Arkistot: E-magazine

Teksti: Ella Rytkönen ja Marianne Pentikäinen

Elisabeth Hästbacka selvitti tutkimuksessaan Equal participation in society? Perspectives on the opportunities of persons with disabilities in Finland vammaisten henkilöiden yhtäläisen osallisuuden toteutumista yhteiskunnan eri aloilla. Tutkimus perustui artikkeleihin, joiden perusteella näyttää siltä, että työelämäosallisuus on eniten tutkittu yhteiskunnallisen osallisuuden alue. Työelämäosallisuuteen sisältyy taloudelliset esteet, kielteiset asenteet, työttömyys itsessään sekä terveys ja vammaisuus. Tutkimuksen perusteella palvelujen ja tukien sääntelyyn liittyvät lainsäädännön kysymykset sekä vammaispoliittiset seikat korostuvat vammaisten henkilöiden yhteiskunnallisen osallisuuden sisällä.

Yllä mainittujen lisäksi tutkimuksessa nousi esille muiden antama tuki, asenteiden muutos, tiedon lisääminen vammaisuudesta tai osatyökykyisyydestä mukaan lukien vammaisten työllistymismahdollisuudet.

Poliitikot näkivät vammaiset sekä aktiivisina toimijoina että passiivisina tuen saajina. Heidät nähtiin myös ryhmänä, jolla on tasavertaiset oikeudet yhteiskunnalliseen osallistumiseen, itsemääräämisoikeus sekä oikeus henkilökohtaisiin palveluihin ja tukeen. Vammaisten henkilöiden opiskelua haittaavat esteet tulisi tunnistaa ja heidän mahdollisuuksiaan opiskeluun ja työhön tulisi parantaa. Osallistumismahdollisuuksiin vaikuttaa merkittävästi henkilökohtainen apu ja yhteiskunnan saavutettavuus sekä poliitikkojen esille nostamat lainsäädännön selkeyttäminen ja sitovuuden lisääminen. Kunnilla on suuri vastuu vammaispalveluista, mutta myös muita palveluntarjoajia tarvitaan, koska resurssit eivät ole yhtäläisiä. Poliitikot korostivat työllisyyttä ja aktiivista osallistumista ja suurempaa vuorovaikutteisuutta työkyvyttömyysetuuksien saamiseksi. Vammaispalveluiden ja työllistämispyrkimysten tavoitteena nähtiin olevan vammaisten henkilöiden osallistuminen yhteiskuntaan tasavertaisesti.

Sosiaalityöntekijät puolestaan näkivät vammaiset henkilöt heterogeenisenä ryhmänä ja korostivat heidän itsemääräämisoikeuttaan. He korostivat vammaisten henkilöiden tasa-arvoista oikeutta osallistua vammaispalveluiden suunnitteluun ja päätöksentekoon. Estävinä tekijöinä osallisuudelle nähtiin kielteiset asenteet ja palvelumuotojen puute. Saavutettavuuden nähtiin edistävän vammaisten henkilöiden osallistumista. Heidän mielestään vammaispalvelujärjestelmää tulisi parantaa mm. vammaislainsäädäntöä selkeyttämällä sekä lisäämällä joustavuutta ja resursseja.

Tutkimuksen mukaan vammaiset itse kokivat olevansa mukana yhteiskunnassa. Osa-alueista he korostivat erityisesti perhe-elämää, opiskelua ja osallistumista työmarkkinoille, poliittista ja yhteiskunnallista sitoutumista sekä vapaa-ajan toimintaa. Byrokraattisen, jäykän ja aliresursoidun vammaispalvelujärjestelmän sekä kielteisten asenteiden ja rajoitettujen opiskelu- ja työmahdollisuuksien koettiin olevan estäviä tekijöinä yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Myös terveyteen liittyvät seikat nousivat esille estävinä tekijöinä. Yhteiskunnallista osallistumista tukivat mm. henkilökohtainenapu, kuljetuspalvelut ja apuvälineet. Vammaisten osallisuutta voitaisiin edelleen parantaa lisäämällä vammaisten palvelujen joustavuutta sekä osallistumismahdollisuuksia ja itsemääräämisoikeutta.

Elisabeth Hästbacka: Equal participation in society? Perspectives on the opportunities of persons with
disabilities in Finland. Åbo Akademi

Artikkeli on julkaistu alunperin Kyvyt käyttöön -lehdessä 1/2022.

Teksti: Kati Savela-Vilmari
Kuvat: Veikko Somerpuro, Helsingin Yliopisto ja
Jutta Varis

Kuva: Veikko Somerjoki, Helsingin yliopisto

Jutta Variksella todettiin nuorena ihopsoriasis. Sitä ei nähty ammatinvalinnan esteeksi, mutta kun työnkuvaan tuli mm. kemikaalijätteiden hävittämistä, iho ei kestänyt sitä. Psoriasis laajeni niveliin. Silläkin on vaikutuksensa työn tekemiseen. Työnkuvaa laboratoriomestarina on onneksi voitu muuttaa.

– Työ mukautuu psoriin ja psori työhön, Jutta Varis tiivistää psoriasiksen vaikutuksen työelämäänsä.
Psoriasis voi oireilla kaikilla ihoalueilla, mutta tyypillisimpiä paikkoja ovat kyynärpäät, polvet ja hiuspohja. Joskus kutina on pahin oire. Sairaus ei tosin liiemmälti jousta, ja se on huomioitava työnkuvassa. Ratkaisuja on löytynyt sekä työtä mukauttamalla että työtehtävää vaihtamalla.

Variksen sairaus puhkesi 13-vuotiaana. Hänen isällään ja isoisällään oli myös psoriasis. Sen puhkeamiseen
vaikuttaa perinnöllinen alttius. Varis oli haaveillut jo nuorena kondiittorin opinnoista. Psoridiagnoosin tehnyt lääkäri lähetti hänet allergiatesteihin ja totesi, ettei psoriasis ole este unelmalle.

Sokeri tuntui kuitenkin olevan psorin pahin laukaisija, eivätkä märkätyöt ja hansikkaiden käyttö helpottaneet ihon tilannetta. Jutta Varis jatkoi opintoja suoraan elintarviketeknikoksi.

– Työskentelin valmistuttuani äitiyslomasijaisena kosmetiikkateollisuuden laboratoriossa. Intoni perehtyä ihonhoitoon oli työhön hakiessa plussaa. Jatkoin opiskelemaan biotekniikkaa, mutta opinnot jäivät hetkeksi sivuun äidiksi tulon takia.

