Arkistot: E-magazine

Teksti: Kati Savela-Vilmari
Kuvat: Anne Yrjänä

Harvinainen munasarjasyöpä ja siihen saadut hoidot heikensivät Eva-Maria Strömsholmin, 41, työssä jaksamista

pysyvästi. Hänen piti vaihtaa alaa, koska luokanopettajana ei voi tehdä osa-aikatyötä. Sairaanhoitajaksi kouluttautunut Strömsholm sairastui uudelleen nelikymppisenä, tällä kertaa kilpirauhassyöpään. Töihin hän on halunnut palata niin pian kuin mahdollista.

Vaasalainen 27-vuotias Eva-Maria Strömsholm oli juuri valmistunut luokanopettajaksi vuonna 2008, kun hänellä diagnosoitiin harvinainen munasarjasyöpä.

Syöpäsairauksista ja niiden hoidosta Strömsholm ei tiennyt mitään, eikä kovin tarkkaa ja kokonaisvaltaista tietoa muista saaneensa silloinkaan, kun sairaus osui omalle kohdalle.

– Minulle kerrottiin suunnilleen vain, mitä tapahtuu seuraavaksi, esimerkiksi että on tulossa leikkaus tai verikoe. Tiesin, että syöpäni oli harvinainen, mutta en paljon muuta.

Syöpä uusiutui pian, leikkaus uusittiin ja nyt aloitettiin myös sytostaattihoidot. Tästä ajasta naisella ei ole juuri muistikuvia. Hän oli pari vuotta enimmäkseen sairauslomalla, ennen kuin jaksoi palata tekemään luokanopettajan sijaisuuksia.

Osa-aikatyö sopii sairaanhoitajalle

Syövän ja hoitojen jälkeen Strömsholmin jaksaminen heikkeni niin, että hän ei ole pystynyt tekemään kuin enintään 50-prosenttista työaikaa Siksi hän harkitsi alanvaihtoa, koska luokanopettajana ei voi osa-aikatyötä tehdä. Hänen ystävänsä ehdotti hänelle sairaanhoitajaksi opiskelua. Aluksi hän torjui ehdotuksen.

– Sitten aloin pohtia asiaa. Hain, pääsin sisälle ja aloitin opinnot, mutta kerroin asiasta tutuilleni vasta puolen vuoden päästä, kun tiesin, että halusin jatkaa, Strömsholm kertoo.

Hän työskentelee keskussairaalan neurologian poliklinikalla Kokkolassa. Kesällä 2021 juuri ennen 40-vuotissyntymäpäiväänsä Strömsholmilta löytyi kilpirauhassyöpä. Leikkaus ja hoidot olivat taas edessä. Hän oli poissa työstä melkein puoli vuotta.

Palattuaan hän on tehnyt edelleen 50-prosenttista työaikaa. Sairaanhoitajan työ on fyysisesti ja psyykkisesti raskasta. Osatyökyvyttömyyseläkettä Strömsholm ei ole hakenut, vaikka onkin selvitellyt sen mahdollisuuksia.

– Osastonhoitaja ymmärtää, mitä olen käynyt läpi ja että en jaksa pitkiä päiviä. Teen vain päivätyötä. Aiemmin olin myös neurologisella osastolla ja tein välillä iltavuoroja. Ne ovat minulle kuitenkin raskaita, koska olen jo päivällä tosi väsynyt.

Henkistä tukea tulisi tarjota enemmän

Kriisi- ja henkisen tuen tarjoamisessa sairastuneelle olisi hänestä parannettavaa, mutta se on hänen mukaansa
kehittynytkin.

– Sairastuttuani ensimmäisen kerran eli vuonna 2008 psykiatrinen sairaanhoitaja tuli keskustelemaan, kun olin tiputuksessa. Ei siitä ollut hyötyä, koska olin niin huonossa kunnossa, että hyvä kun jaksoin pitää silmät auki.

Henkistä tukea pitäisi hänen mielestään tarjota ylipäänsä enemmän.

– Tuen tarjoaminen ei saisi jäädä yhteen kertaan. Minusta sairaaloissa pitäisi olla ns. diagnoosikuraattori, joka ottaisi kontaktia mahdollisimman pian diagnoosin jälkeen, keskustelisi sairastuneen voimavaroista ja tuen tarpeesta ja olisi uudelleen yhteydessä myöhemmin. Hän antaisi tietoa henkisestä tuesta, vertaistoiminnasta jne., Strömsholm ehdottaa.

Vertaistuen tarve heräsi myöhemmin

Eva-Maria Strömsholm on kertonut syövistään työpaikallaan.

– Olen kokenut avoimuuteni positiivisena. Olen saanut ymmärrystä tilanteelleni.

Aluksi hänestä tuntui, että ei tarvitse vertaistukea, mutta siitä ja yhdistystoiminnasta yleensä on tullut tärkeää. Hän on Pohjanmaan syöpäyhdistyksen hallituksessa ja antanut itsekin vertaistukea.

– Perustin vuonna 2013 Facebookiin vertaistukiryhmän ruotsinkielisille syöpäpotilaille, Finlandssvenska Cancergruppen. Se on monelle tärkeä ryhmä. Nyt kun sairastuin kilpirauhassyöpään, hain heti vertaistukea ja se on kannattanut. Olen myös Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunnan jäsen sekä ollut perustamassa Suomen Gynekologiset Syöpäpotilaat ry:tä, jossa olen nyt varapuheenjohtajana.

Myös kansainvälisissä järjestöissä hän on aktiivinen potilasedustaja ja osallistunut konferensseihin eri puolilla Eurooppaa sekä kirjoittanut artikkeleita kansainvälisiin julkaisuihin.

Kuntoutussuunnitelma olisi tehtävä jokaiselle

Nopeaa väsymistä on vaikea osoittaa. Joidenkin on vaikea uskoa, että Strömsholmin jaksaminen on rajallista, koska hän on niin monessa mukana. Sairaanhoitajan työtä hän ei silti pystyisi tekemään kokoaikaisesti.

– Jos olen kaksi päivää töissä, pitää olla monta rauhallista päivää palautumiseen. Minun on aina järjesteltävä elämääni siten, että jaksan olla töissä. Se on raskasta.

Strömsholmin mielestä olisi hyvä, että hoitohenkilökunta sairaaloissakin tietäisi, mihin kolmannen sektorin tahoihin, kuten yhdistyksiin potilas voi olla yhteydessä, kun sairastuu vakavasti. Kaikki vinkit ovat arvokkaita.

Eva-Maria Strömsholm on hakenut puheterapiaa kilpirauhassyövän leikkauksen jälkeen, mutta ei ole vielä vuoden jälkeen päässyt siihen. Asiaa on hidastanut se, että hän on kirjoilla Vaasassa, mutta on hakenut terapiaan Kokkolaan, jossa asuu suurimman osan ajasta. Nyt lähete näyttäisi etenevän.

Kuntoutussuunnitelmaa hän on ammattilaisena osannut vaatia.

– Olisi tärkeää, että kaikille tehtäisiin kuntoutussuunnitelma ilman, että sitä pitää erikseen pyytää, ja että sitä päivitettäisiin. Vain neljä prosenttia syöpään sairastuneista on erään tutkimuksen mukaan saanut kuntoutussuunnitelman!

Kuntoutussuunnitelma laaditaan opiskelu-, työ- ja toimintakyvyn sekä osallisuuden tukemiseksi asiakkaan ja lääkärin kesken, sekä tarvittaessa moniammatillisen tiimin kanssa. Kuntoutussuunnitelmassa määritellään, miten sairastuneen opiskelu-, työ- ja toimintakykyä voidaan edistää.

***

Syöpäsairaudet ja työelämä

Vuonna 2015 syöpään sairastui Suomen Syöpärekisterin mukaan 33 000 suomalaista. Heistä noin yksi kolmasosa on työikäisiä. Suomen Syöpäpotilaat ry:n Syöpä ja työ -sivustolla on tietoa sairastuneille ja ammattilaisille siitä, miten työelämässä voi usein jatkaa syövästä huolimatta. Sivuilla on vinkkejä arkeen ja työhön palaamiseen syövän jälkeen tai syöpää sairastaessa. Ammattilaiselle kerrotaan, miten syöpä voi vaikuttaa työkykyyn, miten tukea työhön paluuta, mitä palveluita on työnantajalle jne. Esihenkilön tietopaketissa on tietoa mm. siitä, miten työntekijän työhön paluuta voi ennakoivasti suunnitella.

