastaajat katsoivat välityömarkkinoiden hyödyttävän eniten juuri nuoria sekä puutteellisen koulutuksen omaavia henkilöitä. Tämän voitaisiin ehkä tulkita tarkoittavan sitä, että välityömarkkinasektori toimii kummankin ryhmän kannalta ponnahduslautana avoimille työmarkkinoille sekä osaamisen kasvattamisen että muiden työelämän kannalta oleellisten valmiuksien kannalta. Jos näin on, silloin voitaisiin ajatella, että välityömarkkinat todella täyttävät niille tarkoitettua ja syntynyttä asemaa ja roolia osana työelämää.

Vatesin kannalta tässä kohdassa oleellista on jatkuva, tiivis yhteistyö oppilaitosten, erityisesti erityisammattioppilaitosten kanssa. Yhteistyötä tehdään käytännössä tukemalla oppilaitosten ohjaus- ja valmennustyötä tekevää henkilöstöä heidän omassa työssään opiskelijoiden työllistymisen edistäjinä sekä saattamalla heit monipuoliseen kumppanuuteen muiden työllisyystoimijoiden kanssa.

Välityömarkkinoiden tuntemisessa parantamisen varaa

Ei riitä, jos kyselyn perusteella näyttäisi, että välityömarkkinoiden rooli hahmotetaan oikealla tavalla. Tämä tietämys ja sitä kautta sovellusmahdollisuudet työllistämisessä on edelleen melko harvalla työnantajalla. Tulosten mukaan vain vajaa kolmannes tuntee sektorin hyvin. Peräti neljännes vastaa, että tuntee välityömarkkinatoimijoiden tarjoamat mahdollisuudet erittäin huonosti.

Vastaajista 60 jätti yhteystietonsa myöhempiä kontakteja varten ja näissä valtaosassa korostuikin yleinen, kaikenlainen tiedon lisäämisen tarve. Tässä riittää työsarkaa niin Vatesille kuin muillekin toimijoille. Työnantajien kannalta tärkeää on, kuten Harri Hellstén omassa artikkelissaan toteaa (Kyvyt käyttöön Extra 2/2022, s. 11. Avautuu uuteen välilehteen.), että on tärkeää tarjota oikeaa tietoa sekä onnistumisen tarinoita, mieluiten yrittäjältä yrittäjälle. Työnantajalle luotettavin tietolähde on toinen, tuttu työnantaja. Juuri tästä syystä tietoisuuden lisääminen ja positiivisten kokemusten saaminen jakoon ja kiertoon on niin tärkeää.

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön Extra -lehdessä 2/2022, jonka teemana on työnantajayhteistyö. 

Työmarkkinat ovat OECD-maissa yleisesti palautuneet hyvin pandemiasta. Kun edellinen kriisi alkoi helpottaa, alkoi Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Silläkin on valtavia työmarkkinavaikutuksia. Kun monessa maassa on palattu
pandemiaa edeltäneelle työllisyyden ja työttömyyden tasolle, on samalla työvoiman kysyntä ollut ennätyksellisen vilkasta.  Niin meilläkin.

Viime vuonna julkisessa työnvälityksessä rikkoutui miljoonan uuden avoimen työpaikan rajapyykki. Kuluvan vuoden tahti on vieläkin kovempi. Samaan aikaan pula osaavasta työvoimasta haittaa työnantajien toimintaa. Kysynnän kasvu on kuitenkin alkanut tasaantua.

Osa-aikatyö on jatkuvasti kasvanut pandemiakriisin ensi vaikutusten jälkeen. Meillä on selvästi yli 400 000 osa-aikatyöllistä. Tämä avaa mahdollisuuksia osatyökykyisille, kun entistä useampi työorganisaatio on tottunut eri työaikamuotoihin. Pohjoismaisittain osa-aikatyö on meillä kuitenkin vielä vähäistä.

Myös etätyö, läsnä- ja etätyön yhdistäminen ja muut uudet työnteon muodot voivat hyvinkin tuoda osatyökykyisille lisää
työmahdollisuuksia. Samalla on tärkeää tunnistaa myös tähän liittyviä ongelmia.