Työnkuvan muutosten ja kurssien avulla oireet kuriin

Varis teki muutaman vuoden laadunvalvonta- ja laboratorioalan sijaisuuksia ja suoritti kemikaaliriskien hallinnan erikoisammattitutkinnon. Hän aloitti työt Helsingin yliopiston Elintarviketeknologian laboratoriomestarina vuonna 2006. Toimenkuvan piti olla lähinnä tarvikkeiden tilausta, laboratorioiden ja laatujärjestelmän ylläpitoa, mutta hän huomasi tekevänsä kaikki osaston jäteneutraloinnit ja kemikaalijätteiden hävitykset. Työterveyslääkäri määräsi hänet muutama vuosi myöhemmin ihopsorin takia pois kemiallisista laboratoriotöistä. Hän hyödynsi avautuneen tilaisuuden siirtyä aistinvaraisen laadunvalvonnan laboratorioon.

– Silloinen aistitutkimuksen professori Hely Tuorila kannusti minua maisteriopintoihin, jotta toimenkuvaani avautuisi uusia mahdollisuuksia. Jouduin kuitenkin tuuraamaan raskaana olevaa kollegaa kemikaalijätteiden hävitykseen ja kädet räjähtivät pahaan kuntoon, hän kertaa tilannetta.

– Opiskelun ansiosta keksin tavan saada ihoni pysymään työkunnossa.

Elintarviketieteiden apulaisprofessori Kirsi Mikkonen kertoi pakkausteknologian luennoilla glyserolin suojaominaisuuksista. Fysikaalisen kemian kurssilla käsiteltiin suolan vedensidontaominaisuuksia ja mikrobiologian kurssilla sain tehdä viljelyn tulehtuneista sormistani. Psori-iho tarvitsee runsaasti vettä ja apua veden sidontaan.

Nivelpsoriasis diagnosoitiin, lääke etsinnässä

Nivelpsoriasis alkoi oireilla pahemmin vuonna 2017 kaasupullon kanssa sattuneen työtapaturman jälkeen. Tapaturma sattui, koska Variksen käsien puristusvoima oli heikentynyt.

– Äkkiä 350 litran nestetyppisäiliö ei suostunut enää siirtymään käsivoimillani. Sain luvan hankkia kevyemmän 200 litran typpisäiliön, mutta sekin alkoi pistää vuoden sisällä hanttiin. Korona-ajan alettua jouduin nostelemaan
20-kiloisia säkkejä ja tyhjentämään kellarivarastoista muutaman tonnin arkistot. Ranteet ja sormet alkoivat turvota rasituksesta niin, että jouduin pari kertaa työterveyslääkärin juttusille.

Työterveyslääkäri piti nivelpsoriepäilyä mahdollisena ja kirjoitti lähetteen työterveyshuollon reumatologille, joka vahvisti epäilyn ja ohjasi Variksen kunnalliselle reumatologille. Joulukuussa 2021 hän sai nivelpsoridiagnoosin ja lääkityskokeilut alkoivat.

Nivelpsoriasiksen oireita ovat jäykkyys ja liikearkuus erityisesti aamuisin sekä nivelten turvotus ja kuumotus. Nivelissä, lihaksissa ja jänteissä voi esiintyä paineluarkuutta. Nivelpsoriasis tulee usein vuosia kestäneen ihopsorin seurauksena.

Ensimmäiset lääkekokeilut johtivat sairauslomaan. Sorminivelet olivat niin kipeät, että sähköpostit piti hoitaa kännykän puheentunnistusohjelmalla, ja jalat kipeytyivät niin, että kävely oli vaikeaa. Edessä olivat työkykyneuvottelut.
Sopivaa lääkitystä haetaan vielä keväällä 2022. Vuorossa on biologisten lääkkeiden kokeilu. Ne ovat kalliita, mutta Jutta Varis saa niistä Kela-korvauksen.

Projektisuunnittelijan tehtävään osin sairauden takia

Kuva: Veikko Somerpuro, Helsingin yliopisto

Varis toteaa, että onneksi yliopisto on täynnä nuoria tutkijoita. Pääosa laboratoriomestarin toimenkuvaan kuuluvasta fyysisestä työstä siirrettiin nuorelle kollegalle, joka otti mielellään kaasupullot ja typpisäiliöt lihaskuntoharjoitteluna omaan toimenkuvaansa! Muutkin tehtävät saatiin jaettua.

Varis oli jo muutaman vuoden työskennellyt sienimyseelien kanssa ja pääsi siirtymään syyskuussa 2021 startanneeseen Business Finlandin rahoittamaan MyShroom-tutkimukseen, jossa kehitetään ruokasienimyseelistä elintarviketeollisuuden hävikkimateriaaleja hyödyntävää uutta elintarviketta.

– Aloitin osa-aikaisena projektisuunnittelijana, ja vuoden lopulla ryhmään löydettiin PostDoc-tutkija. Tammikuussa osa-aikasairausloman päättyessä sain apukäsiksi Erasmus-opiskelijan, joka tekee opinnäytetyötään projektille. Maaliskuussa aloitti vielä laboranttiopiskelija, joten apukäsiä riittää, hän iloitsee.

Hän hoiti tutkimusavustajan tehtävää 25-prosenttisena laboratoriomestarin toimen ohessa. Itse asiassa terveenä hän ei olisi luultavasti päässyt siirtymään projektiin. Kun työnkuvaa jouduttiin työkykyneuvotteluissa miettimään uudelleen ja hän oli ollut mm. tekemässä projektin rahoitushakemusta, tilanne ratkesi parhain päin.

Raskaiden märkätöiden välttelyn lisäksi Varis koettaa ylläpitää mahdollisimman hyvää tilannetta mm. terveellisellä ruokavaliolla ja ihoa kosteuttamalla. Stressi pahentaa helposti oireita. Fysioterapeutti on auttanut työergonomian tarkistamisessa ja Varis on saanut käyttöönsä apuvälineitä, rullahiiren ja kevyen näppäimistön.

Kuntoutuksista ja sopeutumisvalmennuksesta hyödyt irti

Jutta Varis on osallistunut kuntoutusjaksoille. Vuonna 2019 hän oli kahden viikon aurinkopainotteisessa kuntoutuksessa Kanarian saarilla, Psoriasisliiton tuella.