Sairastunut saa sivuilta tietoa mm. käytännön asioista, kuten toimeentulosta sairauden aikana ja vertaistuen mahdollisuuksista. Monelle paluu töihin on tärkeä osa toipumista ja kuntoutumista. Osa-aikatyö voi joskus olla hyvä ratkaisu, mutta kokoaikatyö on monelle myös mahdollinen.

Neuvontapalveluita voi saada puhelimitse, chatissa ja paikallisyhdistysten kautta.

Lähde, lisätietoa ja aineistoja: syopajatyo.fi

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 1/2022 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)

Teksti: Kristiina Parkkila
Kuvat: Lotta Jaatinen

Ylivieskalainen Tiia Jakola nauttii kevään ensimmäisistä lämpimistä päivistä opiskelijaravintola Taimin edustalla Raudaskylän opiston lukiossa. Ensimmäisen vuosikurssin lukiolainen on tyytyväinen valitsemaansa opinahjoon.

Mikä sai hänet hakeutumaan Raudaskylän lukioon?

– Aluksi ajattelin, ettei lukio ole mun juttu ollenkaan. Mutta kun kävin tutustumassa täällä, päätös oli helppo. Opet olivat kivoja ja ympäristö on kaunis ja toimiva, Tiia Jakola kertoo.

Raudaskylän opiston tilojen esteettömyys on Jakolan mielestä yllättävän hyvä. Sähköovet ja luiskat auttavat pyörätuolin kanssa liikkuessa, porrashissillä pääsee yläkerran luokkatiloihin ja isot wc-tilat löytyvät kummastakin luokkahuonerakennuksesta. Vain sorapiha tuottaa joskus pientä vääntöä, mutta siitäkin on Jakolan avustajan
Iitan kanssa selvitty. Iita toteaakin, että kun Tiia on päättänyt jostain mennä, niin siitä mennään!

Omaa vastuuta ja hyviä ihmisiä

Helsingistä Raudaskylään tulleen Juuso Karjalaisen kevään ylioppilaskirjoitukset menivät oman tuntuman mukaan kivasti, ja syksyllä hän suorittaa vielä lisää. Karjalainen asuu viikot opiston asuntolassa ja viikonloppuisin hän käy sukulaisten
luona Nivalassa.

– Olen tykännyt olla täällä, tämä on rento ja minulle sopiva paikka, Karjalainen toteaa.

Iltaisin hän viettää aikaa opiskelun lisäksi vapaa-ajantilassa ja ulkoillen. Omaa vastuuta, siivoamista ja sen sellaista on saanut opetella asuntolassa, ja sitä Juuso Karjalainen pitää tärkeänä ennen kokonaan omilleen muuttamista.

Karjalaisen kuulovamma ja kuuloimplantti eivät ole estäneet tavoitteellisia opintoja. Opettajat osaavat huomioida hänet hienosti, istumajärjestelyt luokassa on suunniteltu esteettömiksi ja nuorella miehellä on käytössään mikrofoni. Englannin
ylioppilaskokeessa yo-lautakunta huomioi kuulovamman siten, että kuunteluosa jäi kokeesta Karjalaisen osalta pois. 

Lukion jälkeen hän on harkinnut ammattikorkeakouluopintoja, mutta ala ei ole vielä selvillä.

Molemmat opiskelijat kiittävät Raudaskylän lukion ja koko opiston ilmapiiriä kannustavaksi ja aidosti tasavertaiseksi. Opiskeluarjen lomassa on pieniä mukavia asioita, kuten oppilaskunnan tai vapaa-ajanohjaajien järjestämää ohjelmaa. Opiskelukaverien kanssa on päässyt hyvin juttuun ja saanut olla oma itsensä.

– Raudaskylä on paikka, joka ei syrji ketään, Juuso Karjalainen toteaa.

***

Teksti: Kati Savela-Vilmari

Useat koulutusuudistukset tukevat työelämään pääsyä

Vates seuraa koulutukseen liittyviä uudistuksia ja sitä, miten sen kohderyhmät huomioidaan niissä. 

Raudaskylän opisto (ks. juttu yllä) on yksi viidestä koulutuksen järjestäjästä, joille myönnettiin uutena tutkintokoulutukseen valmistavan koulutuksen (TUVA) järjestämislupa. Nämä luvat täydentävät TUVA-koulutuksen valtakunnallista verkostoa. TUVA:ssa yhdistyvät aiemmat perusopetuksen lisäopetus, lukioon valmistava koulutus (LUVA) ja tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (VALMA). TUVA:n laaja-alainen osaaminen tukee opiskeluvalmiuksien kehittymistä, jotta opiskelija voi siirtyä lukioon tai ammatilliseen koulutukseen.

– LUVA oli aiemmin vain maahanmuuttajille, mutta nyt muillakin on mahdollisuus lukioon valmentavaan opetukseen. Se voi osaltaan parantaa kohderyhmiemme, vammaisten ja osatyökykyisten opiskelijoiden, kouluttautumismahdollisuuksia, Vatesin kehittämispäällikkö Kaija Ray sanoo.

Oppivelvollisuuden laajentaminen tuli voimaan v. 2021. Oppivelvollisuuden laajenemisessa korostuu opiskelijan oikeus saada yksilöllistä pedagogista tukea ja erityisopetusta myös toisella asteella tutkinnon suorittamiseen saakka.

Myös jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmän uudistus (OKM, TEM) etenee. Yhtenä tavoitteena on saada ns. aliedustetut ryhmät mukaan oman osaamisen kehittämiseen. Niihin kuuluvat mm. henkilöt, joilla on matala koulutustaso.

Opintojen joustavuus on yksi keino hyödyntää ihmisten osaamista ilman, että tehtävissä edellytetään kokonaisia tutkintoja. Nyt on alettu keskustella ns. pienistä osaamiskokonaisuuksista, jotka ovat vielä suppeampia kuin tutkinnonosat. Euroopan komission tiedonanto Euroopan osaamisohjelmasta kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi julkaistiin v. 2020, ja osana tiedonantoa oli aloite pienistä osaamiskokonaisuuksista. Niille ei ole vielä yhteistä määritelmää eikä standardeja. Suomi pitää asiaa tärkeänä keinona mm. työelämän muuttuviin tarpeisiin vastaamisessa, ja kannattaa pienten osaamiskokonaisuuksien määritelmän yhtenäistämistä Euroopassa.

 Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 1/2022 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)

Näkövammaisten liiton työelämäpalvelujen päällikkö Taru Tammi kertoo, että hänen työnsä liiton työelämäpalveluissa perustuu kumppanuuksiin, yhdessä toimimiseen, toisten kuuntelemiseen ja tuntemiseen. Itse ei voi tietää kaikesta kaikkea eikä pysyä ajan tasalla muutoksista, mutta verkostot tekevät kokonaisuuksien käsittämisestä helpompaa.

Oheissa kuvassa on ikuistettuna kaksi työni kulmakiveä: yhdenvertaisesti ja yhdessä. Työni Näkövammaisten liiton työelämäpalveluissa on pitänyt sisällään 26 vuoden aikana monenlaista, mutta yksi asia on ollut pysyvä – yhdessä tekeminen ja vaikuttaminen. Näin sekä liittomme työyhteisössä että toisten järjestöjen ja työllisyystoimijoiden kanssa. Asiakastyössä neuvonta ja ohjaus on tiivistä yhteistyötä paitsi asiakkaan, myös työnantajien, työterveyshuoltojen, kuntoutusohjaajien ja TE-toimistojen kanssa kaikkialla Suomessa. 

Näkövammaisten liitto on 94 vuotta sitten perustettu sokeiden työllisyyden edistämisen ajatukselle. Näkövammaisten ja näkövammaistyön historiaa Suomessa on siivittänyt pyrkimys työelämässä ja yhteiskunnassa samalle viivalle muiden kanssa.

