Järjestöjen työkyvyn tuki voi olla merkittävä kriisiaikoina(kin)
Jaana Pakarinen: Keväällä 2020 alkanut koronakriisi pysäytti talouden, mikä tarkoitti myös monien aktiivisen työllisyyspolitiikan keinojen käytön pysähtymisen käytännöllisesti kokonaan. Kun asiakasvirta tyrehtyi, palvelumaksut keskeytyivät ja palkanmaksukyky romahti. Kun epidemian kestoa ei voitu ennustaa, uhkana oli työttömyyden ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvu, sekä työttömyyskorvausten määrän nopea lisääntyminen.
Työ- ja elinkeinoministeriön kuukausittaiset työllisyyskatsaukset antavat hyvän läpileikkauksen maan työllisyyden tilanteesta. Viime aikojen mielenkiintoisin muutos on tapahtunut tilastojen esittämistavassa. Nyt työnhakijatilastoissa jaottelu tehdään TE-toimistoissa ja työllisyyden kuntakokeiluissa oleviin työnhakijoihin. Vuoden 2022 huhtikuun lopussa näissä oli yhteensä 238 800 työtöntä työnhakijaa. Se on lähes 80 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömistä työnhakijoista kuntakokeilujen asiakkaina, 25 kokeilualueella, oli n. 130 000 henkilöä.
Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli huhtikuun lopussa 115 500 henkilöä, mikä on 1 500 vähemmän kuin vuosi sitten. Näitä palveluita ovat palkkatuki, työkokeilu, vuorotteluvapaapaikkaan työllistyminen, työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu, kuntouttava työtoiminta. Myös lomautettujen määrä oli merkittävästi pienempi kuin vuosi sitten. Koko maassa oli lomautettuna huhtikuun 2022 lopussa 23 500 henkilöä, mikä on 46 700 vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan.
Keväällä 2020 alkanut koronakriisi pysäytti talouden, mikä tarkoitti myös monien aktiivisen työllisyyspolitiikan keinojen käytön pysähtymisen käytännöllisesti kokonaan. Kun asiakasvirta tyrehtyi, palvelumaksut keskeytyivät ja palkanmaksukyky romahti. Tämä kaikki aiheutti lomautusten ja irtisanomisten vyöryn, jota järjestötoimijatkaan eivät voineet väistää. Koronaepidemian hidastamiseksi käyttöön otetut poikkeukselliset ja laajat rajoitustoimet aiheuttivat pysähdyksen taloudessa. Erityisesti lomautettujen määrä kasvoi nopeasti. Työmarkkinajärjestöt sopivat heti koronakriisin alkaessa eheyttämispaketista, jolla nopeutettiin yhteistoimintaneuvotteluita ja parannettiin työttömiksi joutuneiden henkilöiden turvaa sekä helpotettiin lomautuksia.
Vuoden 2022 kevään työllisyysluvut osoittavat toipumisen merkkejä, mutta sotatoimet Ukrainassa ovat nostaneet esille uuden taloudellisen shokin ainekset. Tämän vaikutuksia työllisyysteen voi tässä vaiheessa vasta arvailla.
Ulkoisten uhkien vaikutukset osatyökykyisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden työllistymisen toimenpiteisiin ovat varmasti merkittäviä, tosin tutkimustietoa tästä ei ole. Sen sijaan on selvitetty, että mikäli työttömien työkyky ja osaaminen säilyvät tai vahvistuvat kriisin aikana, työttömyys alenee nopeammin sen jälkeen. Työvoimapolitiikan tutkija Ari-Matti Näätänen on perehtynyt aiheeseen raportissa ”Kuinka lisätä työllisyyttä aktiivisella työvoimapolitiikalla – Suosituksia Suomelle”. Näätänen toteaa, että ”aikaisessa vaiheessa tehty investointi oikein suunnattuihin työvoimapoliittisiin toimiin säästää — niin taloudellisia kuin inhimillisiä voimavaroja.”
Näätänen esittää raportissaan yhdeksän konkreettista suositusta aktiivisen työvoimapolitiikan kehittämiselle, jotta hallituksen asettamiin tavoitteisiin työllisyyden osalta päästään. Nämä keinot puuttuvat joko kokonaan tai osittain niiden vaihtoehtojen joukosta, joilla Suomen työllisyyttä aiotaan tällä hetkellä edistää. Suosittelen Näätäsen raporttiin tutustumista. Suosituksista löytyy toimivia keinoja myös alueellisiin haasteisiin tarttumiseen sekä järjestöjen yhteistyötapojen kehittämiseen.
Jaana Pakarinen
toimitusjohtaja
Kirjoitus on julkaistu Kyvyt käyttöön Extra -lehden 1/2022 pääkirjoituksena lyhennettynä.