Yritysnäkökulmaa tuettuun työllistämiseen

Teksti: Kati Savela-Vilmari
Kuva: Marianne Kupari

Jani Siivola on liiketoiminnan asiantuntija Reddo Partnersissa Rovaniemellä. Yritys tekee mm. rekrytointikonsultointia. Nyt Siivola on oppinut itse ja jakanut yrittäjille tietoa osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä hankkeessa Eduro-säätiön kanssa.

Kun meiltä pyydettiin tarjousta Eduro-säätiön Osatyökykyiset osana avoimia työmarkkinoita -hankkeen kumppanihaun kilpailutukseen, emme aikoneet lähteä mukaan. En uskonut, että referenssimme riittäisivät. Eduro-säätiön projektipäällikkö Elina Ylianttila sai minut kuitenkin hyödyttäisi molempia. Olikin hyvä, että suostuin ja annoimme tarjouksen: ymmärrys täsmätyöllistämisestä on avautunut yhteistyömme aikana.

Aloimme kehittää työpaikoille tarkoitettua työanalyysia. Analyysille oli toimintatavat olemassa, mutta ei lomakkeita, joilla toiminta olisi yhtenäistä ja vertailukelpoista. Tärkeä kysymys oli, mitä tietoja tarvitaan, jotta voidaan tarjota jotakuta henkilöä tiettyyn tehtävään. Tieto on olennainen työvalmentajille, jotka auttavat työnhakijan ja työnantajan tarpeita kohtaamaan. Lomakkeilla etsitään mm. mahdollisia avustavia tehtäviä yrityksissä.

Tein monenlaisia huomioita prosessin aikana, kun jututin yhteensä 50–60 yritystä eri kokoluokista ja eri aloilta.

Olen purkanut huomioitani keskusteluista työnantajien kanssa myyttien avulla. Myytinmurtajan tehtävä ei ole helppo, mutta mielelläni sitä teen!

Myytti 1: Sektorirajat ylittävää yhteistyötä ei tarvita

Yrityksellä voi olla ajatus työllistämisen mallista, mutta johto ei ole osannut ajatella kaikkia mahdollisuuksia. Esimerkiksi kaikki työnhakijat eivät halua täyttä työviikkoa, vaikka työnantaja helposti niin luulee. Täällä pohjoisessa esim. matkailualalla on pulaa tekijöistä, mutta toisaalta vähäisemmätkin tunnit kiinnostavat työntekijöitä, eli ei kannata hakea tekijöitä vain kokoaikaisiin pesteihin.

Minä olen usein ollut linkkinä hankkeen ja yrityksen kesken eikä aina tarvita muuta. Elina on jatkanut asian hoitamista ja kertonut tarkemmin mm. erilaisista tukimuodoista työnantajille. Eduro-säätiön kaltaisilla tuetun työllistymisen toimijoilla on vahvaa osaamista.

Myytti 2: Yritykset haluavat rekrytoida vain täysin työkykyisiä ihmisiä

Sanoisin, että tällaista ajattelutapaa ja ennakkokäsityksiä on, mutta usein on mahdollista herättää kiinnostusta ja muokata asenteita. Palkkatuki voi olla kimmoke työllistää. Itsekin olen sitä hyödyntänyt. Näen palkkatuen siltana pidempään työsuhteeseen.

Rekrytointi on haastavaa ja käytännöt jäykkiä. Kun palkkatuki on nyt uudistumassa, tulee toivottavasti joustoja työnantajalle. Olisi parannus palkkatuen ehtoihin, jos työntekijän lyhyempi kuin vähintään vuoden kestänyt työttömyys mahdollistaisi tuen. Tosiasia on, että työnantaja pelkää, että jos ihminen on ollut kauan työttömänä, rekrytointi on riski. Tieto jostain tuesta eri sivuilla ei vielä kerro paljon. Harva yrittäjä ehtii ja jaksaa perehtyä asiaan ja siihen, miten tukea voi saada. Aktiivisella lähestymisellä ja myyntiotteella olen saanut tulosta aikaan, eli keskustelujemme ansiosta he ovat hakeneet ja käyttäneet esim. palkkatukea.

Myytti 3: Yrittäjä tuntee osatyökykyisten henkilöiden työllistämisen hyödyt

Ei, yrittäjä ei tunne tukiviidakkoa eikä aina osaa ajatella työhyvinvointia. Myös säästöjen syntyminenkin voi olla vierasta! Tuon esiin, että kannattaisi kartoittaa ns. piilotehtäviä, joita nykyisen henkilöstön ei kannata tehdä ja jotka eivät ole heille mielekkäitä. Ne voivat olla raskaita tai yksitoikkoisia, mutta eivät kaikille.

Korostan osa-aikaisessa ja/tai osatyökykyisten työllistämisessä täsmätehtäviä, eli tehtävien ja hlöiden on oltava toisilleen sopivia. Toisena tulee yrityksen ja henkilön ”mätsäys” ja niin sanottu turvallisuus tehtävässä eli sen on oltava sekä sopivan vaativaa että riittävän helppoa tekijälle.

Olen kokenut olevani hyödyksi Osatyökykyiset osana avoimia työmarkkinoita -hankkeessa, koska kontaktointi on usein helpompaa yrittäjältä toiselle kuin esimerkiksi hanketyöntekijältä yritykselle. Sormia napauttamalla rekrytointi ja sen moninaisuuden esiintuominen ei silti onnistu. Se voi vaatia useita työkokeiluja yhdessä yrityksessä ja tehtävässä.

Itse koen tietäväni nyt enemmän osatyökykyisten työllistämisen mahdollisuuksista, ja minä puolestani olen saanut ajettua yritysnäkökulmaa tuettuun työllistymiseen.

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 2/2022 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)