Keuhkoahtaumatauti ja työelämä

Keuhkoahtaumatauti on yleinen ja lisääntyvä kansansairaus, joka huomataan kuitenkin yleensä liian myöhään. Yleensä sairastumisen aiheuttaa tupakointi, mutta tupakoinnin ohella keuhkoahtauman voivat aiheuttaa myös erilaiset pölyt, huurut, höyryt ja toisaalta perinnöllinen entsyymipuutos. Yleensä keuhkoahtaumaan sairastuneet voivat jatkaa työelämässä.

Yleisin väärinkäsitys terveydenhuollossa ja potilaiden keskuudessa on, että keuhkoahtaumataudille ei olisi paljoa tehtävissä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa vaan sekä taudin kulkuun, omaan elämänlaatuun ja työkykyyn voi vaikuttaa moni tavoin.

Tupakoinnin lopettaminen ja liikunta ovat keskeinen osa hoitoa. Lisäksi lääkehoidolla voidaan vähentää oireita, kuten hengenahdistusta rasituksessa.

– Keuhkoahtaumatauti on yleinen ja lisääntyvä kansansairaus, jonka diagnosointi ja asianmukainen hoito vaativat terveydenhuollon ammattilaisilta valppautta ja aktiivista otetta. Työikäisen väestön tupakasta vieroitus on parasta sairauden ennaltaehkäisyä ja hoitoa, toteaa Filhan, tuberkuloosin ja keuhkosairauksien asiantuntijajärjestön asiantuntijalääkäri Lauri Peltonen.

Työnantajan kannattaa tukea työntekijöiden tupakkavieroitusta. Päivittäin tupakoiva maksaa työnantajalle keskimäärin 1 300 – 2 000 euroa vuodessa. Työntekijälle, joka polttaa askin päivässä, sauhuttelu maksaa vuosittain lähes 2 000 euroa.

– Suositeltavaa on, että työntekijä voi työajalla saada yksilö- tai ryhmäohjausta lopettamiseen. Lisäksi suositellaan, että työnantaja ainakin kerran kustantaa tupakoinnin lopettamiseen käytettäviä nikotiinikorvaustuotteita tai tarvittaessa reseptilääkehoidon, kertoo erityisasiantuntija Patrick Sandström Filhasta.

Keuhkoahtauma ei estä yleensä työn tekemistä. Jos työ on fyysisesti raskasta, ensimmäinen toimenpide on vähentää työn kuormittavuutta ja miettiä työn mukautuksen keinoja. Hengitysinfektiot vaikuttavat kaikkien keuhkoahtaumaa sairastavien työkykyyn. Infektioilta voidaan suojautua parhaiten rokottein ja hyvällä käsihygienialla.  

– Tupakoitsija tottuu omaan olotilaansa pikkuhiljaa ja luulee, että hengenahdistus, aamuyskä ja limaisuus kuuluvat normaaliin arkeen, sanoo terveysasiantuntija Maija Kolstela Hengitysliitosta.

– Tupakoitsijoilla itsellään on usein tunne, etteivät he kehtaa mennä oireidensa takia lääkäriin, koska kokevat, että sairaus on itse aiheutettu. On tärkeää, ettei ketään syyllistetä, ja että tauti diagnosoidaan mahdollisimman varhaisessa vaihteessa, sanoo Kolstela.

– Tupakointi vaurioittaa elimistöä yksilöllisesti. 10 vuottakin tupakointia voi riittää keuhkoahtaumataudin alkamiseen. Keuhkoahtaumaa on havaittu jo 30-vuotiailla ja sitä nuoremmillakin, muistuttaa Kolstela.

Tiedolla vaikuttaminen -hanke on tehnyt Keuhkoahtauma ja työ ppt-esityksen, jonka voi ladata täältä (pdf).