Työelämän ulkopuolella on arviolta 65 000 osatyökykyistä työhön halukasta ja siihen kykenevää. Kuluvalla hallituskaudella on otettu tärkeitä askeleita osatyökykyisten työllisyyden edistämisen tiellä. Työkykyohjelma (2019–2023) auttaa osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jaksamista. Toimet keskittyvät työllistymisen esteiden purkamiseen ja työllistymisen vauhdittamiseen. Ohjelmalla on kehitetty välityömarkkinoita sekä osatyökykyisille suunnattuja työkyvyn tuen palveluja. Yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä on parannettu rahoituksen ja liiketoimintaosaamisen uudistuksin.

Valtion erityistehtäväyhtiö Työkanava Oy aloitti kesällä 2022, tehtävänään työllistää kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia osatyökykyisiä työttömiä. Ensi vuonna voimaan tulevan palkkatukiuudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa sääntelyä ja edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä. Palkkatuen käyttöä lisätään erityisesti
yrityksissä. Työnantajalle palvelujärjestelmän yksinkertaistus ja näin osatyökykyisen ekrytointikynnyksen madaltaminen on
hyvä asia.’

Heikki Räisänen
tutkimusjohtaja
työ- ja elinkeinoministeriö

Kirjoitus on julkaistu Kyvyt käyttöön Extra -lehdessä 2/2022, teemana työnantajayhteistyö. 

Kuvittele, että olet jäänyt työttömäksi entisen työnantajasi supistaessa toimintojaan. Aiemmin identiteettiäsi määritellyt työ on pyyhkäisty pois ja huomaat masentuvasi kotona olemiseen. Työnhakutilanteessa koulutustasi arvostellaan vanhentuneeksi ja terveyspulmat tuovat lisähuolia arkeen. Työttömyysjaksosi venyy ja pitenee. Et päässytkään töihin niin nopeasti kuin olit ajatellut. Sinulle tarjotaan palkkatukea ja työkokeilua työllistämisen helpottamiseksi. Olet välityömarkkinoilla – vaaksan päässä työmarkkinoista.

Edellä on karrikoitu esimerkki työttömästä. Ketään ei hyödytä tilanne, jossa työllistäminen ei suju hyvin ja saldona on vain huonoja kokemuksia.

Moni ala huutaa työvoimapulaa – tarvitsemme lisää työvoimaa,jonka vuoksi osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämismahdollisuuksia pitäisi toteuttaa nyt eikä huomenna. Ketään ei hyödytä tilanne, jossa työllistyminen ei suju hyvin ja saldona on vain huonoja kokemuksia.

Asenneongelmia ja oikean tiedon puutetta on sekä yrityksissä että työttömillä. Tunteeko useamman vuoden työttömänä ollut nykypäivän työelämän vaatimukset? Työnantaja pohtii, osaako ja pystyykö työtön antamaan tarvittavan työpanoksen hänen yrityksessään? Vaatiiko perehdyttäminen tavallista enemmän aikaa ja voimia? Tarvitaan apukeinoja, joiden avulla saadaan nämä maailmat lähemmäs toisiaan. Välityömarkkinat ovat oiva keino tällaiselle kohtaamiselle.

Välityömarkkinoilta työllistyminen työmarkkinoille vaatii usein tukea ja ohjausta molempiin suuntiin. Hyppäys työelämään voi olla monelle liian suuri. Tällöin tarvitaan apukeinoja ja sopivan motivoivaa potkua työpaikan löytämiseksi. Kylmästi ajatellen voidaan sanoa, että niin kauan kuin työntekijä ei tuota, on työntekijä yrittäjälle pelkkä kuluerä. Kuitenkin jokainen onnistunut rekrytointi on yrittäjälle satsaus tulevaisuuteen. Hyvistä työntekijöistä halutaan pitää huolta ja sitouttaa heidät
omaan yritykseen. Työntekijät ovat yrityksen tärkein voimavara.

Työttömän työllistymiseen tarkoitetut erilaiset tuet jakavat osin mielipiteitä. Yrittäjien kanssa keskusteltuani on käynyt ilmi, ettei palkkatuki tai muu työllistämiseen liittyvä tuki saa olla syy rekrytointiin, mutta jos se madaltaa kynnystä työllistämiseen, ovat tuet paikallaan. Monesti kuulee manailtavan tukihakemusten olevan työläitä täyttää. On harmillista,
jos työllistäminen jää tekemättä byrokratian takia.