On tarvittu yksittäisiä näkövammaisia henkilöitä, tulisieluja, jotka ovat oman liittonsa kautta tehneet työtä yhdenvertaisen työmarkkinaaseman saavuttamiseksi. Lisäksi on tarvittu paljon yhdessä tekemistä; ei vain liiton työelämäpalveluja, vaan kaikkia liittomme palveluja ja vuorovaikutusta alueyhdistysten kanssa. Esimerkiksi ilman apuvälineitä, niiden käytönohjausta työpaikoilla sekä kuntoutusta näkövammaistaidoissa yksittäisen näkövammaisen mahdollisuudet edetä omissa työelämäsuunnitelmissaan olisivat varsin pienet.

Kumppaneilla ja verkostoilla erilaisia toimintatapoja

Työssäni olen aina nauttinut siitä, kuinka olen voinut paitsi jakaa ihmisten huolia sekä monien palvelujen toimimattomuuden ja epäoikeudenmukaisuuden taakkaa, mutta myös ja ennen kaikkea löytää yhdessä ratkaisuja, tiedottaa ja vaikuttaa niin, että me kaikki voisimme tuntea olevamme yhdenvertaisia. Vammaisfoorumi, Vates-säätiö ja SOSTE ry ovat taustayhteisöjä, joissa tätä jakamista on voinut tehdä. Yhdessä on tehty lausuntoja, oltu yhteydessä päättäjiin, etsitty ratkaisuja käytännön ongelmiin ja tuotu työkykyisten vammaisten asioita esille messuilla ja tapahtumissa.

”Yhdenvertaisena työelämässä” on aisti- ja liikuntavammaisjärjestöjen työelämäasiantuntijoiden, ”Ailin” slogan. Tämä epävirallinen pieni joukkomme tekee yhteistä viestintää sekä osallistuu messuille ja muihin tapahtumiin yhdessä. Lausunnot ja kannanotot teemme isommalla porukalla, esimerkiksi Vammaisfoorumin työllisyysryhmän kesken.

”Aili” sai alkunsa siitä, kun koimme että meidän kohderyhmillämme, joita ovat mm. näkö- ja kuulovammaiset, liikuntarajoitteiset ja neurologisia sairauksia sairastavat, on samantapaisia haasteita työelämässä. Olemme tehneet yhdessä esimerkiksi videon*, jolla kerrotaan kiteytetysti työstämme ja sen merkityksestä kohderyhmillemme.

Verkostot pitävät ajan tasalla muutoksista

Yhteistyö Vates-säätiön kanssa on hyvinkin pitkä: liittomme, tuolloin vielä nimeltään Näkövammaisten Keskusliitto, oli yksi 19 organisaatiosta, jotka perustivat säätiön vuonna 1993. Nähtiin, että vammaisten henkilöiden työllistämisen edistämiseen keskittyvälle toimijalle on suuri tarve. Tarve on yhä olemassa, vaikka edistymistä onkin jonkin verran tapahtunut.

Vatesin toiminnasta olemme kokeneet hyödyllisinä mm. tutkimusja muun tiedon saamisen ja viime vuosina aluetoiminnan verkostot. Kun toimintaympäristömme muuttuu jatkuvasti – on uusia ohjelmia, lakimuutoksia, työvoimapalvelut uudistuvat, tulee hyvinvointialueet jne. – tarvitaan tuntosarvia eri puolilla maata ja eri sektoreilla, jotta pysymme kärryillä monien muutosten vaikutuksista.

Mm. Vatesin aluetoiminnan avulla saamme itse tietoa eri puolilta maata toimivista käytänteistä ja pääsemme kertomaan työelämäpalveluistamme aluetoiminnan yhteistyökumppaneille. Siten esimerkiksi työllisyysasiantuntijat voivat kertoa palveluistamme asiakkailleen, joilla on näkövamma. On tärkeää, että palvelurakenteissa tunnetaan myös järjestöjen palvelut, ja että tuo tieto saavuttaa myös asiakkaat. Kaikki voittavat.

Peruslähtökohta kaikessa tekemisessä meillä on se, että ihminen tulee kuulluksi ja hänen tarpeistaan välitetään. Meidän pitää kuunnella myös toisiamme kumppaneina. Kaikkea ei voi ajatella vain oman toiminnan lähtökohdista, mutta yhteisellä työllä saavutetaan paljon enemmän kuin yksin, vain omia tavoitteita ajamalla.

* Video on katsottavissa Youtubessa tästä linkistä. 

Taru Tammi
Näkövammaisten liitto
Työelämäpalvelujen päällikkö

Kuva 1: Tällä hetkellä eniten käytetty tiedonjakokanava kaikkien kumppanien kesken on – yllätys, yllätys – Teams, jossa käydään keskustelua eri ryhmissä ja pidetään kokouksia. Henkilökohtaisesti tavataan taas esimerkiksi messuilla, kuten apuvälinemessuilla, joilta oheinen kuvakin on. Kuvassa työelämäpalvelujen päällikkö Taru Tammen kanssa työelämäasiantuntija Tapio Tiilikainen NKL:stä.

Kuva 2: Opopäivillä Tampereella helmikuussa 2020 aisti- ja liikuntavammaisjärjestöjen työelämäasiantuntijat yhteisellä ständillä. Vasemmalta Anne Mäki, Taru Tammi, Liisa-Maija Verainen, Marju Teinikivi, Jaakko Evonen ja edessä Börje Hanhikoski.

Artikkeli on julkaistu alunperin Kyvyt käyttöön -lehdessä 1/2022.

Teksti: Ella Rytkönen ja Marianne Pentikäinen

Elisabeth Hästbacka selvitti tutkimuksessaan Equal participation in society? Perspectives on the opportunities of persons with disabilities in Finland vammaisten henkilöiden yhtäläisen osallisuuden toteutumista yhteiskunnan eri aloilla. Tutkimus perustui artikkeleihin, joiden perusteella näyttää siltä, että työelämäosallisuus on eniten tutkittu yhteiskunnallisen osallisuuden alue. Työelämäosallisuuteen sisältyy taloudelliset esteet, kielteiset asenteet, työttömyys itsessään sekä terveys ja vammaisuus. Tutkimuksen perusteella palvelujen ja tukien sääntelyyn liittyvät lainsäädännön kysymykset sekä vammaispoliittiset seikat korostuvat vammaisten henkilöiden yhteiskunnallisen osallisuuden sisällä.

Yllä mainittujen lisäksi tutkimuksessa nousi esille muiden antama tuki, asenteiden muutos, tiedon lisääminen vammaisuudesta tai osatyökykyisyydestä mukaan lukien vammaisten työllistymismahdollisuudet.

Poliitikot näkivät vammaiset sekä aktiivisina toimijoina että passiivisina tuen saajina. Heidät nähtiin myös ryhmänä, jolla on tasavertaiset oikeudet yhteiskunnalliseen osallistumiseen, itsemääräämisoikeus sekä oikeus henkilökohtaisiin palveluihin ja tukeen. Vammaisten henkilöiden opiskelua haittaavat esteet tulisi tunnistaa ja heidän mahdollisuuksiaan opiskeluun ja työhön tulisi parantaa. Osallistumismahdollisuuksiin vaikuttaa merkittävästi henkilökohtainen apu ja yhteiskunnan saavutettavuus sekä poliitikkojen esille nostamat lainsäädännön selkeyttäminen ja sitovuuden lisääminen. Kunnilla on suuri vastuu vammaispalveluista, mutta myös muita palveluntarjoajia tarvitaan, koska resurssit eivät ole yhtäläisiä. Poliitikot korostivat työllisyyttä ja aktiivista osallistumista ja suurempaa vuorovaikutteisuutta työkyvyttömyysetuuksien saamiseksi. Vammaispalveluiden ja työllistämispyrkimysten tavoitteena nähtiin olevan vammaisten henkilöiden osallistuminen yhteiskuntaan tasavertaisesti.

Sosiaalityöntekijät puolestaan näkivät vammaiset henkilöt heterogeenisenä ryhmänä ja korostivat heidän itsemääräämisoikeuttaan. He korostivat vammaisten henkilöiden tasa-arvoista oikeutta osallistua vammaispalveluiden suunnitteluun ja päätöksentekoon. Estävinä tekijöinä osallisuudelle nähtiin kielteiset asenteet ja palvelumuotojen puute. Saavutettavuuden nähtiin edistävän vammaisten henkilöiden osallistumista. Heidän mielestään vammaispalvelujärjestelmää tulisi parantaa mm. vammaislainsäädäntöä selkeyttämällä sekä lisäämällä joustavuutta ja resursseja.