Kelan KIILA-kuntoutuksessa hän on myös ollut. KIILA on työelämässä oleville alle 67-vuotiaille tarkoitettu kuntoutus, jossa etsitään ratkaisuja työkyvyn tukemiseksi. Kelan tukemassa sopeutumisvalmennuksessa Varis oli keväällä 2022 neljä päivää ja sai sieltä hyödyllistä tietoa mm. reumalääkäriltä, psykologilta ja ravitsemusterapeutilta. Vertaistuen kautta hän puolestaan kuuli mm. tarttumista helpottavista apuvälineistä.

Sopeutumisvalmennuksen kolme lisäpäivää ovat syksyllä. Kuntoutuksista hän on kuullut työterveyshoitajalta, mistä hän antaa ison kiitoksen.

Varis on ollut Psoriasisliiton jäsen vuosia. Hän on käynyt vertaistukiohjauskoulutuksenkin.

– Toisaalta vertaiskokemusten jakaminen on helpottavaa, mutta välillä sairauden etenemisestä kuulee asioita, joita ei haluaisi ajatella.

Tulevaisuuteen nivelpsorin kanssa Varis suhtautuu varovaisen luottavaisesti.

– Välillä se pelottaa, mutta huumorilla tästä ovat muutkin selvinneet.

Artikkeli on julkaistu alunperin Kyvyt käyttöön -lehdessä 1/2022.

Teksti: Tuuli Riisalo-Mäntynen

Työllisyydenhoidon kenttä on suurten mullistusten keskellä, ja uudistuksia on tulossa lisää tulevina vuosina. Tavoitteena on työllisyysasteen kasvu. Nyt jos koskaan on aika rakentaa yhteistyötä eri toimijoiden ja rajapintojen kesken. Kun eri uudistuksia tehdään samanaikaisesti, on erityisesti kokonaiskuvan muodostaminen tärkeää.

2020

Työkykyohjelma
TEM:n ja STM:n yhteinen ohjelma. Useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on parantaa osatyökykyisten henkilöiden työllisyyttä.

22 hanketta ympäri Suomen kehittävät työkyvyn tuen ja tuetun työllistymisen menetelmiä sotepalveluissa. Hankkeet linkittyvät myös Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmaan.

TE-palvelupilotit Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Hämeessä, Uudellamaalla ja Pohjois-Karjalassa.

Hankinnoilla työllistämisen vauhditusohjelma
Vuonna 2021 alkaneet pilottihankkeet (Kajaani, Kerava, Kouvola, Oulu, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Vantaa).
Kaikille avoin valtakunnallinen yhteistyöverkosto, jossa lähes 200 jäsentä mukana.

Mielenterveysstrategia
Osana mielenterveysstrategiaa kehitetään IPS-työhönvalmennusta.

Kuntoutuksen uudistus
Uudistusta ohjaa kuntoutuksen uudistuksen toimintasuunnitelma, joka tehtiin 2020. Suunnitelmassa on oma osionsa työikäisten kuntoutuksen uudistamiselle.

Sosiaaliturvauudistus
Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen eri elämäntilanteissa.

2021

Työllisyyden kuntakokeilut
Työllisyyden kuntakokeiluihin osallistuu 25 kokeilualuetta ja 118 kuntaa. Kokeilukunnat vastaavat osin alueensa TE-palveluiden tarjoamisesta.

Kokeiluihin ohjataan ne työttömät ja työvoimapalveluissa olevat työnhakijat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan. Kohderyhmään kuuluvat myös kaikki alle 30-vuotiaat työnhakijat sekä kaikki maahanmuuttajat ja vieraskieliset työnhakijat.

Kokeiluissa luodaan pohja tulevalle TE-palvelut 2024 -uudistukselle.

Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus
Osaamiskeskus tarjoaa neuvontaa ja ohjausta yhteiskunnallisille yrityksille ja sellaisia perustaville koko Suomessa. Asiantuntija-apua saa mm. työhön integrointiin ja vaikuttavuusperusteiseen liiketoimintaan.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus
Palvelukeskus edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta.

2022

Hyvinvointialueiden vaalit
Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto (pois lukien Helsinki, jossa ei ole aluevaaleja), joten tässä on tärkeä vaikuttamisen paikka myös vaalien jälkeen!

Pohjoismainen työvoimapalvelumalli
Pohjoismaiseen työvoimapalvelumalliin eli PoMaan sisältyy tiivis yksilöllinen tuki työnhakijoille entistä aikaisemmassa vaiheessa. Työnhakijan on myös haettava työpaikkoja tietty määrä. Tavoitteena on, että malli tulee voimaan toukokuussa 2022.

Työkanava Oy
Valtio on perustanut erityistehtäväyhtiö Työkanava Oy:n, joka työllistää kaikista vaikeimmin työllistyviä osatyökykyisiä työnhakijoita. Työllistettäville maksetaan TES:n mukainen palkka, ja heille tarjotaan lisäksi koulutus-, ohjaus- ja työvalmennuspalveluita. Ohjaus Työkanavaan tapahtuu TE-toimiston kautta. Toimintaa pilotoidaan vuonna 2022. Pilottialueet eivät ole vielä tiedossa.

Uudet digitaaliset TE-palvelut ja Työmarkkinatori
Työmarkkinatori-alustan käyttöönotto toukokuussa 2022. Ajatuksena on, että työnhakijat ja työnantajat löytävät toisensa entistä paremmin. Uutena ominaisuutena mm. työnhakuprofiilit työnhakijoille.

2023

Palkkatukiuudistus
Palkkatukiuudistus tulee voimaan vuoden 2023 alussa. Uudistuksen tavoitteena on lisätä palkkatuen käyttöä yrityksissä. Samalla tavoitteena on, että 3. sektorin palkkatukeen liitetään tuetun työllistymisen palveluita sekä työkyvyn kartoituksen palveluita.

Hyvinvointialueille siirtyvät tehtävät
Hyvinvointialueille siirtyvät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustehtävät. Näin ollen esim. vammaispalvelut siirtymät myös hyvinvointialueille, ja kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen siirtyy kunnilta hyvinvointialueille.

Vammaispalvelujen lainsäädännön uudistus
Tarkoituksena on kumota nykyinen vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki, ja tilalle tulisi säännökset vammaisille henkilöille järjestettävästä sosiaalihuollon erityispalveluista. Uudistuksen tavoitteena on mm. toteuttaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa.

2024

TE-palvelut 2024
TE-palvelut on tarkoitus siirtää kuntien vastuulle vuoden 2024 aikana. Tavoitteena on tuoda työllisyyspalvelut lähemmäksi asiakkaita.

Osana tätä uudistetaan myös monialaisten palveluiden lainsäädäntöä, joka tulisi myös voimaan vuonna 2024. Sitä ennen TYP-lakia uudistetaan niin, että siinä huomioidaan hyvinvointialueet.