Välityömarkkinoilta voi ammentaa apua sekä työtön että työnantaja. Ohjaus, tuki perehdyttämiseen ja apu tukiviidakon selvittämiseen ovat tärkeitä apukeinoja, joita soisi käytettävän enemmän.

Yrittäjä, jos kuka, ymmärtää veronmaksajien tarpeellisuuden yhteiskunnallemme. Jokainen työtön, joka saadaan työllistettyä, on voitto meille kaikille. On tärkeää aktivoida työtön mahdollisimman nopeasti ja motivoida työhön. Tähän on pyritty työnhakijoita koskevalla lakimuutoksella. Se, miten hyvin tässä lopulta onnistutaan, jää nähtäväksi.

Sari Pettersson
Rauman kaupunginvaltuutettu (Kok.)
yrittäjä, palvelupäällikkö

Kirjoitus on julkaistu Kyvyt käyttöön Extra -lehdessä 2/2022, teemana työnantajayhteistyö.

Teksti: Tiina Jäppinen
Kuvat: Tom Tarvainen ja Juha Kuva

Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus (YYO) on ollut toiminnassa vuoden verran. Osaamiskeskuksen yksi tehtävä on tarjota neuvontaa ja ohjausta yhteiskunnallisille yrityksille ja sellaisia perustaville.

Valtakunnallisia neuvonta- ja ohjauspalveluita kehittävät Jarmo Hänninen ja Tom Tarvainen kertovat, että työ eroaa tavallisesta yritysneuvonnasta siinä, että tehtävänä on auttaa erityisesti yhteiskunnallisen yrittäjyyden erityiskysymyksissä.

– Ensimmäisen vuoden aikana tullaan neuvomaan lähes sataa ideavaiheessa olevaa, käynnistyvää tai jo toimivaa yhteiskunnallista yritystä. Asiakkaat tarvitsevat keskimäärin kolme neuvontakertaa, mutta välissä voi olla viikkoja ennen uutta yhteydenottoa. Joskus riittää yksikin, sanoo Jarmo Hänninen.

– Asiakkaan kysymykset eivät ole yksittäisiä, vaan moninaisia, sillä pohdimme yrityksen yhteiskunnallista päämäärää, tuloksen jaon erityispiirteitä ja vaikuttavuusasioita. Meidän on pakko katsoa asiakkaan kannalta asiaa hyvin laajasti ja samalla kuunneltava tarkasti, mitä tämä haluaa, kertoo Hänninen.

– Yritämme pitää byrokratian nollana, olla innostavia, konkreettisia ja tarjota yrityksille aina jotain kättä pidempää saman tien, sanoo Tom Tarvainen.

Asiakkaissa on sekä aloittelevia yrittäjiä sekä heitä, joilla on jo yrittäjätaustaa. On myös yrityksiä ja yhdistyksiä, jotka haluavat liittää tai perustaa oheensa yhteiskunnallisen yrityksen. Jotkut yritykset haluavat muuntaa toimintansa yhteiskunnalliseksi. Suurin osa on kuitenkin käynnistyviä yrityksiä.

Innon ylläpitämistä

Neuvonta perustuu siihen, ettei kenenkään ideaa torpata.

– Jos aiotun toiminnan keskiössä on hyvä yhteiskunnallinen muutos, ei silloin vedetä jarruja päälle, vaan innostusta ruokitaan. Jos jollain on hyvä into päällä, sitä ylläpidetään. Silloin voi paremmin nostaa esille myös vaikeita kysymyksiä, painottaa Hänninen.

Asiakkaat miettivät esimerkiksi oman mission kirjaamista yhtiöjärjestykseen, vaikuttamiskysymyksiä sekä mikä liiketoimintamalli ja organisaatiomuoto kannattaa valita. Usein halutaan myös testauttaa omaa ideaa ja pyydetään palautetta.

– Nuorilla nousevat esiin työn mielekkyys, arvot ja halu muuttaa maailmaa. Eniten kysytään vaikuttavuuteen liittyviä asioita, kertoo Tom Tarvainen.