Tutkimuksen mukaan vammaiset itse kokivat olevansa mukana yhteiskunnassa. Osa-alueista he korostivat erityisesti perhe-elämää, opiskelua ja osallistumista työmarkkinoille, poliittista ja yhteiskunnallista sitoutumista sekä vapaa-ajan toimintaa. Byrokraattisen, jäykän ja aliresursoidun vammaispalvelujärjestelmän sekä kielteisten asenteiden ja rajoitettujen opiskelu- ja työmahdollisuuksien koettiin olevan estäviä tekijöinä yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Myös terveyteen liittyvät seikat nousivat esille estävinä tekijöinä. Yhteiskunnallista osallistumista tukivat mm. henkilökohtainenapu, kuljetuspalvelut ja apuvälineet. Vammaisten osallisuutta voitaisiin edelleen parantaa lisäämällä vammaisten palvelujen joustavuutta sekä osallistumismahdollisuuksia ja itsemääräämisoikeutta.

Elisabeth Hästbacka: Equal participation in society? Perspectives on the opportunities of persons with
disabilities in Finland. Åbo Akademi

Artikkeli on julkaistu alunperin Kyvyt käyttöön -lehdessä 1/2022.

Teksti: Kati Savela-Vilmari
Kuvat: Veikko Somerpuro, Helsingin Yliopisto ja
Jutta Varis

Kuva: Veikko Somerjoki, Helsingin yliopisto

Jutta Variksella todettiin nuorena ihopsoriasis. Sitä ei nähty ammatinvalinnan esteeksi, mutta kun työnkuvaan tuli mm. kemikaalijätteiden hävittämistä, iho ei kestänyt sitä. Psoriasis laajeni niveliin. Silläkin on vaikutuksensa työn tekemiseen. Työnkuvaa laboratoriomestarina on onneksi voitu muuttaa.

– Työ mukautuu psoriin ja psori työhön, Jutta Varis tiivistää psoriasiksen vaikutuksen työelämäänsä.
Psoriasis voi oireilla kaikilla ihoalueilla, mutta tyypillisimpiä paikkoja ovat kyynärpäät, polvet ja hiuspohja. Joskus kutina on pahin oire. Sairaus ei tosin liiemmälti jousta, ja se on huomioitava työnkuvassa. Ratkaisuja on löytynyt sekä työtä mukauttamalla että työtehtävää vaihtamalla.

Variksen sairaus puhkesi 13-vuotiaana. Hänen isällään ja isoisällään oli myös psoriasis. Sen puhkeamiseen
vaikuttaa perinnöllinen alttius. Varis oli haaveillut jo nuorena kondiittorin opinnoista. Psoridiagnoosin tehnyt lääkäri lähetti hänet allergiatesteihin ja totesi, ettei psoriasis ole este unelmalle.

Sokeri tuntui kuitenkin olevan psorin pahin laukaisija, eivätkä märkätyöt ja hansikkaiden käyttö helpottaneet ihon tilannetta. Jutta Varis jatkoi opintoja suoraan elintarviketeknikoksi.

– Työskentelin valmistuttuani äitiyslomasijaisena kosmetiikkateollisuuden laboratoriossa. Intoni perehtyä ihonhoitoon oli työhön hakiessa plussaa. Jatkoin opiskelemaan biotekniikkaa, mutta opinnot jäivät hetkeksi sivuun äidiksi tulon takia.

Työnkuvan muutosten ja kurssien avulla oireet kuriin

Varis teki muutaman vuoden laadunvalvonta- ja laboratorioalan sijaisuuksia ja suoritti kemikaaliriskien hallinnan erikoisammattitutkinnon. Hän aloitti työt Helsingin yliopiston Elintarviketeknologian laboratoriomestarina vuonna 2006. Toimenkuvan piti olla lähinnä tarvikkeiden tilausta, laboratorioiden ja laatujärjestelmän ylläpitoa, mutta hän huomasi tekevänsä kaikki osaston jäteneutraloinnit ja kemikaalijätteiden hävitykset. Työterveyslääkäri määräsi hänet muutama vuosi myöhemmin ihopsorin takia pois kemiallisista laboratoriotöistä. Hän hyödynsi avautuneen tilaisuuden siirtyä aistinvaraisen laadunvalvonnan laboratorioon.

– Silloinen aistitutkimuksen professori Hely Tuorila kannusti minua maisteriopintoihin, jotta toimenkuvaani avautuisi uusia mahdollisuuksia. Jouduin kuitenkin tuuraamaan raskaana olevaa kollegaa kemikaalijätteiden hävitykseen ja kädet räjähtivät pahaan kuntoon, hän kertaa tilannetta.

– Opiskelun ansiosta keksin tavan saada ihoni pysymään työkunnossa.

Elintarviketieteiden apulaisprofessori Kirsi Mikkonen kertoi pakkausteknologian luennoilla glyserolin suojaominaisuuksista. Fysikaalisen kemian kurssilla käsiteltiin suolan vedensidontaominaisuuksia ja mikrobiologian kurssilla sain tehdä viljelyn tulehtuneista sormistani. Psori-iho tarvitsee runsaasti vettä ja apua veden sidontaan.

Nivelpsoriasis diagnosoitiin, lääke etsinnässä

Nivelpsoriasis alkoi oireilla pahemmin vuonna 2017 kaasupullon kanssa sattuneen työtapaturman jälkeen. Tapaturma sattui, koska Variksen käsien puristusvoima oli heikentynyt.

– Äkkiä 350 litran nestetyppisäiliö ei suostunut enää siirtymään käsivoimillani. Sain luvan hankkia kevyemmän 200 litran typpisäiliön, mutta sekin alkoi pistää vuoden sisällä hanttiin. Korona-ajan alettua jouduin nostelemaan
20-kiloisia säkkejä ja tyhjentämään kellarivarastoista muutaman tonnin arkistot. Ranteet ja sormet alkoivat turvota rasituksesta niin, että jouduin pari kertaa työterveyslääkärin juttusille.

Työterveyslääkäri piti nivelpsoriepäilyä mahdollisena ja kirjoitti lähetteen työterveyshuollon reumatologille, joka vahvisti epäilyn ja ohjasi Variksen kunnalliselle reumatologille. Joulukuussa 2021 hän sai nivelpsoridiagnoosin ja lääkityskokeilut alkoivat.

Nivelpsoriasiksen oireita ovat jäykkyys ja liikearkuus erityisesti aamuisin sekä nivelten turvotus ja kuumotus. Nivelissä, lihaksissa ja jänteissä voi esiintyä paineluarkuutta. Nivelpsoriasis tulee usein vuosia kestäneen ihopsorin seurauksena.

Ensimmäiset lääkekokeilut johtivat sairauslomaan. Sorminivelet olivat niin kipeät, että sähköpostit piti hoitaa kännykän puheentunnistusohjelmalla, ja jalat kipeytyivät niin, että kävely oli vaikeaa. Edessä olivat työkykyneuvottelut.
Sopivaa lääkitystä haetaan vielä keväällä 2022. Vuorossa on biologisten lääkkeiden kokeilu. Ne ovat kalliita, mutta Jutta Varis saa niistä Kela-korvauksen.

Projektisuunnittelijan tehtävään osin sairauden takia

Kuva: Veikko Somerpuro, Helsingin yliopisto

Varis toteaa, että onneksi yliopisto on täynnä nuoria tutkijoita. Pääosa laboratoriomestarin toimenkuvaan kuuluvasta fyysisestä työstä siirrettiin nuorelle kollegalle, joka otti mielellään kaasupullot ja typpisäiliöt lihaskuntoharjoitteluna omaan toimenkuvaansa! Muutkin tehtävät saatiin jaettua.

Varis oli jo muutaman vuoden työskennellyt sienimyseelien kanssa ja pääsi siirtymään syyskuussa 2021 startanneeseen Business Finlandin rahoittamaan MyShroom-tutkimukseen, jossa kehitetään ruokasienimyseelistä elintarviketeollisuuden hävikkimateriaaleja hyödyntävää uutta elintarviketta.