Lähteet ja lisätietoja (linkit aukeavat uuteen välilehteen):
www.tem.fi
www.stm.fi
www.okm.fi
www.thl.fi
www.kuntaliitto.fi
www.vaalit.fi/aluevaalit
www.soteuudistus.fi

Artikkeli on julkaistu Aluetoiminnan Kyvyt käyttöön Extra lehdessä 2/2021 (pdf aukeaa uuteen välitehteen)

Keväällä 2021 kysyimme kuntien työllisyyspalveluista vastaavilta, kuinka alueilla hyödynnetään järjestöjen työllisyystoimia ja osaamista. Vastaukset eivät yllättäneet. Järjestöjen työllistämistä edistävät palvelut tunnistettiin parhaiten, kun taas järjestöjen erityisosaaminen esim. vamman tai sairauden vaikutuksista työllistymiseen jäi vähiten hyödynnetyksi. Tässä meillä on jokaisella peiliin katsomisen paikka. Olemmeko tuoneet tarpeeksi hyvin esille järjestöjen moninaisuutta?

Olemme nyt suurten rakenteellisten muutosten kynnyksellä. Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyy hyvinvointialueille vuonna 2023 ja työllisyydenhoidon vastuu kunnille 2024. On tärkeää, että järjestöt pysyvät mukana näissä muutoksissa. Järjestöjen monipuolinen osaaminen erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisessä ja työllistämisen edistämisessä tulee tunnistaa jatkossa yhä vahvemmin niin hyvinvointialueilla kuin kunnissakin.

Tammikuun aluevaalit ovat tärkeä vaikuttamisen paikka myös työllisyyden parissa toimiville järjestöille. Vuoden 2022 aikana tullaan tekemään useita tärkeitä poliittisia ratkaisuja liittyen muun muassa hyvinvointialueiden kuntouttavan työtoiminnan ja työkykyä tukevien palveluiden hankintamenettelyihin. Samalla tehdään myös päätökset siitä, kuinka järjestöjä tullaan ottamaan mukaan palveluiden kehittämiseen.

Vaikka jatkossakin meillä on esimerkiksi työvoimapalveluita määrittelevää lainsäädäntöä, palvelut toimeenpannaan jatkossa kunnissa. Kun TE2024-uudistuksen toimeenpanoa ryhdytään valmistelemaan, tulee järjestöjen olla hereillä. Tässä alueilla toimivien järjestöjen mahdollisuus olla juuri siellä missä muutos tapahtuu, nousee mittaamattomaan arvoon. Vain alueilla pystytään aistimaan hiljaisia signaaleja siitä mihin suuntaan toimintaa tullaan kehittämään.

Järjestöjen tulevaisuus on pitkälle niiden omissa käsissä. Järjestöt toimivat sosiaali- ja terveyspalveluiden ja työvoimapalveluiden yhdyspinnassa. Toimiva yhteistyö sekä hyvinvointialueiden että kuntien kanssa on avainasemassa. Nyt on viimeistään aika tuoda omaa osaamista esille ja vaikuttaa siihen, että järjestöjen toiminta ja asiantuntemus tunnetaan ja tunnistetaan. On aika lunastaa järjestöjen paikka työllisyydenhoidon kentällä.

Päivi Kiiskinen
Erityisasiantuntija,
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Artikkeli on julkaistu Aluetoiminnan Kyvyt käyttöön Extra lehdessä 2/2021 (pdf aukeaa uuteen välitehteen)

Teksti: Essi Tervonen
Kuva: iStock

Vates-säätiön aluetoiminta, Vamlas ja Kehitysvammaliitto järjestivät 31.8.-2.9.2021 Työmaailman parannusviikko –webinaarisarjan. Toistamiseen toteutetussa kolmipäiväisessä webinaarissa kuultiin ajankohtaisia puheenvuoroja työnantajayhteistyöstä, meneillään olevista työllisyydenhoidon uudistuksista sekä uusista toimintamalleista
vammaisten ja tukea tarvitsevien henkilöiden työllisyyden parantamiseksi.

Työmaailman parannusviikko sisälsi esimerkkejä onnistuneista työllistämis- ja työllistymiskokemuksista sekä informatiivisia ja ilahduttavia keskusteluita. Tapahtumassa korostettiin työhönvalmentajan tuen merkitystä sekä pohdittiin vammaisten ja tukea tarvitsevien henkilöiden tulevaisuuden näkymiä eri koulutuksien ja työn näkökulmista.

– Tavoitteenamme on saada työmaailmasta yhdenvertainen ja kaikille avoin, jotta jokainen pääsisi käyttämään omia kykyjään ja taitojaan. Tehdään työmaailmasta kaikille parempi, tiivisti webinaarisarjan avannut Kehitysvammaliiton työllisyysasiantuntija Simo Klem.

Webinaarisarjan aikana kuultiin useiden kokemusasiantuntijoiden ajatuksia työllistymisestä. Vammaisaktivisti ja radiojuontaja Julianna Brandt käsitteli esityksessään etuoikeuksia, turvallista työkulttuuria, asiantuntijuuden identiteettiä ja sen tunnustamista sekä arjen ja työkulttuurin normeja, jotka kietoutuvat vammaisuuteen. Brandt totesi, että miten nykypäivänä työmaailma vaatii jaksamista sekä pystyvyyttä, ja samaan aikaan ihannoidaan tehokkuutta ja kiireellisyyttä. Vammaisen henkilön näkökulmasta ne tuovat paljon haasteita, mutta ne voidaan kääntää myös mahdollisuuksiksi.

– Kuten ystäväni sanoi, vammaisuus on jatkuvaa arkiluovuutta – jatkuvaa miettimistä, miten asiat voisi tehdä toisin. Totuttuja asioita voi kyseenalaistaa toisin tekemällä, ja tämän pitäisikin olla itseisarvo, jota yksilöt toteuttavat, kuvailee Brandt.

Onnistuneita työllistämis- ja työllistymiskokemuksia

Pirkanmaan Palkkaamo -hanke pyrkii kasvattamaan tukea tarvitsevien henkilöiden työllisyyttä Pirkanmaan alueella. Projektipäällikkö Satu Koivurinne toivoi, että heihin oltaisiin yhteydessä matalalla kynnyksellä, jotta tieto Palkkaamosta lähtee leviämään. Koivurinne kertoi East Asia Martin onnistuneesta työllistämiskokemuksesta, joka teki kuulijoihin vaikutuksen.

