1. Työllisyysalue ja hyvinvointialue yhteistyöhön osatyökykyisten henkilöiden työllistymiseksi

Hyvinvointialueiden on järkevää kohdentaa rahoitusta työllisyyttä edistäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotta alueen kaikki työllistymispotentiaali saadaan käyttöön. Kuntien työllisyyspalveluissa on puolestaan tietoa vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien, kuten osatyökykyisten henkilöiden tuen tarpeista.

Yhdistämällä alueiden voimavarat tehdään mahdolliseksi, että yhä useampi työtön työnhakija pääsee työhön. Lisäksi alueittain toimivilla järjestöillä on tietoa ja kokemusta siitä, miten osatyökykyinen, vammainen tai pitkäaikaissairas henkilö työllistyy.

Työllistymisen polut pitkiä, mutta mahdollisia – järjestöjen työ pitkäjänteisiä

Työllistymisen polut voivat olla pitkiä ja mutkikkaita ja sisältää useita vaiheita. Järjestöt vahvistavat jäsentensä osallisuutta, kannustavat koulutukseen sekä tarjoavat työelämään suuntaavia palveluita ja toimintaa. Monella järjestöllä on mahdollisuus kulkea asiakkaan rinnalla koko työllistymispolun ajan. Siksi järjestöjen asiantuntemusta on hyödynnettävä, ja erityisesti lisättävä alueilla toimivien vamma- ja potilasjärjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä.

Toimenpiteet

• Työllisyysalueilla ja hyvinvointialueilla on oltava vastinparit työllistymisen tukemisessa, jotta asiakkaiden polutus palveluissa ja kohti työllistymistä onnistuu.

• Hyvinvointialueiden vakiintunut järjestöyhteistyö turvaa matalan kynnyksen palveluita työttömille työnhakijoille, jotka ovat järjestöjen toiminnassa mukana. Järjestöt voivat ottaa ihmisiä mm. työkokeiluun tai valmennukseen.

Jos palkkatukityöllistämisen mahdollisuus heikkenee, pitää muiden keinojen käyttöä pitää vahvistaa tai vähintään pitää ennallaan.

Myös kuntien on nähtävä järjestöjen työn tukeminen tärkeäksi esim. järjestöavustuksilla tai tarjoamalla tiloja käyttöön. Työllistymistä tukeva toiminta on monelle edellytys, jotta työllistyminen olisi mahdollista.

Kaikki eivät voi suoraan päästä työelämään.

Katso myös pdf-julkaisu. Avautuu uuteen välilehteen: Järjestöjen muuttuva rooli työllisyydenhoidossa -työpaperi, Vates-säätiö 2024.

2. Työllisyyttä edistävien palveluiden on oltava yhdenvertaisia ja saavutettavia

Työllistymispalveluiden hyvä ja yhdenvertainen saavutettavuus on kaikille kansalaisille tärkeä oikeus. Erityisesti heille, joiden palveluiden käyttöön vaikuttavat jokin vamma tai sairaus, on turvattava sama pääsy tietoon ja palveluihin kuin muillekin. Myös työllisyyttä edistävät sote-palvelut tulee olla suunniteltu niin, että he, jotka niitä usein eniten tarvitsevat, voivat saada palveluita vaivattomasti.

Toimenpiteet

• Digipalveluiden ohella on oltava mahdollisuus henkilökohtaiseen asiointiin. Uusilla työllisyysalueilla tämä vaikuttaa toteutuvan hyvin, mutta palveluiden laatuun on myös kiinnitettävä huomiota: vaihtoehtoisia ratkaisuja on osattava tarjota erilaisiin elämäntilanteisiin. Monien muutosten ja sosiaaliturvaan tulevien heikennysten keskellä asiakkaat voivat tarvita tavallista enemmän keskustelua ja käytännön neuvoja toimeentulon turvaamiseksi.

• Työllisyyspalveluihin pääsy ei saa aiheuttaa vammaiselle tai pitkäaikaissairaalle henkilölle ylimääräisiä kustannuksia, jotka aiheutuvat esimerkiksi apuvälineiden tai erityiskuljetusten hankinnasta.

Katso myös pdf-julkaisu. Avautuu uuteen välilehteen: Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Tulevien työllisyysalueiden on turvattava työvoimapalveluiden yhdenvertaisuus Invalidiliitto: Yrittäjyys