Atooppinen ihottuma ja työ

Vates-säätiö ja Allergia-, iho- ja astmaliitto ovat laatineet yhteistyössä kattavan Atooppinen ihottuma ja työ -tietopaketin. Siihen on koottu ajankohtaista ja tutkittua tietoa atooppisen ihottuman vaikutuksista työhön, työkykyyn ja ammatinvalintaan. Tietopaketti tarjoaa tukea atooppista ihottumaa sairastaville, työnantajille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.   
Kädet näppäimistön päällä ja niissä rasvatuubi.

Sisällysluettelo

Atooppinen ihottuma ja työ

Kokemuksia työelämästä atopian kanssa

Työn ja työolojen mukautus

Webinaaritallenne

Miten työnantaja voi edistää atooppista ihottumaa sairastavan henkilön hyvinvointia?

Tukea työssä pysymiseen ja rekrytointiin

Eläkeratkaisuja

Tutkittua tietoa

Atooppinen ihottuma ja ammatinvalinta

Henkilö hymyilee silmät kiinni ja kädet leuan alla.

Atooppinen ihottuma on pitkäaikainen, tulehduksellinen ihosairaus, joka aiheuttaa ihon kuivuutta, kutinaa ja ajoittaisia pahenemisvaiheita. Oireet voivat vaihdella lievistä vaikeasti hallittaviin. Ne voivat vaikuttaa merkittävästi arkeen ja työkykyyn. 

Kutina, unihäiriöt ja näkyvät iho-oireet voivat heikentää jaksamista, keskittymistä ja työssä viihtymistä. Oikealla hoidolla ja työympäristön huomioimisella voidaan kuitenkin tukea työssä selviytymistä.   

Atooppinen ihottuma ja työ

Atooppinen ihottuma on yksi yleisimmistä ihosairauksista. Aikuisista 25–30 prosenttia on sairastanut atooppista ihottumaa jossain vaiheessa elämäänsä. Heistä puolella sairaus on oireillut kuluneen vuoden aikana.    

Atooppinen ihottuma johtuu useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Siihen vaikuttavat perimä, ihon tavanomaista heikompi läpäisyeste ja elimistön puolustusjärjestelmän aiheuttama tulehdus.   

Tämän seurauksena iho kuivuu herkästi ja reagoi tavallista voimakkaammin ärsykkeisiin, kuten kosteuteen, kemikaaleihin, hikoiluun, stressiin ja moniin ympäristötekijöihin. Työperäiset oireet ilmenevät tyypillisesti käsissä, sillä ne altistuvat usein atooppista ihottumaa pahentaville tekijöille.    

Atooppisen ihottuman vaikeusaste ja oireet ovat yksilöllisiä. Valtaosa sairastaa lievää atooppista ihottumaa ja pärjää työelämässä oireiden kanssa pääosin hyvin.   

Infograafi, jossa ympyrä ja prosentti.

Sairauden vaikeusaste, laajuus ja työkykyyn kohdistuvat vaikutukset voivat kuitenkin vaihdella. Erityisesti ihoa kuormittavissa olosuhteissa, kuten märkätyössä, kemikaalialtistuksessa ja lämpötilojen vaihdellessa, oireet voivat korostua.    Oireiden hyvä hoito ja ennaltaehkäisy sekä työolosuhteiden mukauttaminen ovat keskeisiä keinoja tukea työkykyä.

  

Työn ja työolojen mukautus

Atooppinen ihottuma voi vaikuttaa työkykyyn ja lisätä sairauspoissaoloja. Ihottuma, ihorikkojen, haavaumien ja ihon kivun lisäksi kutina, unihäiriöt ja sairauden aiheuttama psyykkinen kuormitus voivat heikentää työkykyä ja työssä jaksamista.       

Käytännön keinoja ja vinkkejä työn ja työolojen mukauttamiseen 

Atooppinen ihottuma voi vaikuttaa työssä jaksamiseen ja työkykyyn erityisesti silloin, kun työ altistaa ihoa ärsyttäville tekijöille tai sairaus on aktiivisessa vaiheessa. Usein pienilläkin työjärjestelyillä voidaan vähentää oireita, ehkäistä ihottuman pahenemista ja tukea työssä jatkamista. 