– Tällaisia tarinoita toivoisi lisää, että työnantaja ottaa suoraan yhteyttä. Nämä ovat timantteja, todettiin osallistujien puolelta.

Myös Petri Hannula sai vakituisen palkkatyön Ardor Oy:stä. Hannula on työskennellyt Ardor Oy:ssä yli puolitoista vuotta, ensin osa-aikaisena ja nyt kokopäiväisenä työntekijänä. Sekä työnkuva että lähiesihenkilö ovat sälyneet samoina.

– Hyvin on jaksettu, totesi Hannula.

Ardor Oy:n entinen toimitusjohtaja Jarno Soinila pitää tällaisia ”win–win–win” -tilanteina: ne ovat tärkeitä sekä työntekijälle, työnantajalle että yhteiskunnalle. Kun työntekijä pääsee palkkatyöhön käsiksi ja mukaan työyhteisöön, saa työnantaja positiivista, monimuotoista ja motivoitunutta työvoimaa.

– Mitä enemmän saadaan ihmisiä mukaan työhön, sitä parempi yhteiskunta saadaan rakennettua itsellemme ja jälkipolvillemme, summasi Soinila.

Ajatuksia työelämästä

Kokemusasiantuntijapaneeliin osallistuivat Sanna Sepponen Helsingistä, Miia Pallonen Espoosta sekä Karoliina Olkkonen Nurmijärveltä. He ovat työllistyneet työhönvalmentajan avustuksella. Olkkonen on kirjautunut Eezy-palveluun, jossa voi itse määrittää, minkä verran tekee palkkatöitä. Ennen tätä Olkkonen oli ollut 10 vuotta työtoiminnassa.

– Joku voi ajatella, että olen vaativa, kun kerron, että ”haluan palkkatyötä, kiitos”, mutta en halua mitään välimallia. Tekisittekö itse 0–12 euron päiväpalkalla sitä työtä, jota nyt teette? kysyi Olkkonen.

Olkkosen haaveena on tehdä järjestötyötä, jossa pääsee kuulluksi ja voi olla äänitorvena muille.

– Enää en tee avotyötä. Olen saanut paljon värikkäämmän ja sisällöllisemmän elämän, Olkkonen jatkoi.

Pallonen puolestaan tekee ompelutöitä ja on aikaisemmin ollut avotöissä ja työtoimintakeskuksessa, joissa on tehnyt postitus- ja kirjastotöitä. Pallonen kertoo olevansa tyytyväinen nykyiseen työhönsä.

Sepponen on aikaisemmin ollut palkkatöissä useassa eri organisaatiossa työhönvalmentajan tuella.

– Ihan mahtava paneelikeskustelu, tätä lisää!
– Suorapuheiset naiset ovat parasta, kommentoivat osallistujat rohkaisevasti.

Onnistunut kolmipäiväinen tapahtuma

Päivien aikana kuultiin kokemusasiantuntijoiden näkemyksiä työmaailmasta, työkykyohjelman hankkeista, järjestöjen roolista kuntakokeilussa ja mielenterveysstrategiasta sekä käsiteltiin varhaisten työelämäkokemusten ja digitaalisen saavutettavuuden tärkeyttä.

Työmaailma kaipaa näkyviä esimerkkejä henkilöistä, joilla voi olla jokin sairaus, vamma tai muu rajoite, mutta joilla on silti paljon työkykyä ja halua tehdä palkkatöitä.

– Kaikki hyötyvät siitä, että maailmasta tulee selkeämpi ja ymmärrettävämpi. Työmaailma on sellainen, minkälaiseksi me sen muodostamme, totesi Simo Klem loppupuheenvuorossaan.

Artikkeli on julkaistu Aluetoiminnan Kyvyt käyttöön Extra lehdessä 2/2021 (pdf aukeaa uuteen välitehteen)

Teksti: Annemaria Ojanperä
Kuva: iStock

Aluetoiminnan v. 2021 teettämässä kyselyssä (N=90) toivottiin tietoa viestinnästä ja vaikuttamistyöstä. Vatesin aluetoiminta ja viestintä vastasivat toiveisiin ja järjestivät tänä vuonna kaksi tilaisuutta teemalla ”Somekampanjaosaamista järjestöille”.

Somekampanjointi on tehokas tapa vaikuttaa ja kampanjoita voi toteuttaa monin eri tavoin ja resurssein. ”Virtuaalinen tupa” oli täynnä, eli vinkit olivat selvästi tervetulleita.

Tilaisuuksissa kuultiin vinkkejä somekampanjan toteuttamiseen alan ammattilaisilta ja jaettiin kokemuksia järjestöjen omista kampanjoista. Mitä kaikkea tulee ottaa huomioon? Alla muutamia poimintoja alustuspuheenvuoroista.

Kesäkuussa järjestetyssä tilaisuudessa Malathy Eskola, kokenut kansainvälinen markkinoinnin ammattilainen, kävi läpi kampanjoinnin perusperiaatteita:

• Tavoitteet – Kampanja voi olla iso tai pieni, mutta sillä tulee olla selkeät tavoitteet.
• Mittarit – Kun kampanjan tavoitteet ovat selvillä, tulee miettiä mittareita. Mittaamista voi toteuttaa sekä kampanjan kuluessa että sen päätteeksi.
• Kohderyhmä – Jos yrität tavoittaa kaikkia, et todennäköisesti tavoita ketään. Muodosta selkeä kuva siitä, kenelle olet puhumassa.
• Kanavat – Tee tietoinen päätös siitä, missä kanavissa kampanja lanseerataan. Valitse sopivat kanavat, missä kohderyhmäsi ovat jo valmiiksi.
• Sisältö – Valitse yksi pääviesti, ja muotoile se kullekin kanavalle sopivaan muotoon.
• Aihetunniste – Valitse aihetunniste(et) eli hashtagit, joka on uniikki; tällöin pääset seuraamaan kampanjan ”pöhinää” paremmin. Osuvien tunnisteiden avulla tavoitat nopeammin relevantteja yleisöjä.
• Yhteistyökumppanit – Voit miettiä, onko mahdollista yhdistää kampanjointivoimat yhden tai useamman organisaation kanssa.

Visuaalisuus on vaikuttavan viestinnän ytimessä

Syyskuussa järjestetyssä tilaisuudessa pohdittiin somekampanjoiden visuaalisen ilmeen suunnittelua ja toteutusta. Kuulijat johdatteli aiheeseen Viestintä-Pirittan Laura Johansson. Hän antoi hyödyllisiä vinkkejä valokuvaukseen ja videokuvaukseen ja painotti, että hyvä kuva kertoo jonkin tarinan tai sillä on jokin muu päämäärä.