– Aloitin osa-aikaisena projektisuunnittelijana, ja vuoden lopulla ryhmään löydettiin PostDoc-tutkija. Tammikuussa osa-aikasairausloman päättyessä sain apukäsiksi Erasmus-opiskelijan, joka tekee opinnäytetyötään projektille. Maaliskuussa aloitti vielä laboranttiopiskelija, joten apukäsiä riittää, hän iloitsee.

Hän hoiti tutkimusavustajan tehtävää 25-prosenttisena laboratoriomestarin toimen ohessa. Itse asiassa terveenä hän ei olisi luultavasti päässyt siirtymään projektiin. Kun työnkuvaa jouduttiin työkykyneuvotteluissa miettimään uudelleen ja hän oli ollut mm. tekemässä projektin rahoitushakemusta, tilanne ratkesi parhain päin.

Raskaiden märkätöiden välttelyn lisäksi Varis koettaa ylläpitää mahdollisimman hyvää tilannetta mm. terveellisellä ruokavaliolla ja ihoa kosteuttamalla. Stressi pahentaa helposti oireita. Fysioterapeutti on auttanut työergonomian tarkistamisessa ja Varis on saanut käyttöönsä apuvälineitä, rullahiiren ja kevyen näppäimistön.

Kuntoutuksista ja sopeutumisvalmennuksesta hyödyt irti

Jutta Varis on osallistunut kuntoutusjaksoille. Vuonna 2019 hän oli kahden viikon aurinkopainotteisessa kuntoutuksessa Kanarian saarilla, Psoriasisliiton tuella.

Kelan KIILA-kuntoutuksessa hän on myös ollut. KIILA on työelämässä oleville alle 67-vuotiaille tarkoitettu kuntoutus, jossa etsitään ratkaisuja työkyvyn tukemiseksi. Kelan tukemassa sopeutumisvalmennuksessa Varis oli keväällä 2022 neljä päivää ja sai sieltä hyödyllistä tietoa mm. reumalääkäriltä, psykologilta ja ravitsemusterapeutilta. Vertaistuen kautta hän puolestaan kuuli mm. tarttumista helpottavista apuvälineistä.

Sopeutumisvalmennuksen kolme lisäpäivää ovat syksyllä. Kuntoutuksista hän on kuullut työterveyshoitajalta, mistä hän antaa ison kiitoksen.

Varis on ollut Psoriasisliiton jäsen vuosia. Hän on käynyt vertaistukiohjauskoulutuksenkin.

– Toisaalta vertaiskokemusten jakaminen on helpottavaa, mutta välillä sairauden etenemisestä kuulee asioita, joita ei haluaisi ajatella.

Tulevaisuuteen nivelpsorin kanssa Varis suhtautuu varovaisen luottavaisesti.

– Välillä se pelottaa, mutta huumorilla tästä ovat muutkin selvinneet.

Artikkeli on julkaistu alunperin Kyvyt käyttöön -lehdessä 1/2022.

Teksti: Tuuli Riisalo-Mäntynen

Työllisyydenhoidon kenttä on suurten mullistusten keskellä, ja uudistuksia on tulossa lisää tulevina vuosina. Tavoitteena on työllisyysasteen kasvu. Nyt jos koskaan on aika rakentaa yhteistyötä eri toimijoiden ja rajapintojen kesken. Kun eri uudistuksia tehdään samanaikaisesti, on erityisesti kokonaiskuvan muodostaminen tärkeää.

2020

Työkykyohjelma
TEM:n ja STM:n yhteinen ohjelma. Useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on parantaa osatyökykyisten henkilöiden työllisyyttä.

22 hanketta ympäri Suomen kehittävät työkyvyn tuen ja tuetun työllistymisen menetelmiä sotepalveluissa. Hankkeet linkittyvät myös Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmaan.

TE-palvelupilotit Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Hämeessä, Uudellamaalla ja Pohjois-Karjalassa.

Hankinnoilla työllistämisen vauhditusohjelma
Vuonna 2021 alkaneet pilottihankkeet (Kajaani, Kerava, Kouvola, Oulu, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Vantaa).
Kaikille avoin valtakunnallinen yhteistyöverkosto, jossa lähes 200 jäsentä mukana.

Mielenterveysstrategia
Osana mielenterveysstrategiaa kehitetään IPS-työhönvalmennusta.

Kuntoutuksen uudistus
Uudistusta ohjaa kuntoutuksen uudistuksen toimintasuunnitelma, joka tehtiin 2020. Suunnitelmassa on oma osionsa työikäisten kuntoutuksen uudistamiselle.

Sosiaaliturvauudistus
Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen eri elämäntilanteissa.

2021

Työllisyyden kuntakokeilut
Työllisyyden kuntakokeiluihin osallistuu 25 kokeilualuetta ja 118 kuntaa. Kokeilukunnat vastaavat osin alueensa TE-palveluiden tarjoamisesta.

Kokeiluihin ohjataan ne työttömät ja työvoimapalveluissa olevat työnhakijat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan. Kohderyhmään kuuluvat myös kaikki alle 30-vuotiaat työnhakijat sekä kaikki maahanmuuttajat ja vieraskieliset työnhakijat.

Kokeiluissa luodaan pohja tulevalle TE-palvelut 2024 -uudistukselle.

Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus
Osaamiskeskus tarjoaa neuvontaa ja ohjausta yhteiskunnallisille yrityksille ja sellaisia perustaville koko Suomessa. Asiantuntija-apua saa mm. työhön integrointiin ja vaikuttavuusperusteiseen liiketoimintaan.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus
Palvelukeskus edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta.

2022

Hyvinvointialueiden vaalit
Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto (pois lukien Helsinki, jossa ei ole aluevaaleja), joten tässä on tärkeä vaikuttamisen paikka myös vaalien jälkeen!

Pohjoismainen työvoimapalvelumalli
Pohjoismaiseen työvoimapalvelumalliin eli PoMaan sisältyy tiivis yksilöllinen tuki työnhakijoille entistä aikaisemmassa vaiheessa. Työnhakijan on myös haettava työpaikkoja tietty määrä. Tavoitteena on, että malli tulee voimaan toukokuussa 2022.

Työkanava Oy
Valtio on perustanut erityistehtäväyhtiö Työkanava Oy:n, joka työllistää kaikista vaikeimmin työllistyviä osatyökykyisiä työnhakijoita. Työllistettäville maksetaan TES:n mukainen palkka, ja heille tarjotaan lisäksi koulutus-, ohjaus- ja työvalmennuspalveluita. Ohjaus Työkanavaan tapahtuu TE-toimiston kautta. Toimintaa pilotoidaan vuonna 2022. Pilottialueet eivät ole vielä tiedossa.

Uudet digitaaliset TE-palvelut ja Työmarkkinatori
Työmarkkinatori-alustan käyttöönotto toukokuussa 2022. Ajatuksena on, että työnhakijat ja työnantajat löytävät toisensa entistä paremmin. Uutena ominaisuutena mm. työnhakuprofiilit työnhakijoille.

2023

Palkkatukiuudistus
Palkkatukiuudistus tulee voimaan vuoden 2023 alussa. Uudistuksen tavoitteena on lisätä palkkatuen käyttöä yrityksissä. Samalla tavoitteena on, että 3. sektorin palkkatukeen liitetään tuetun työllistymisen palveluita sekä työkyvyn kartoituksen palveluita.

Hyvinvointialueille siirtyvät tehtävät
Hyvinvointialueille siirtyvät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustehtävät. Näin ollen esim. vammaispalvelut siirtymät myös hyvinvointialueille, ja kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen siirtyy kunnilta hyvinvointialueille.

Vammaispalvelujen lainsäädännön uudistus
Tarkoituksena on kumota nykyinen vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki, ja tilalle tulisi säännökset vammaisille henkilöille järjestettävästä sosiaalihuollon erityispalveluista. Uudistuksen tavoitteena on mm. toteuttaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa.

2024

TE-palvelut 2024
TE-palvelut on tarkoitus siirtää kuntien vastuulle vuoden 2024 aikana. Tavoitteena on tuoda työllisyyspalvelut lähemmäksi asiakkaita.

