Palvelujen joustavuus parantaisi vammaisten yhteiskunnallista osallisuutta

Teksti: Ella Rytkönen ja Marianne Pentikäinen

Elisabeth Hästbacka selvitti tutkimuksessaan Equal participation in society? Perspectives on the opportunities of persons with disabilities in Finland vammaisten henkilöiden yhtäläisen osallisuuden toteutumista yhteiskunnan eri aloilla. Tutkimus perustui artikkeleihin, joiden perusteella näyttää siltä, että työelämäosallisuus on eniten tutkittu yhteiskunnallisen osallisuuden alue. Työelämäosallisuuteen sisältyy taloudelliset esteet, kielteiset asenteet, työttömyys itsessään sekä terveys ja vammaisuus. Tutkimuksen perusteella palvelujen ja tukien sääntelyyn liittyvät lainsäädännön kysymykset sekä vammaispoliittiset seikat korostuvat vammaisten henkilöiden yhteiskunnallisen osallisuuden sisällä.

Yllä mainittujen lisäksi tutkimuksessa nousi esille muiden antama tuki, asenteiden muutos, tiedon lisääminen vammaisuudesta tai osatyökykyisyydestä mukaan lukien vammaisten työllistymismahdollisuudet.

Poliitikot näkivät vammaiset sekä aktiivisina toimijoina että passiivisina tuen saajina. Heidät nähtiin myös ryhmänä, jolla on tasavertaiset oikeudet yhteiskunnalliseen osallistumiseen, itsemääräämisoikeus sekä oikeus henkilökohtaisiin palveluihin ja tukeen. Vammaisten henkilöiden opiskelua haittaavat esteet tulisi tunnistaa ja heidän mahdollisuuksiaan opiskeluun ja työhön tulisi parantaa. Osallistumismahdollisuuksiin vaikuttaa merkittävästi henkilökohtainen apu ja yhteiskunnan saavutettavuus sekä poliitikkojen esille nostamat lainsäädännön selkeyttäminen ja sitovuuden lisääminen. Kunnilla on suuri vastuu vammaispalveluista, mutta myös muita palveluntarjoajia tarvitaan, koska resurssit eivät ole yhtäläisiä. Poliitikot korostivat työllisyyttä ja aktiivista osallistumista ja suurempaa vuorovaikutteisuutta työkyvyttömyysetuuksien saamiseksi. Vammaispalveluiden ja työllistämispyrkimysten tavoitteena nähtiin olevan vammaisten henkilöiden osallistuminen yhteiskuntaan tasavertaisesti.

Sosiaalityöntekijät puolestaan näkivät vammaiset henkilöt heterogeenisenä ryhmänä ja korostivat heidän itsemääräämisoikeuttaan. He korostivat vammaisten henkilöiden tasa-arvoista oikeutta osallistua vammaispalveluiden suunnitteluun ja päätöksentekoon. Estävinä tekijöinä osallisuudelle nähtiin kielteiset asenteet ja palvelumuotojen puute. Saavutettavuuden nähtiin edistävän vammaisten henkilöiden osallistumista. Heidän mielestään vammaispalvelujärjestelmää tulisi parantaa mm. vammaislainsäädäntöä selkeyttämällä sekä lisäämällä joustavuutta ja resursseja.

Tutkimuksen mukaan vammaiset itse kokivat olevansa mukana yhteiskunnassa. Osa-alueista he korostivat erityisesti perhe-elämää, opiskelua ja osallistumista työmarkkinoille, poliittista ja yhteiskunnallista sitoutumista sekä vapaa-ajan toimintaa. Byrokraattisen, jäykän ja aliresursoidun vammaispalvelujärjestelmän sekä kielteisten asenteiden ja rajoitettujen opiskelu- ja työmahdollisuuksien koettiin olevan estäviä tekijöinä yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Myös terveyteen liittyvät seikat nousivat esille estävinä tekijöinä. Yhteiskunnallista osallistumista tukivat mm. henkilökohtainenapu, kuljetuspalvelut ja apuvälineet. Vammaisten osallisuutta voitaisiin edelleen parantaa lisäämällä vammaisten palvelujen joustavuutta sekä osallistumismahdollisuuksia ja itsemääräämisoikeutta.

Elisabeth Hästbacka: Equal participation in society? Perspectives on the opportunities of persons with
disabilities in Finland. Åbo Akademi

Artikkeli on julkaistu alunperin Kyvyt käyttöön -lehdessä 1/2022.