• Kun valitset kuvaa, muista mikä on viestin päämäärä ja kenelle olet viestimässä.
• Onnistunut kuvavalinta vetää huomion puoleensa – tekstissä voit sen jälkeen kertoa olennaiset asiat.
• Mitä paremmin tunnet kohderyhmäsi, sen paremmin osaat myös eläytyä hänen maailmaansa ja ymmärrät, mitkä kuvat pysäyttävät juuri hänet lukemaan päivityksesi.
• Infografiikan avulla voit avata monimutkaisiakin asioita kuvamuodossa melko pienessä tilassa.
• Älä unohda saavutettavuutta! Valitse ALT-tekstit somekuviin.

Väreillä on väliä

VisuOpiston perustaja, yrittäjä Coltrane Hassinen kuvasi, että hahmotamme ja rekisteröimme ympäristöämme ennen kaikkea visuaalisesti: kun luemme esimerkiksi uutisia, muistamastamme luetun osuus on 20 prosenttia ja nähdyn osuus 80 prosenttia.

Hassinen kertoi, että havaitsemistamme asioista ensimmäinen on värit. Värien vaikutus on pääosin alitajuista. Mitä nopeammin päätöksenteko tapahtuu, sitä enemmän se on alitajuista.

Kun pyritään vakuuttamaan kohderyhmä, Hassinen kehottaa miettimään:

• Kaikki, mikä näkyy ulospäin, vaikuttaa luotettavuuteen.
• Ammattimainen, yhtenäinen visuaalisuus, ei kuitenkaan tylsä.
• Less is more – yksinkertaisuus on valttia. Ei liikaa elementtejä.
• Mikä asia ja tehokkain kanava vakuuttaa?
• Miten ja millä tiedolla? Miten se on visualisoitu?
• Millä visuaalisuudella kussakin kanavassa pystyt vakuuttamaan? Ota huomioon kanavan tyyli.

Osaamista ja kokemusta löytyy myös järjestöiltä

Kehitysvammaliiton viestintäpäällikkö Anneli Puhakka kertoi case-esimerkin paljon näkyvyyttä saaneesta Kehitysvammaliiton ja Ihmisoikeusliiton Palkkaa työstä -kampanjasta, joka nosti esiin työ- ja avotyötoiminnan pitkään jatkuneet epäkohdat. Voit tutustua kampanjasivuun osoitteessa ihmisoikeusliitto.fi/palkkaa-tyosta (linkki aukeaa uuteen välilehteen)

Vatesin aluetoiminta on järjestänyt jo kahtena vuotena peräkkäin #kehujärjestöä -kampanjan, jonka avulla on laitettu somessa kehut kiertämään kiittäen yhdistyksiä ja järjestöjä esimerkiksi sujuvasta yhteistyöstä tai hyvistä toimintamalleista. Vatesin viestintä puolestaan toteutti Job Shadow Day -teemaviikon syksyllä 2020 yhteistyössä Metropolia ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa.

Yksi keskeisimmistä somekampanjatilaisuuksien opeista oli kehotus lähteä kokeilemaan! ”Tekemällä oppii” pätee moneen asiaan, niin myös somekampanjointiin.

Case: Kaikki voittavat -kampanja 1.–12.11.2021 – Kuntiin tarvitaan lisää työhönvalmentajia

Vates-säätiö, Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö järjestivät marraskuussa Kaikki voittavat -kampanjan. Kampanjalla haluttiin osoittaa, mitä tuetun työllistymisen työhönvalmennus on ja miten siitä hyötyvät kaikki: kunnat, työnantajat ja tukea tarvitsevat työnhakijat. Siksi järjestöt vaativat lisää työhönvalmentajia kuntiin.

Tutustu KaikkiVoittavat-kampanjasivuun

Artikkeli on julkaistu Aluetoiminnan Kyvyt käyttöön Extra lehdessä 2/2021 (pdf aukeaa uuteen välitehteen)

Kuvat: Henna Hovi

Työvoimapalveluiden kentällä tapahtuu lähivuosien aikana monia uudistuksia. Laaja ja yhtenäinen järjestöverkosto on tarpeen, jotta kaikki kolmannen sektorin tieto ja osaaminen tulee huomioiduksi ja hyödynnetyksi.

Kymenlaakson sote-järjestökenttä oli vielä vuoden 2021 alussa hajanainen. Järjestöasiantuntijoiden keskeisenä tavoitteena oli muodostaa verkosto, jotta järjestökenttä olisi tavoitettavissa ja selkeästi organisoitunut. Maakunnalliset alakohtaiset järjestöverkostot perustettiin helmikuussa.

Järjestöverkostojen tavoitteena on järjestöjen soteen (tulevaisuuden sote-keskus ja hyvinvointialue) ja kuntien rakenteisiin kiinnittymisen lisäksi järjestöjen keskinäisen yhteistyön vahvistaminen, järjestöjen toiminnan näkyväksi tekeminen sekä järjestöjen toimintojen saavutettavuuden vahvistaminen. Lisäksi järjestöjen substanssiasiantuntijuus on verkostojen kautta helposti hankittavissa sote-valmistelun edetessä.

Järjestöverkostoille on nimetty yhteyshenkilöt, jotka ovat vastuussa verkostonsa toiminnasta.

Yhteyshenkilöt edustavat verkostojaan vuoden 2022 alussa toimintansa käynnistävässä maakunnallisessa järjestöjen neuvottelukunnassa. Yhteyshenkilön rooli on kiertävä, eli yhteyshenkilö vaihtuu neuvottelukunnassa kausittain ja verkosto itse valitsee seuraavan yhteyshenkilön.

Järjestöverkostoista oli konkreettista hyötyä järjestöjen linkittämiseksi osaksi soten asiakas- ja palveluohjausta.

Yhteistyötä verkostoissa

Työllisyysjärjestöillä on jo ennestään kokemusta alakohtaisista verkostoista. Monet järjestöt ovat tehneet yhteistyötä mm. TYPO-hankkeiden puitteissa. Lisäksi Kymenlaaksossa on tehty yhteistyötä ns. ”Uusi tapa työllistää” -verkostossa, joka syntyi Pohjois-Kymen Kasvu ry:n hallinnoiman ESR-rahoitteisen Uusi tapa toimia -hankkeen myötä.

Toiminnan alussa keskusteltiin uuden järjestöverkoston tarkoituksesta.