Osana tätä uudistetaan myös monialaisten palveluiden lainsäädäntöä, joka tulisi myös voimaan vuonna 2024. Sitä ennen TYP-lakia uudistetaan niin, että siinä huomioidaan hyvinvointialueet.

Lähteet ja lisätietoja (linkit aukeavat uuteen välilehteen):
www.tem.fi
www.stm.fi
www.okm.fi
www.thl.fi
www.kuntaliitto.fi
www.vaalit.fi/aluevaalit
www.soteuudistus.fi

Artikkeli on julkaistu Aluetoiminnan Kyvyt käyttöön Extra lehdessä 2/2021 (pdf aukeaa uuteen välitehteen)

Keväällä 2021 kysyimme kuntien työllisyyspalveluista vastaavilta, kuinka alueilla hyödynnetään järjestöjen työllisyystoimia ja osaamista. Vastaukset eivät yllättäneet. Järjestöjen työllistämistä edistävät palvelut tunnistettiin parhaiten, kun taas järjestöjen erityisosaaminen esim. vamman tai sairauden vaikutuksista työllistymiseen jäi vähiten hyödynnetyksi. Tässä meillä on jokaisella peiliin katsomisen paikka. Olemmeko tuoneet tarpeeksi hyvin esille järjestöjen moninaisuutta?

Olemme nyt suurten rakenteellisten muutosten kynnyksellä. Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyy hyvinvointialueille vuonna 2023 ja työllisyydenhoidon vastuu kunnille 2024. On tärkeää, että järjestöt pysyvät mukana näissä muutoksissa. Järjestöjen monipuolinen osaaminen erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisessä ja työllistämisen edistämisessä tulee tunnistaa jatkossa yhä vahvemmin niin hyvinvointialueilla kuin kunnissakin.

Tammikuun aluevaalit ovat tärkeä vaikuttamisen paikka myös työllisyyden parissa toimiville järjestöille. Vuoden 2022 aikana tullaan tekemään useita tärkeitä poliittisia ratkaisuja liittyen muun muassa hyvinvointialueiden kuntouttavan työtoiminnan ja työkykyä tukevien palveluiden hankintamenettelyihin. Samalla tehdään myös päätökset siitä, kuinka järjestöjä tullaan ottamaan mukaan palveluiden kehittämiseen.

Vaikka jatkossakin meillä on esimerkiksi työvoimapalveluita määrittelevää lainsäädäntöä, palvelut toimeenpannaan jatkossa kunnissa. Kun TE2024-uudistuksen toimeenpanoa ryhdytään valmistelemaan, tulee järjestöjen olla hereillä. Tässä alueilla toimivien järjestöjen mahdollisuus olla juuri siellä missä muutos tapahtuu, nousee mittaamattomaan arvoon. Vain alueilla pystytään aistimaan hiljaisia signaaleja siitä mihin suuntaan toimintaa tullaan kehittämään.

Järjestöjen tulevaisuus on pitkälle niiden omissa käsissä. Järjestöt toimivat sosiaali- ja terveyspalveluiden ja työvoimapalveluiden yhdyspinnassa. Toimiva yhteistyö sekä hyvinvointialueiden että kuntien kanssa on avainasemassa. Nyt on viimeistään aika tuoda omaa osaamista esille ja vaikuttaa siihen, että järjestöjen toiminta ja asiantuntemus tunnetaan ja tunnistetaan. On aika lunastaa järjestöjen paikka työllisyydenhoidon kentällä.

Päivi Kiiskinen
Erityisasiantuntija,
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Artikkeli on julkaistu Aluetoiminnan Kyvyt käyttöön Extra lehdessä 2/2021 (pdf aukeaa uuteen välitehteen)

Teksti: Essi Tervonen
Kuva: iStock

Vates-säätiön aluetoiminta, Vamlas ja Kehitysvammaliitto järjestivät 31.8.-2.9.2021 Työmaailman parannusviikko –webinaarisarjan. Toistamiseen toteutetussa kolmipäiväisessä webinaarissa kuultiin ajankohtaisia puheenvuoroja työnantajayhteistyöstä, meneillään olevista työllisyydenhoidon uudistuksista sekä uusista toimintamalleista
vammaisten ja tukea tarvitsevien henkilöiden työllisyyden parantamiseksi.

Työmaailman parannusviikko sisälsi esimerkkejä onnistuneista työllistämis- ja työllistymiskokemuksista sekä informatiivisia ja ilahduttavia keskusteluita. Tapahtumassa korostettiin työhönvalmentajan tuen merkitystä sekä pohdittiin vammaisten ja tukea tarvitsevien henkilöiden tulevaisuuden näkymiä eri koulutuksien ja työn näkökulmista.

– Tavoitteenamme on saada työmaailmasta yhdenvertainen ja kaikille avoin, jotta jokainen pääsisi käyttämään omia kykyjään ja taitojaan. Tehdään työmaailmasta kaikille parempi, tiivisti webinaarisarjan avannut Kehitysvammaliiton työllisyysasiantuntija Simo Klem.

Webinaarisarjan aikana kuultiin useiden kokemusasiantuntijoiden ajatuksia työllistymisestä. Vammaisaktivisti ja radiojuontaja Julianna Brandt käsitteli esityksessään etuoikeuksia, turvallista työkulttuuria, asiantuntijuuden identiteettiä ja sen tunnustamista sekä arjen ja työkulttuurin normeja, jotka kietoutuvat vammaisuuteen. Brandt totesi, että miten nykypäivänä työmaailma vaatii jaksamista sekä pystyvyyttä, ja samaan aikaan ihannoidaan tehokkuutta ja kiireellisyyttä. Vammaisen henkilön näkökulmasta ne tuovat paljon haasteita, mutta ne voidaan kääntää myös mahdollisuuksiksi.

– Kuten ystäväni sanoi, vammaisuus on jatkuvaa arkiluovuutta – jatkuvaa miettimistä, miten asiat voisi tehdä toisin. Totuttuja asioita voi kyseenalaistaa toisin tekemällä, ja tämän pitäisikin olla itseisarvo, jota yksilöt toteuttavat, kuvailee Brandt.

Onnistuneita työllistämis- ja työllistymiskokemuksia

Pirkanmaan Palkkaamo -hanke pyrkii kasvattamaan tukea tarvitsevien henkilöiden työllisyyttä Pirkanmaan alueella. Projektipäällikkö Satu Koivurinne toivoi, että heihin oltaisiin yhteydessä matalalla kynnyksellä, jotta tieto Palkkaamosta lähtee leviämään. Koivurinne kertoi East Asia Martin onnistuneesta työllistämiskokemuksesta, joka teki kuulijoihin vaikutuksen.

– Tällaisia tarinoita toivoisi lisää, että työnantaja ottaa suoraan yhteyttä. Nämä ovat timantteja, todettiin osallistujien puolelta.

Myös Petri Hannula sai vakituisen palkkatyön Ardor Oy:stä. Hannula on työskennellyt Ardor Oy:ssä yli puolitoista vuotta, ensin osa-aikaisena ja nyt kokopäiväisenä työntekijänä. Sekä työnkuva että lähiesihenkilö ovat sälyneet samoina.

– Hyvin on jaksettu, totesi Hannula.

Ardor Oy:n entinen toimitusjohtaja Jarno Soinila pitää tällaisia ”win–win–win” -tilanteina: ne ovat tärkeitä sekä työntekijälle, työnantajalle että yhteiskunnalle. Kun työntekijä pääsee palkkatyöhön käsiksi ja mukaan työyhteisöön, saa työnantaja positiivista, monimuotoista ja motivoitunutta työvoimaa.

– Mitä enemmän saadaan ihmisiä mukaan työhön, sitä parempi yhteiskunta saadaan rakennettua itsellemme ja jälkipolvillemme, summasi Soinila.

Ajatuksia työelämästä

Kokemusasiantuntijapaneeliin osallistuivat Sanna Sepponen Helsingistä, Miia Pallonen Espoosta sekä Karoliina Olkkonen Nurmijärveltä. He ovat työllistyneet työhönvalmentajan avustuksella. Olkkonen on kirjautunut Eezy-palveluun, jossa voi itse määrittää, minkä verran tekee palkkatöitä. Ennen tätä Olkkonen oli ollut 10 vuotta työtoiminnassa.