Vaikuttavuudella tarkoitetaan, mitä inhimillisiä ja taloudellisia hyötyjä yhteiskunnallisella tasolla syntyy, kun tarpeeseen on vastattu yrityksen asettaman tavoitteen ja mission mukaan.

Kannattavaa liiketoimintaa

Yhteiskunnallinen yritys on yritys, jonka liiketoiminnan ensisijainen päämäärä on tehdä yhteiskunnallista hyvää. Yhteiskunnalliset yritykset haluavat toiminnallaan ratkoa yhteiskunnallisia ongelmia.

– Uusia ratkaisuja etsitään esimerkiksi syrjäytymiseen ja eriarvoisuuteen, yhteisöjen vahvistamiseen, maaseudun elinvoiman edistämiseen, ympäristöön ja kiertotalouteen sekä osatyökykyisten työllistämiseen, listaa Tarvainen.

Lähtökohtana on, että liiketoiminnan pitää olla kannattavaa.

– Vaikka yhteiskunnallisen yrityksen missio ohjaa koko yrityksen toimintaa, on yritystoiminnan realiteetit pidettävä vahvasti mielessä, huomauttaa Jarmo Hänninen.

Yhteistyötä yritysneuvojien kanssa

Neuvonta- ja ohjauspalveluita tarjotaan myös yritysneuvojille.

– Moni neuvoja on sanonut, että arvopohjaiset yritysideat ja merkityksen etsiminen työhön on lisääntynyt, kertoo Hänninen.

Yritysneuvojille järjestetään neuvontaa ja koulutusta yhteiskunnallisen yrittäjyyden erityispiirteistä. Yhteistyö yritysneuvojien kanssa on ollut monipuolista. YYO on mielellään mukana järjestämässä aiheesta tilaisuuksia eri puolella
Suomea.

Neuvonta kattaakin laajasti yhteiskunnallisen yritystoiminnan erityispiirteitä, joita ovat työhön integrointi, sosiaaliset
innovaatiot, vaikuttavuusperusteinen liiketoiminta ja hallinnon järjestäminen.

YYO:n asiantuntemus perustuu konsortioon, jota luotsaa Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO. Muut jäsenet ovat Diakonia-ammattikorkeakoulu, Kuntoutussäätiö, Osuustoimintakeskus Pellervo, Silta-Valmennusyhdistys ja Vates-säätiö.

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 2/2022 (pdf aukeaa uuteen välilehteen).

Teksti: Ruut Uurtimo
Kuva: iStock

Vates-säätiön Järjestöt työllisyyden kuntakokeilussa -hankkeessa selvitetään, millainen rooli kolmannen sektorin toimijoilla on kuntakokeilualueiden työllisyydenhoidossa. Osana selvitystä on toteutettu 50 haastattelua eri alueiden järjestötoimijoille.

Haastatteluissa on selvinnyt, että osassa alueista on löydetty uusia, joustavia käytäntöjä järjestöyhteistyöhön. Järjestökentän vahvuuksia, kuten innovatiivisuutta ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa, on lähdetty hyödyntämään uudella tavalla. Järjestötoimijoita on esimerkiksi koottu verkostoiksi, joissa kehitetään uusia palveluita kuntakokeilun aloitteiden pohjalta. Järjestöt ovat myös kehittäneet laajempaa yhteistyötä muiden palvelujen ja yritysten kanssa, kooten eri tahoja asiakkaan ympärille tarpeiden mukaisesti. Lisäksi on löytynyt uusia malleja tiedonvälitykseen järjestöjen palveluista.

Toisaalta osalla alueista koettiin, että järjestöyhteistyössä on jumiuduttu perinteisiin toimintamalleihin, jotka kangistavat yhteistoimintaa. Esimerkiksi yhteydenpito kuntien ja järjestöjen välillä oli jäykkää, jolloin yhteinen ymmärrys järjestöjen alueellisesta roolista ja palveluista oli ohutta.

– Alueellisia eroja on paljon. Myös esimerkiksi sote-uudistuksen vaikutukset järjestöyhteistyöhön tulevat vaihtelemaan. Nyt tarvitaan ratkaisuja siihen, miten järjestöjen osaaminen saadaan käyttöön kunnan elinvoiman edistämisessä, toteavat työllisyyssuunnittelija Anne Kallio ja hanketyöntekijä Ruut Uurtimo haastattelujen tuloksista.