Esiin nousi mm. seuraavia teemoja:

• aidompi ja entistä parempi yhteistyö Kymsoten kanssa
• kolmannen sektorin roolin näkyväksi tekeminen työllisyyden hoidossa
• yhdyspintojen ja rajanvedon kirkastaminen (sote-kuntayhtymät, kunnat, yhdistykset)

Aluksi laadittiin toimintaympäristön kuvausta kolmannen sektorin näkökulmasta: mitä palveluita on olemassa, mistä niitä saa sekä millainen on niiden saavutettavuus ja tulevaisuuspotentiaali.

Palvelukatalogi helpottaa asiakasohjausta

Lokakuun alusta Kymenlaakson rakenneuudistushankkeessa aloitettiin pilotti, palvelukatalogi, jonka sisältämän tiedon avulla sote-ammattilaiset voivat ohjata asiakkaan tämän tarvitseman palvelun tai tuen luokse. Järjestöt saivat palvelukatalogiin oman osionsa. Sen avulla esimerkiksi terveyskeskuksessa työskentelevän sote-ammattilaisen on jatkossa helpompi ohjata asiakas järjestöjen tuen tai palvelun luokse, jos ammattilainen arvioi järjestöiltä löytyvän asiakkaalle sopivaa apua.

Järjestöt laativat yleiskuvaukset toiminnastaan eri teemoihin keskittyvissä verkostoissa. Järjestöjen alakohtaiset yleiskuvaukset syötettiin palvelukatalogiin, mutta tarkempi tieto järjestöistä löytyy linkitettynä alueen kansalais- ja järjestötoimijoita kokoavasta Yhdistysinfo.fi-verkko- palvelusta.

Kymsoten chat-robotti – apua 24/7

Palvelukatalogiin syötettyjen järjestöjen yleiskuvausten kautta löydettiin ratkaisu, miten järjestötiedot saatiin suoraan asiakkaiden käyttöön ja Kymenlaakson asukkaiden ulottuville. Ratkaisu löytyi Kymsoten chat-robotista, joka on Kymsoten verkkosivuilla oleva asiakasohjausrobotti. Se ohjaa asiakkaita palveluiden ja oikean tiedon äärelle ympäri vuorokauden.

Kymsoten digikoordinaattori Juhana Haavisto rakensi chat-robotin tietämyskantaan järjestötiedon ohjauspolkuja, joiden avulla robotti pääsee kiinni järjestelmän järjestötietoihin. Järjestötieto on jäsennelty palvelukatalogiin alakohtaisesti siten, että robotti osaa etsiä asiakkaan tilanteeseen sopivaa järjestötietoa, tarvitsipa asiakas sitten tukea päihde- ja mielenterveysasioissa tai vaikkapa potilas- ja vammaisasioissa.

Chat-robotti ohjaa asiakkaan järjestön Yhdistysinfo.fi-verkkosivuilla olevalle toimijakortille, josta järjestön tiedot löytyvät kootusti. Chat-robottia voi kokeilla kymsote.fi -sivustolla.

Kirjoittajat:
Henna Hovi, järjestöasiantuntija, järjestöjen sote-muutostuki, Kymen-Karjalan sosiaali- ja terveysturva ry
Tuomas Valtonen, toiminnanjohtaja, Kouvolan Korttelikotiyhdistys ry, Kymenlaakson työllisyysjärjestöjen verkoston yhteyshenkilö

Artikkeli on julkaistu Aluetoiminnan Kyvyt käyttöön Extra -lehdessä 2/2021 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)

Teksti: Anne Kallio

Asiantuntija Reetta Pietikäinen Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:stä esitteli Työllisyyden kuntakokeilujen kautta pysyvään malliin -webinaarissa (kts. s. 12) työpajojen ja etsivän nuorisotyön toimijoille suunnatun kyselyn tuloksia (N=191). Vastaajista 23 % toimi osana kuntakokeiluorganisaatiota.

Kyselyssä kartoitettiin, miten vastaajat näkivät kuntakokeilun toimivan yleisesti. Vastaajista (N=158) 29 % koki sen toimivan hyvin tai erinomaisesti, 29 % kohtalaisesti ja 42 % välttävästi tai heikosti. Kritiikkiä kuntakokeilut saivat resurssivajeesta, toimimattomista prosesseista ja puutteellisesta yhteistyöstä. Keskeisenä haasteena työpajatoimijat pitivät heikkoa asiakasohjausta. Erityisesti palveluntuottaja-työpajoille tämän nähtiin aiheuttavan taloudellisesti kriittisiä seurauksia.

Positiivista palautetta kuntakokeilut saivat asiakaslähtöisestä ja kokonaisvaltaisesta toiminnasta sekä toimijoiden tuntemuksesta (vieraillaan työpajoilla). Saman katon alla yhteistyön ja yhteisen kehittämisen nähtiin toimivan hyvin. Lähipalvelutavoitteessa on paikoin jo onnistuttu. Oli myös kokemus, että työnäky on yhteinen, ja työskentely jatkosuunnitelmiin tulee nuoren tarve ja tavoitteet edellä.

Artikkeli on julkaistu Aluetoiminnan Kyvyt käyttöön Extra -lehdessä 2/2021 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)

Teksti: Minna Viinamäki, Projektipäällikkö, Työkykyä Satakuntaan -hanke
Kuva: Minna Viinamäki
 

Hallituksen työkykyohjelmalla tavoitellaan valtakunnallisesti varhaisia, asiakkaan tarpeisiin perustuvia työkyvyn tuen palveluita osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta sekä tuetun työllistymisen menetelmien käytön lisäämistä kaikkein vaikeimmin työllistyvien apuna. Palveluissa painopistettä siirretään työkyvyttömyyden tarkastelusta olemassa olevan työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseen ja työllistymisen edistämiseen.

Asiakasosallisuus on kehittämistyössä vahvasti mukana

Työkykyä Satakuntaan -hankkeen kehittämistyössä koulutettujen kokemusasiantuntijoiden osaamista hyödynnetään monin tavoin. Ohjausryhmien jäseninä he edustavat hankkeen kohderyhmää ja tuovat keskusteluun asiakasnäkökulmaa. Ohjausryhmätyöskentelyn avuksi on kehitetty Sokra (ESR) -koordinaatiohankkeen kanssa Innokylässäkin julkaistu, osallisuutta edistävä Osallisuutta päätöksiin – kokemusasiantuntija ohjausryhmässä -toimintamalli. Mallissa kuvataan, mitä toiminnassa tulee huomioida, jotta tasavertainen osallisuus ja vaikuttaminen toteutuu ja asiakasnäkökulman esille saaminen vahvistuu.