Ihoa ärsyttävien altisteiden tunnistaminen ja vähentäminen   

Atooppinen iho reagoi herkästi esimerkiksi märkätyöhön, toistuvaan käsienpesuun, puhdistusaineisiin, kemikaaleihin, pölyyn, kuumuuteen, hikoiluun ja työympäristön kuivaan ilmaan.   

Työpaikalla on tärkeää tunnistaa työtehtävät ja tilanteet, jotka voivat kuormittaa ihoa, jotta altistumista voidaan vähentää.   

Joissakin tilanteissa voidaan esimerkiksi vaihtaa työssä käytettäviä tuotteita vähemmän ärsyttäviin vaihtoehtoihin, automatisoida työvaiheita tai jakaa kuormittavia työtehtäviä useamman työntekijän kesken.   

Työympäristön olosuhteiden huomioiminen   

Työympäristön lämpötila, ilmanvaihto ja kosteus voivat vaikuttaa atooppisen ihottuman oireisiin. Kuiva sisäilma voi lisätä ihon kuivumista, kun taas kuumuus ja hikoilu voivat pahentaa kutinaa ja ihottumaa. Työtilojen olosuhteita kannattaa mahdollisuuksien mukaan säätää siten, että ne tukevat ihon hyvinvointia.   

Joissakin tilanteissa myös etätyö tai mahdollisuus työskennellä osan ajasta toisessa työympäristössä voi helpottaa oireiden hallintaa.   

Ihon suojaaminen ja hyvä ihonhoito työpäivän aikana   

Työtehtävään soveltuvat suojavarusteet, kuten oikeanlaiset suojakäsineet, suojaavat ihoa altisteilta ja ehkäisevät ihovaurioita. Samalla on huolehdittava siitä, että suojaimet eivät itsessään lisää ihoärsytystä.    Säännöllinen perusvoiteen käyttö ja käsien asianmukainen hoito työpäivän aikana auttavat ylläpitämään ihon suojakerrosta. Työpaikalla on hyvä varmistaa, että työntekijöillä on mahdollisuus käyttää iholle sopivia ihonhoitotuotteita ja riittävästi aikaa ihon hoitamiseen työpäivän aikana.

Kädet tietokoneen näppäimistön päällä ja pitelevät rasvatuubia.

Työn muokkaaminen sairauden aktiivisissa vaiheissa   

Atooppiselle ihottumalle on tyypillistä, että oireet vaihtelevat. Sairauden pahenemisvaiheissa tietyt työtehtävät voivat kuormittaa ihoa tavallista enemmän. Tällöin työjärjestelyillä voidaan tilapäisesti vähentää oireita pahentavia työtehtäviä tai tarjota niiden tilalle muita tehtäviä.   

Käytännön ratkaisuja voivat olla esimerkiksi työkierto, taukojen lisääminen, työtehtävien väliaikainen muokkaaminen tai altistavien työvaiheiden vähentäminen. Työkyvyn tukeminen ajoissa voi ehkäistä sairauspoissaoloja ja tukea työssä jatkamista.   

Osaaminen, ohjeistus ja ennaltaehkäisy   

Työntekijöiden ja esihenkilöiden on hyvä tunnistaa atooppiseen ihottumaan liittyvät riskitekijät ja suojautumiskeinot. Oikeat työmenetelmät, suojainten asianmukainen käyttö ja ihonhoidon merkityksen ymmärtäminen ovat keskeisiä keinoja ehkäistä oireiden pahenemista.   

Ennaltaehkäisy on tärkeää myös silloin, kun iho on hyvässä kunnossa eikä oireile. Varhainen puuttuminen iho-oireisiin voi ehkäistä ongelmien pitkittymistä.   

Työterveyshuollon hyödyntäminen   

Työterveyshuollolla on tärkeä rooli atooppista ihottumaa sairastavan työntekijän tukemisessa. Työterveyshuolto voi auttaa arvioimaan työssä esiintyviä ihoaltisteita, seuraamaan oireiden kehittymistä ja tunnistamaan mahdollisia ammatti-ihottumaan liittyviä riskejä.   

Jos atooppinen ihottuma vaikuttaa työkykyyn, voidaan työterveyshuollon, työntekijän ja työnantajan yhteistyössä suunnitella yksilöllisiä työjärjestelyjä, jotka tukevat työssä selviytymistä ja työkyvyn säilymistä.   