Uudet onnistumiset alueilla ovat vaatineet aktiivista otetta ja vanhojen käytäntöjen kyseenalaistamista. Seuraavaksi hankkeessa paneudutaan syvällisemmin järjestöjen potentiaaliin alueellisesti yhdessä eri sektoreiden toimijoiden kanssa.

Tavoitteena on tarjota eväitä sen hahmottamiseksi, miten järjestöjen osaamista voidaan parhaiten hyödyntää osana laajaa työllisyyden edistämisen ekosysteemiä, kun työllisyyspalveluita aletaan vuonna 2025 järjestää kuntapohjaisesti koko valtakunnan tasolla.

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 2/2022 (pdf aukeaa uuteen välilehteen).

Teksti: Emma Turunen
Kuvat: Viivi Liikkanen

Ammattiopisto Liven toisen vuoden opiskelija ja paraurheilija Vilma Bergille (19) työelämä tuntuu vielä kaukaiselta. Tällä hetkellä hän haluaa keskittyä kodinhuoltoalan opintoihinsa sekä urheiluun ja antaa suunnitelmilleen tilaa muovautua.

Bergin tavoitteena on vakiinnuttaa paikka aikuisten maajoukkueessa, ja lisäksi hän tähtää vuonna 2023 Pariisissa järjestettäviin aikuisten MM-kilpailuihin sekä vuoden 2024 Pariisin paralympialaisiin. Hänen lajinsa ovat 100 metrin ja 400 metrin juoksu sekä pituushyppy.

Ystäviensä kanssa Berg on puhunut tulevaisuuden työhaaveistaan, joissa siintävät tehtävät lasten parissa. Hän tunnistaa itselleen luontevimmaksi työnhaun tavaksi suoran yhteydenoton tai vierailun kiinnostavalla työpaikalla. Hän hakikin ensimmäiseen työssäoppimispaikkaansa päiväkotiin itse soittamalla. Berg on myös päässyt harjoittelemaan työelämän digitaitoja Digisti-hankkeessa osana opintojaan. Erityisen hyödylliseksi hän koki hankkeessa videohaastatteluprojektin.

Digitaaliset apuvälineet ovat Bergille tuttuja, ja hän osasi itse pyytää niitä heti opintojen alkuvaiheessa. Berg kokeekin, että Livessä erilaiset tavat oppia huomioidaan hyvin ja ilmapiiri on välittävä.

– Työvalmentaja on auttanut mua esimerkiksi kesätyönhaussa. Ja luokassa kysellään usein, miten menee.

Berg kokee oppilaitoksen tukeneen häntä urheilun ja opiskelun yhteensovittamisessa. Koulun tarjoama jousto ja mahdollisuus urheilla ovat hänelle tärkeitä arjessa ja opinnoissa jaksamisen kannalta. Hän uskoo saavansa urheilutaustastaan eväitä myös työelämään, ja toivoo tulevalta työltään vaihtelevuutta sekä rajoja työn ja vapaa-ajan välille.

– Että työ on osa elämää, mutta se ei oo pelkkää työelämää. Toivon, että pystyn tämän ammatin ja urheilun jotenkin yhdistämään. En ole vielä miettinyt, miten. Se ois se mun unelma, Berg pohtii.

Livestä Berg on saanut mukaansa erityisesti kokemuksen siitä, että askarruttavista asioista kannattaa keskustella muiden kanssa, ja apua voi pyytää.

Työnantajille hänen viestinsä on, että nuoret toivovat kokeneempien työntekijöiden ottavan aidosti aikaa uuden työntekijän perehdyttämiseen sekä antavan perehtyjälle mahdollisuuden uuden työpaikan toimintatapojen oppimiseen. Ensimmäisessä harjoittelupaikassaan hän itse saikin jo kokemuksen hyvästä perehdytyksestä.

– Siellä oli yksi työkaveri, joka aina tuli neuvomaan mua, että tuolla se on ja kyllä sä osaat ton. Hän oli tosi mukava ja otti mut aina opastukseensa, jos en jotain tiennyt, hän hymyilee.

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 2/2022 (pdf aukeaa uuteen välilehteen).