– Joku voi ajatella, että olen vaativa, kun kerron, että ”haluan palkkatyötä, kiitos”, mutta en halua mitään välimallia. Tekisittekö itse 0–12 euron päiväpalkalla sitä työtä, jota nyt teette? kysyi Olkkonen.

Olkkosen haaveena on tehdä järjestötyötä, jossa pääsee kuulluksi ja voi olla äänitorvena muille.

– Enää en tee avotyötä. Olen saanut paljon värikkäämmän ja sisällöllisemmän elämän, Olkkonen jatkoi.

Pallonen puolestaan tekee ompelutöitä ja on aikaisemmin ollut avotöissä ja työtoimintakeskuksessa, joissa on tehnyt postitus- ja kirjastotöitä. Pallonen kertoo olevansa tyytyväinen nykyiseen työhönsä.

Sepponen on aikaisemmin ollut palkkatöissä useassa eri organisaatiossa työhönvalmentajan tuella.

– Ihan mahtava paneelikeskustelu, tätä lisää!
– Suorapuheiset naiset ovat parasta, kommentoivat osallistujat rohkaisevasti.

Onnistunut kolmipäiväinen tapahtuma

Päivien aikana kuultiin kokemusasiantuntijoiden näkemyksiä työmaailmasta, työkykyohjelman hankkeista, järjestöjen roolista kuntakokeilussa ja mielenterveysstrategiasta sekä käsiteltiin varhaisten työelämäkokemusten ja digitaalisen saavutettavuuden tärkeyttä.

Työmaailma kaipaa näkyviä esimerkkejä henkilöistä, joilla voi olla jokin sairaus, vamma tai muu rajoite, mutta joilla on silti paljon työkykyä ja halua tehdä palkkatöitä.

– Kaikki hyötyvät siitä, että maailmasta tulee selkeämpi ja ymmärrettävämpi. Työmaailma on sellainen, minkälaiseksi me sen muodostamme, totesi Simo Klem loppupuheenvuorossaan.

Artikkeli on julkaistu Aluetoiminnan Kyvyt käyttöön Extra lehdessä 2/2021 (pdf aukeaa uuteen välitehteen)

Teksti: Annemaria Ojanperä
Kuva: iStock

Aluetoiminnan v. 2021 teettämässä kyselyssä (N=90) toivottiin tietoa viestinnästä ja vaikuttamistyöstä. Vatesin aluetoiminta ja viestintä vastasivat toiveisiin ja järjestivät tänä vuonna kaksi tilaisuutta teemalla ”Somekampanjaosaamista järjestöille”.

Somekampanjointi on tehokas tapa vaikuttaa ja kampanjoita voi toteuttaa monin eri tavoin ja resurssein. ”Virtuaalinen tupa” oli täynnä, eli vinkit olivat selvästi tervetulleita.

Tilaisuuksissa kuultiin vinkkejä somekampanjan toteuttamiseen alan ammattilaisilta ja jaettiin kokemuksia järjestöjen omista kampanjoista. Mitä kaikkea tulee ottaa huomioon? Alla muutamia poimintoja alustuspuheenvuoroista.

Kesäkuussa järjestetyssä tilaisuudessa Malathy Eskola, kokenut kansainvälinen markkinoinnin ammattilainen, kävi läpi kampanjoinnin perusperiaatteita:

• Tavoitteet – Kampanja voi olla iso tai pieni, mutta sillä tulee olla selkeät tavoitteet.
• Mittarit – Kun kampanjan tavoitteet ovat selvillä, tulee miettiä mittareita. Mittaamista voi toteuttaa sekä kampanjan kuluessa että sen päätteeksi.
• Kohderyhmä – Jos yrität tavoittaa kaikkia, et todennäköisesti tavoita ketään. Muodosta selkeä kuva siitä, kenelle olet puhumassa.
• Kanavat – Tee tietoinen päätös siitä, missä kanavissa kampanja lanseerataan. Valitse sopivat kanavat, missä kohderyhmäsi ovat jo valmiiksi.
• Sisältö – Valitse yksi pääviesti, ja muotoile se kullekin kanavalle sopivaan muotoon.
• Aihetunniste – Valitse aihetunniste(et) eli hashtagit, joka on uniikki; tällöin pääset seuraamaan kampanjan ”pöhinää” paremmin. Osuvien tunnisteiden avulla tavoitat nopeammin relevantteja yleisöjä.
• Yhteistyökumppanit – Voit miettiä, onko mahdollista yhdistää kampanjointivoimat yhden tai useamman organisaation kanssa.

Visuaalisuus on vaikuttavan viestinnän ytimessä

Syyskuussa järjestetyssä tilaisuudessa pohdittiin somekampanjoiden visuaalisen ilmeen suunnittelua ja toteutusta. Kuulijat johdatteli aiheeseen Viestintä-Pirittan Laura Johansson. Hän antoi hyödyllisiä vinkkejä valokuvaukseen ja videokuvaukseen ja painotti, että hyvä kuva kertoo jonkin tarinan tai sillä on jokin muu päämäärä.

• Kun valitset kuvaa, muista mikä on viestin päämäärä ja kenelle olet viestimässä.
• Onnistunut kuvavalinta vetää huomion puoleensa – tekstissä voit sen jälkeen kertoa olennaiset asiat.
• Mitä paremmin tunnet kohderyhmäsi, sen paremmin osaat myös eläytyä hänen maailmaansa ja ymmärrät, mitkä kuvat pysäyttävät juuri hänet lukemaan päivityksesi.
• Infografiikan avulla voit avata monimutkaisiakin asioita kuvamuodossa melko pienessä tilassa.
• Älä unohda saavutettavuutta! Valitse ALT-tekstit somekuviin.

Väreillä on väliä

VisuOpiston perustaja, yrittäjä Coltrane Hassinen kuvasi, että hahmotamme ja rekisteröimme ympäristöämme ennen kaikkea visuaalisesti: kun luemme esimerkiksi uutisia, muistamastamme luetun osuus on 20 prosenttia ja nähdyn osuus 80 prosenttia.

Hassinen kertoi, että havaitsemistamme asioista ensimmäinen on värit. Värien vaikutus on pääosin alitajuista. Mitä nopeammin päätöksenteko tapahtuu, sitä enemmän se on alitajuista.

Kun pyritään vakuuttamaan kohderyhmä, Hassinen kehottaa miettimään:

• Kaikki, mikä näkyy ulospäin, vaikuttaa luotettavuuteen.
• Ammattimainen, yhtenäinen visuaalisuus, ei kuitenkaan tylsä.
• Less is more – yksinkertaisuus on valttia. Ei liikaa elementtejä.
• Mikä asia ja tehokkain kanava vakuuttaa?
• Miten ja millä tiedolla? Miten se on visualisoitu?
• Millä visuaalisuudella kussakin kanavassa pystyt vakuuttamaan? Ota huomioon kanavan tyyli.

Osaamista ja kokemusta löytyy myös järjestöiltä

Kehitysvammaliiton viestintäpäällikkö Anneli Puhakka kertoi case-esimerkin paljon näkyvyyttä saaneesta Kehitysvammaliiton ja Ihmisoikeusliiton Palkkaa työstä -kampanjasta, joka nosti esiin työ- ja avotyötoiminnan pitkään jatkuneet epäkohdat. Voit tutustua kampanjasivuun osoitteessa ihmisoikeusliitto.fi/palkkaa-tyosta (linkki aukeaa uuteen välilehteen)

Vatesin aluetoiminta on järjestänyt jo kahtena vuotena peräkkäin #kehujärjestöä -kampanjan, jonka avulla on laitettu somessa kehut kiertämään kiittäen yhdistyksiä ja järjestöjä esimerkiksi sujuvasta yhteistyöstä tai hyvistä toimintamalleista. Vatesin viestintä puolestaan toteutti Job Shadow Day -teemaviikon syksyllä 2020 yhteistyössä Metropolia ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa.

Yksi keskeisimmistä somekampanjatilaisuuksien opeista oli kehotus lähteä kokeilemaan! ”Tekemällä oppii” pätee moneen asiaan, niin myös somekampanjointiin.