Psykososiaalinen tuki ja työhyvinvointi   

Atooppinen ihottuma ei ole pelkästään ihosairaus. Kutina, univaikeudet, näkyvät iho-oireet ja oireiden jatkuva hallinta voivat kuormittaa arkea ja heikentää työhyvinvointia. Myös työperäinen stressi voi pahentaa atooppisen ihottuman oireita.   

Avoin keskustelu työpaikalla, esihenkilön tuki ja joustavat työjärjestelyt voivat vähentää kuormitusta ja helpottaa työssä jaksamista. Työhyvinvoinnin tukeminen on tärkeä osa atooppista ihottumaa sairastavan työkyvyn ylläpitämistä.  

Lähteet:

 Work ability and quality of working life in atopic dermatitis patients treated with dupilumab – PMC

Health surveillance for occupational hand dermatitis in healthcare workers | Occupational Medicine | Oxford Academic) 

 Work-Related Hand Eczema in Healthcare Workers: Etiopathogenic Factors, Clinical Features, and Skin Care 

Health surveillance for occupational hand dermatitis in healthcare workers | Occupational Medicine | Oxford Academic 

Työterveyshuolto – Tyosuojelu.fi – Työsuojeluhallinto, Ammattitaudit | Työterveyslaitos 

Work-related stress and atopic dermatitis: Results from the Study on Occupational Allergy Risks | View | MPG.PuRe 

Webinaaritallenne

Ammattilaiswebinaarin tallenne tarjoaa terveydenhuollon ammattilaisille ajankohtaista tietoa atooppisesta ihottumasta, käsi-ihottumasta ja urtikariasta. Webinaarissa käsitellään sairauksien hoitoa ja omahoitoa sekä annetaan käytännön vinkkejä.  

Webinaarissa kuullaan myös sairastavien omia kokemuksia sekä tarkastellaan sitä, miten ihosairaus voi näkyä arjessa ja työelämässä. 

Miten työnantaja voi edistää atooppista ihottumaa sairastavan henkilön hyvinvointia?

Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on yleinen huolehtimisvelvoite työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä (työturvallisuuslaki 8 §).

Työturvallisuuslakiin tarkennettiin vuonna 2023 velvollisuus huomioida työntekijän henkilökohtaiset edellytykset. Työnantajan tulee pyrkiä ennaltaehkäisemään työntekijän työkykyongelmia esimerkiksi seuraamalla työntekijän työssä selviytymistä. Tämä voidaan tehdä muun muassa kyselyillä, keskusteluilla ja havainnoimalla työympäristöä ja työyhteisöä. Tarvittaessa tulee tehdä yksilöllisiä ratkaisuja, jotta tilanne ei johda työntekijän terveyden vaarantumiseen. Yksilölliset ratkaisut tulee laatia yksilön etu edellä, jotta hän pystyy tekemään työtä turvallisesti.

Yksilöllinen toimenpide työsuojelussa voi olla esimerkiksi työolosuhteiden tai -aikojen muokkaaminen, työn sisällön tai työtehtävän muokkaaminen sekä kuormittumista vähentävän apuvälineen käyttö. Toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksia työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen tulee seurata.   

Suojatut kädet kaupassa järjestelevät elintarvikepakkauksia laatikkoon.

 

Tukea työssä pysymiseen ja rekrytointiin

Työhönvalmennuspalvelut  

Työhönvalmentaja etsii ja räätälöi työtä ja työtehtäviä, jotka sopivat henkilölle hänen toimintarajoitteistaan huolimatta. Työhönvalmentaja on työelämän, kuntoutuksen, palvelujärjestelmän ja asiakastyön ammattilainen. Hän tukee myös työnantajaa esim. tukien hakemisessa ja työyhteisöä uudessa tilanteessa. Palvelua voi käyttää nykyisen työntekijän työn ja työtehtävien muokkaukseen, uusien työtehtävien löytämiseen tai uuden henkilön rekrytointiin. 

Palvelua voi tiedustella työterveyshuollosta, työllisyyspalveluista, työeläkeyhtiöltä, Kelasta tai työhönvalmennuspalvelua tarjoavilta yrityksiltä ja järjestöiltä. 

Palkkatuki 

Palkkatukea voidaan myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin. 