Case: Kaikki voittavat -kampanja 1.–12.11.2021 – Kuntiin tarvitaan lisää työhönvalmentajia

Vates-säätiö, Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö järjestivät marraskuussa Kaikki voittavat -kampanjan. Kampanjalla haluttiin osoittaa, mitä tuetun työllistymisen työhönvalmennus on ja miten siitä hyötyvät kaikki: kunnat, työnantajat ja tukea tarvitsevat työnhakijat. Siksi järjestöt vaativat lisää työhönvalmentajia kuntiin.

Tutustu KaikkiVoittavat-kampanjasivuun

Artikkeli on julkaistu Aluetoiminnan Kyvyt käyttöön Extra lehdessä 2/2021 (pdf aukeaa uuteen välitehteen)

Kuvat: Henna Hovi

Työvoimapalveluiden kentällä tapahtuu lähivuosien aikana monia uudistuksia. Laaja ja yhtenäinen järjestöverkosto on tarpeen, jotta kaikki kolmannen sektorin tieto ja osaaminen tulee huomioiduksi ja hyödynnetyksi.

Kymenlaakson sote-järjestökenttä oli vielä vuoden 2021 alussa hajanainen. Järjestöasiantuntijoiden keskeisenä tavoitteena oli muodostaa verkosto, jotta järjestökenttä olisi tavoitettavissa ja selkeästi organisoitunut. Maakunnalliset alakohtaiset järjestöverkostot perustettiin helmikuussa.

Järjestöverkostojen tavoitteena on järjestöjen soteen (tulevaisuuden sote-keskus ja hyvinvointialue) ja kuntien rakenteisiin kiinnittymisen lisäksi järjestöjen keskinäisen yhteistyön vahvistaminen, järjestöjen toiminnan näkyväksi tekeminen sekä järjestöjen toimintojen saavutettavuuden vahvistaminen. Lisäksi järjestöjen substanssiasiantuntijuus on verkostojen kautta helposti hankittavissa sote-valmistelun edetessä.

Järjestöverkostoille on nimetty yhteyshenkilöt, jotka ovat vastuussa verkostonsa toiminnasta.

Yhteyshenkilöt edustavat verkostojaan vuoden 2022 alussa toimintansa käynnistävässä maakunnallisessa järjestöjen neuvottelukunnassa. Yhteyshenkilön rooli on kiertävä, eli yhteyshenkilö vaihtuu neuvottelukunnassa kausittain ja verkosto itse valitsee seuraavan yhteyshenkilön.

Järjestöverkostoista oli konkreettista hyötyä järjestöjen linkittämiseksi osaksi soten asiakas- ja palveluohjausta.

Yhteistyötä verkostoissa

Työllisyysjärjestöillä on jo ennestään kokemusta alakohtaisista verkostoista. Monet järjestöt ovat tehneet yhteistyötä mm. TYPO-hankkeiden puitteissa. Lisäksi Kymenlaaksossa on tehty yhteistyötä ns. ”Uusi tapa työllistää” -verkostossa, joka syntyi Pohjois-Kymen Kasvu ry:n hallinnoiman ESR-rahoitteisen Uusi tapa toimia -hankkeen myötä.

Toiminnan alussa keskusteltiin uuden järjestöverkoston tarkoituksesta.

Esiin nousi mm. seuraavia teemoja:

• aidompi ja entistä parempi yhteistyö Kymsoten kanssa
• kolmannen sektorin roolin näkyväksi tekeminen työllisyyden hoidossa
• yhdyspintojen ja rajanvedon kirkastaminen (sote-kuntayhtymät, kunnat, yhdistykset)

Aluksi laadittiin toimintaympäristön kuvausta kolmannen sektorin näkökulmasta: mitä palveluita on olemassa, mistä niitä saa sekä millainen on niiden saavutettavuus ja tulevaisuuspotentiaali.

Palvelukatalogi helpottaa asiakasohjausta

Lokakuun alusta Kymenlaakson rakenneuudistushankkeessa aloitettiin pilotti, palvelukatalogi, jonka sisältämän tiedon avulla sote-ammattilaiset voivat ohjata asiakkaan tämän tarvitseman palvelun tai tuen luokse. Järjestöt saivat palvelukatalogiin oman osionsa. Sen avulla esimerkiksi terveyskeskuksessa työskentelevän sote-ammattilaisen on jatkossa helpompi ohjata asiakas järjestöjen tuen tai palvelun luokse, jos ammattilainen arvioi järjestöiltä löytyvän asiakkaalle sopivaa apua.

Järjestöt laativat yleiskuvaukset toiminnastaan eri teemoihin keskittyvissä verkostoissa. Järjestöjen alakohtaiset yleiskuvaukset syötettiin palvelukatalogiin, mutta tarkempi tieto järjestöistä löytyy linkitettynä alueen kansalais- ja järjestötoimijoita kokoavasta Yhdistysinfo.fi-verkko- palvelusta.

Kymsoten chat-robotti – apua 24/7

Palvelukatalogiin syötettyjen järjestöjen yleiskuvausten kautta löydettiin ratkaisu, miten järjestötiedot saatiin suoraan asiakkaiden käyttöön ja Kymenlaakson asukkaiden ulottuville. Ratkaisu löytyi Kymsoten chat-robotista, joka on Kymsoten verkkosivuilla oleva asiakasohjausrobotti. Se ohjaa asiakkaita palveluiden ja oikean tiedon äärelle ympäri vuorokauden.

Kymsoten digikoordinaattori Juhana Haavisto rakensi chat-robotin tietämyskantaan järjestötiedon ohjauspolkuja, joiden avulla robotti pääsee kiinni järjestelmän järjestötietoihin. Järjestötieto on jäsennelty palvelukatalogiin alakohtaisesti siten, että robotti osaa etsiä asiakkaan tilanteeseen sopivaa järjestötietoa, tarvitsipa asiakas sitten tukea päihde- ja mielenterveysasioissa tai vaikkapa potilas- ja vammaisasioissa.

Chat-robotti ohjaa asiakkaan järjestön Yhdistysinfo.fi-verkkosivuilla olevalle toimijakortille, josta järjestön tiedot löytyvät kootusti. Chat-robottia voi kokeilla kymsote.fi -sivustolla.

Kirjoittajat:
Henna Hovi, järjestöasiantuntija, järjestöjen sote-muutostuki, Kymen-Karjalan sosiaali- ja terveysturva ry
Tuomas Valtonen, toiminnanjohtaja, Kouvolan Korttelikotiyhdistys ry, Kymenlaakson työllisyysjärjestöjen verkoston yhteyshenkilö

Artikkeli on julkaistu Aluetoiminnan Kyvyt käyttöön Extra -lehdessä 2/2021 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)

Teksti: Anne Kallio

Asiantuntija Reetta Pietikäinen Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:stä esitteli Työllisyyden kuntakokeilujen kautta pysyvään malliin -webinaarissa (kts. s. 12) työpajojen ja etsivän nuorisotyön toimijoille suunnatun kyselyn tuloksia (N=191). Vastaajista 23 % toimi osana kuntakokeiluorganisaatiota.

Kyselyssä kartoitettiin, miten vastaajat näkivät kuntakokeilun toimivan yleisesti. Vastaajista (N=158) 29 % koki sen toimivan hyvin tai erinomaisesti, 29 % kohtalaisesti ja 42 % välttävästi tai heikosti. Kritiikkiä kuntakokeilut saivat resurssivajeesta, toimimattomista prosesseista ja puutteellisesta yhteistyöstä. Keskeisenä haasteena työpajatoimijat pitivät heikkoa asiakasohjausta. Erityisesti palveluntuottaja-työpajoille tämän nähtiin aiheuttavan taloudellisesti kriittisiä seurauksia.

Positiivista palautetta kuntakokeilut saivat asiakaslähtöisestä ja kokonaisvaltaisesta toiminnasta sekä toimijoiden tuntemuksesta (vieraillaan työpajoilla). Saman katon alla yhteistyön ja yhteisen kehittämisen nähtiin toimivan hyvin. Lähipalvelutavoitteessa on paikoin jo onnistuttu. Oli myös kokemus, että työnäky on yhteinen, ja työskentely jatkosuunnitelmiin tulee nuoren tarve ja tavoitteet edellä.

Artikkeli on julkaistu Aluetoiminnan Kyvyt käyttöön Extra -lehdessä 2/2021 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)