Palkkatuella työllistettävän henkilön tulee olla työttömänä työnhakijana eikä sitä voida myöntää, jos työ on jo alkanut. Tuen määrä ja kesto vaihtelevat. Tukea voi saada, jos henkilön työkyky on alentunut tai hänen on muutoin vaikea työllistyä. Tarkennetut kriteerit kannattaa tarkistaa omalta työllisyysalueelta. 

 Työolosuhteiden järjestelytuki  

Työnantaja voi hakea työolosuhteiden järjestelytukea työhön palkattavalle tai jo työssä olevalle henkilölle, joka tarvitsee vammasta johtuvia työvälineitä, kalusteita, muutosta työoloihin tai toisen henkilön apua. Tuki työvälineiden hankintaan tai muutostöiden tekemiseen on enintään 4 000 euroa. Tukea voi saada tarvittaessa myös ennakkoon. Korvausta toisen työntekijän antamasta avusta voi saada enintään 20 työtunnille kuukaudessa enintään 18 kuukauden ajan. Tukea haetaan työllisyyspalveluista, ja siinä voi olla työllisyysaluekohtaisia rajoituksia.   

Työkokeilu  

Ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selvittämiseksi työelämään voi tutustua työkokeilun avulla. Siinä voidaan selvittää työntekijän soveltuvuutta, työkykyä ja jaksamista uudessa tai muokatussa työtehtävässä. Työkokeilulla voidaan myös tukea paluuta työelämään pitkän poissaolon jälkeen tai auttaa nuorta ammatinvalinnassa tai työmarkkinoille palaavaa osaamisensa kartoittamisessa. Kokeilu tarjoaa henkilölle keinon tutustua ammatteihin ja työympäristöön käytännössä. Työkokeilu ei ole työsuhde, eikä siitä makseta palkkaa. Työkokeilun kesto on enintään 6 kuukautta. 

  

 

Suojatut kädet avaavat laatikkoa.

   

Osasairauspäiväraha  

Osasairauspäivärahan käytöstä on hyviä kokemuksia. Siinä työntekijä voi palata työhön ensin osa-aikaisesti osasairauspäivärahan turvin. Työajan on oltava 40–60 prosenttia verrattuna aiempaan.  Järjestely on vapaaehtoinen ja siihen tarvitaan sekä työnantajan että työntekijän suostumus. Työterveyslääkäri varmistaa, ettei osa-aikainen työskentely vaaranna työntekijän terveyttä. kela.fi/osasairauspaivaraha 

Ammatillinen kuntoutus  

Tilanteen mukaan ammatillista kuntoutusta voidaan hakea työeläkeyhtiöstä, Kelasta tai vakuutusyhtiöstä. Kelan ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu erityisesti työelämän ulkopuolella oleville, nuorille ja osatyökykyisille, joilla on sairaus tai vamma, joka aiheuttaa lähivuosina todennäköisen uhan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. Työterveyshuolto tekee yleensä yhteistyötä työeläkelaitosten kanssa. Keinoina ovat työjärjestelyt nykyisessä työssä, uusi tehtävä samassa tai uudessa työpaikassa, koulutus, kurssit tai työkokeilu. Työeläkelaitosten järjestämä kuntoutus on tarkoitettu vakiintuneesti työelämässä oleville tai henkilöille, joiden työsuhteen päättymisestä ei ole kulunut yli kolmea vuotta. Muussa tapauksessa ammatillista kuntoutusta kannattaa tiedustella Kelalta. 

Oppisopimus  

Oppisopimus on määräaikainen työsopimus, jossa työnantaja kouluttaa työntekijän – uuden tai jo töissä olevan. Opiskelija saa palkkaa työsuhteen ajalta. Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta. Oppisopimukseen voi hakea myös palkkatukea. Oppilaitoksista voi saada myös työhönvalmentajan tukea oppisopimukseen, mikäli henkilö tarvitsee enemmän tukea. Oppisopimukseen kuuluu usein myös opiskelua oppilaitoksessa.

Lue oppisopimuksesta lisää.

Eläkeratkaisuja

Osatyökyvyttömyyseläke  

Jos henkilön työkyky on heikentynyt vähintään 40 prosenttia, hän voi saada osatyökyvyttömyyseläkettä. Se on puolet täyden työkyvyttömyyseläkkeen määrästä. Eläkkeelle voi siirtyä suoraan työstä, mutta yleensä sen myöntäminen edellyttää sairauspoissaoloja. Työeläke kertyy tehdyn työn ja yrittäjätoiminnan mukaan. Määräajaksi myönnetty osatyökyvyttömyyseläke on nimeltään osakuntoutustuki. 

Työuraeläke  

Työuraeläke voidaan myöntää yli 63-vuotiaalle henkilölle, jolla on alentunut työkyky, mutta jolla täyden työkyvyttömyyseläkkeen kriteerit eivät täyty. Edellytyksenä on vähintään 38 vuoden työura rasittavassa tai kuluttavassa työssä. 

Lisätietoja: Työeläke

Osittain varhennettu vanhuuseläke (OVE) 

Osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä voi nostaa 25 tai 50 prosenttia vanhuuseläkkeestään jo ennen alimman vanhuuseläkeiän saavuttamista. Samalla voi tehdä töitä niin paljon kuin haluaa tai lopettaa työt kokonaan.   

Vuonna 1963 tai sitä ennen syntyneet voivat hakea osittaista vanhuuseläkettä aikaisintaan 61-vuotiaana. Vuonna 1964 tai 1965 syntyneet voivat hakea sitä 62-vuotiaana. Vuonna 1966 ja sen jälkeen syntyneet voivat ottaa osittaisen vanhuuseläkkeen aikaisintaan kolme vuotta ennen omaa alinta vanhuuseläkeikäänsä. 

Lisätietoja: Keva: Osittainen varhennettu vanhuuseläke

Tutkittua tietoa

Atooppisen ihottuman vaikutukset elämänlaatuun, hyvinvointiin ja työelämään ovat yksilöllisiä. Tutkimukset ja Allergia-, iho- ja astmaliiton kyselyt osoittavat, että sairaus voi aiheuttaa työuran eri vaiheissa monenlaisia haasteita. Monilla sairaus ei kuitenkaan aiheuta ongelmia työelämässä. 

Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen mukaan atooppinen ihottuma voi kuitenkin pahimmillaan heikentää työelämässä pärjäämistä, lisätä sairauslomia ja johtaa jopa työn menettämiseen.  

”Olen hyvin työkykyinen, mutta esimerkiksi akuutti atooppinen ihottuma vaikuttaa merkittävästi jaksamiseen ja rajoittaa liikkuvuutta. Käytännössä myös joudun hoitamaan itseäni työpäivän aikana.” 

Liiton tekemän kyselyn (2021, n = 251) mukaan joka kymmenes atooppista ihottumaa sairastava koki työ- ja toimintakykynsä huonoksi (1–3, asteikolla 1–10).  

Joka kymmenes vastaaja oli ollut poissa töistä tai opiskeluista atooppisen ihottuman vuoksi viimeisen 12 kuukauden aikana. Heistä vajaa puolet oli ollut poissa töistä tai opinnoista vähintään 7 päivää.  

Toisaalta lähes puolet vastaajista koki työ- ja toimintakykynsä hyväksi (8–10). Neljännes vastaajista arvioi atooppisen ihottuman vaikuttaneen haitallisesti työuraan ja työelämässä olemiseen. 

”Ihmiset työelämässä eivät välttämättä tiedä tai ymmärrä, että atooppinen ihottuma on sairaus.” 

Kyselyt:  

Atooppinen ihottuma. Kokemuksia sairaudesta ja sen hoidosta, 2021. 

Kuluttajakysely atooppista ihottumaa sairastaville, 2017.

Infografiikka, jossa ympyrä ja siinä prosenttiosuus.

Liiton toisen vuonna 2017 tekemän kyselyn (n = 917) mukaan runsas 40 prosenttia vastaajista koki atooppisen ihottuman vaikuttaneen ammatinvalintaansa. Saman verran vastaajia koki, että sairaus häiritsee työtä tai opiskelua.  

Vajaa kolmannes vastaajista koki suoriutuvansa työssään huonommin atooppisen ihottuman vuoksi. 16 prosenttia oli joutunut vaihtamaan ammattiaan atooppisen ihottuman vuoksi.  

”Olen herkistynyt varastopölylle, ja siivousta ei saatu vuosia kestäneen taistelun jälkeen millään toimimaan ja atooppinen iho ei kestänyt pölyä, joten irtisanouduin työstä.”  Sitaatit Allergia-, iho- ja astmaliiton, Psoriasisliiton, Reumaliiton ja Suolistosairaudet ry:n tekemästä Pitkäaikaissairaus ja työ -kyselystä (2026, n = 4 007). 

 

 Lähteet:  

Koulu L. Atooppinen ihottuma vaikuttaa elämänlaatuun ja elämänhaluun. Duodecim 2020;136:2479-83. 

Norreslet LB, Ebbehoj NE, Ellekilde Bonde JP, ym. The impact of atopic dermatitis on work life – a systematic review. JEADV 2018;32:23-38.  DOI: 10.1111/jdv.14523 

https://www.terveyskyla.fi/ihotautitalo/ihotaudit/atooppinen-ihottuma

Lisätietoa ja tukea työnantajalle

Atooppinen ihottuma ja ammatinvalinta

Tutkimusten mukaan atooppinen ihottuma on usein lievä eikä yleensä estä työntekoa.  Sopimattomat altisteet voivat kuitenkin pahentaa oireita ja heikentää työkykyä tai jopa johtaa ammatin vaihtamiseen.  

Atooppinen ihottuma on yleinen ihosairaus, joka alkaa usein jo lapsuudessa. Sairaus lisää myös alttiutta herkistyä erilaisille ärsyttäville ja allergisoiville tekijöille. Erityisesti käsien iho on alttiina ihottumalle.  

Ammatinvalintaa on hyvä pohtia ajoissa erityisesti silloin, jos nuorella on ollut käsi-ihottumaa, sairaus on keskivaikea tai vaikea ja oireita on usein.  

Ammatinvalinnassa keskeistä on välttää työtehtäviä, joissa on suuri riski altistua ihottumaa pahentaville altisteille. Tällaisia ovat esimerkiksi märkätyö, toistuvaa käsienpesua vaativat ammatit, elintarviketyö sekä ammatit, joissa altistutaan kemikaaleille, pölylle, lialle ja mekaaniselle rasitukselle.  

Tällaisia altisteita esiintyy tyypillisesti muun muassa hoito-, siivous-, keittiö-, kampaamo- ja rakennusaloilla sekä monissa teollisuuden töissä. Monelle atooppista ihottumaa sairastavalle sopivatkin paremmin kuivat ja puhtaat työympäristöt. 

Infografiikka vihreä ympyrä, jossa prosentti.

Tarvittaessa ammatinvalinnasta on hyvä keskustella esimerkiksi oppilaitosten ammatinvalinnanohjaajien tai työllisyyspalvelujen kanssa. Tarkoituksena ei ole rajoittaa liikaa ammatinvalintaa, vaan tunnistaa mahdolliset riskit ja löytää ala tai työ, jossa iho-oireet pysyvät hallinnassa.  

Esimerkiksi Töissä terveenä -sivustolta löytyy tietoa atooppista ihottumaa sairastavalle sopivista ja riskialttiista ammateista.  

  

Linkit:

Ihottuma | Työterveyslaitos,

Miten atooppinen ihottuma vaikuttaa ammatinvalintaan?

Astma, atooppinen ihottuma ja allergiat on huomioitava ammatinvalinnassa ja varusmiespalveluksessa –

Lääkärilehti, https://www.ttl.fi/teemat/tyoterveys/toissa-terveena-ammatinvalinta-allergia-ihottuma-ja-astma  

Työterveyslaitos: Töissä terveenä – ammatinvalinta, allergia, ihottuma ja astma | Työterveyslaitos 

Aihealueeseen liittyviä artikkeleita

Anna silmät kiinni hymyillee ja pitää käsiään leukojen vieressä.
Artikkeli
16.11.2026
Luulin, että kaikkia sattuu suihkussa käyminen
Piirroskuva, jossa sairaanhoitaja ja toinen henkilö.
Artikkeli
16.08.2023
Pitkäaikaissairaiden haasteet työelämässä
Lähikuvassa henkilö katsoo puhelimelta Vatesin verkkosivuja.
Tiedä enemmän

Tilaa uutiskirje

Tilaa yksi tai kaikki kolme uutiskirjettämme ja saa uusin tieto ja tulevat tapahtumat suoraan sähköpostiisi.