Kokemustiedosta apua kehittämistyöhön

Järjestöjen sekä kuntatoimijoiden kouluttamia kokemusasiantuntijoita on kutsuttu pitämään puheenvuoroja koulutuksissa. Tilaisuuksiin on pyritty löytämään juuri kyseiseen aiheeseen liittyvää kokemusosaamista. Esimerkiksi Satakunnan työhönvalmennuskoulutusverkoston Asiakasosallisuus-teemalla järjestetyssä tilaisuudessa kokemusasiantuntija oli kertomassa omasta työllistymisen polustaan käyden dialogia työhönvalmentajan kanssa sekä vastaten osallistujien kysymyksiin.

Kokemusasiantuntija oli mukana myös tilaisuuden pienryhmäkeskustelussa, kun pohdittiin, miten asiakasosallisuus tällä hetkellä toteutuu työhönvalmennuksen yhteydessä ja millaisia toimintoja voisi kokeilla.

Työkyvyn tuki –koulutuskokonaisuuteen liitettiin keväällä 2021 opintopiirityöskentelyä koulutukseen osallistuville ja yhteistyötahoille. Saimme mukaan kaksi koulutettua kokemusasiantuntijaa ja palaute yhteisestä työskentelystä oli kaikkien osalta todella positiivista. Näkökulma laajeni ja yhteinen ymmärrys lisääntyi sekä asiakkailla että ammattilaisilla.

Huittisissa kehittämisryhmä pohtii työllistymispolkuja

Kokemustietoa on hyödynnetty palvelujen kehittämisessä tänä syksynä Huittisissa, jossa innostuttiin kehittäjäryhmän kokoamisesta. Kehittäjäryhmään osallistui nykyisiä avotyöntekijöitä, ammattilaisia ja yrityskentän edustusta, TE-palvelut ja Kela sekä hankeväkeä. Aktiivisen työskentelyn tuloksena ehdotetaan toimia, joilla saataisiin Huittisissa vammaispalveluiden asiakkaille polkuja työelämään ja palkkatuettuun työhön. Ryhmän laatima Huittislaisen polku palkkatyöhön -malli on seuraavaksi lähdössä kokeiluun. Kuten kehittäjäryhmän toiminnan aluksi eräs asiakasedustaja totesi: ”Näytetään Suomelle mallia”.

Työkykyä Satakuntaan – Satakunnan työkyvyn kehittämishanke on yhteistyöhanke, joka toteuttaa STM:n Työkykyohjelmaa Satakunnassa. Hankkeen kohderyhmänä ovat työttömät, osatyökykyiset ja vammaiset. Hanke linkittyy toiminta-alueellaan moniin muihin hankkeisiin, kuten muun muassa SATADUUNIA (ESR) -hankkeeseen, Satasoten tulevaisuuden sote-keskus -hankkeeseen ja Työllisyyden kuntakokeiluun.

Lisätietoa Osallisuutta päätöksiin – kokemusasiantuntija ohjausryhmässä toimintamallista (sivu aukeaa uuteen välilehteen)

Artikkeli on julkaistu Aluetoiminnan Kyvyt käyttöön Extra -lehdessä 2/2021 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)

Teksti: Tuuli Riisalo-Mäntynen
Kuva: iStock

Yksi työkykyohjelman 22 hankkeesta on Rovaniemen ja Kemijärven alueella toimiva Työkyky käyttöön -hanke. Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki. Yhdistyksiä on mukana hankkeen toiminnassa usealla eri tavalla, ja kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö on koettu arvokkaaksi.

Työkyky käyttöön -hanke on ottanut kolmannen sektorin aktiivisesti mukaan toimintaansa.

– Olemme ajatelleet, että tässä yhteistyössä on tavallaan kolme osa-aluetta: ohjausryhmätyöskentely, työllistymispolkujen mallintaminen ja konkreettinen työ osatyökykyisten työnhakijoiden kanssa, hankepäällikkö Pia-Leena Salo kertoo.

Hankkeen ohjausryhmässä on ollut yhteensä kolmen eri yhdistyksen edustus, joista kaksi edusti eri vammaryhmiä.

– Vammaisyhdistyksen edustaja on pitänyt asiantuntijapuheenvuoron ohjausryhmälle ja tuonut asiakasnäkökulmaa esille. Keskusteluissa on tullut esille paljon sellaisia asioita, joita emme aiemmin olleet tulleet ajatelleeksi. Olemme myös yhdessä pohtineet sitä, millä tavoin järjestöyhteistyötä olisi hyvä tehdä, Salo lisää.

Yhdistykset mukaan mallintamaan työllistymisen polkuja

Hankkeessa mallinnetaan erilaisia työllistymisen polkuja ja pohditaan, miten erilaiset rakenteet luodaan polun varrelle.

– Kolmannella sektorilla on iso rooli työllistymisen polun varrella. Ensi vuonna on tarkoitus yhdessä järjestöjen kanssa mallintaa, mihin kohtiin yhdistykset sijoittuvat polkujen varrella, Salo kuvailee.

Hän korostaa vielä järjestöjen tärkeää roolia työllisyydenhoidon kentällä. Järjestöt toimivat usein matalan kynnyksen ponnahduslautoina kohti työelämää.

Asiakkaiden ohjausta puolin ja toisin

Asiakkaita on ohjattu yhdistyksistä hankkeeseen sekä myös toisinpäin.

– Hankkeestamme on työllistetty kaksi henkilöä palkkatuella Kemijärvelle kyläyhdistyksiin. Rovaniemen Neuvokkaaseen on työllistynyt yksi henkilö ja vastaavasti Neuvokkaan järjestötyöllistymiseen keskittyneestä JOKOS-hankkeesta yksi asiakas on ohjattu meidän hankkeeseemme.

– Olen pitänyt tärkeänä myös yhdistysten muun toiminnan mainostamista. Olemme esimerkiksi mainostaneet Lapin Muistiyhdistyksen luentoja hankkeen väelle.

Järjestöt tuntevat asiakkaat

– Järjestöyhteistyössä idea on se, että asiakkaat ja heidän tarpeensa tunnetaan. Yhdistyksissä on tosi paljon sellaista tietoa, mitä ei välttämättä ole muualla ja tietoa siitä, mitä jokin vamma tai sairaus voi tarkoittaa työn kannalta.
Toisena tärkeänä asiana Salo nostaa esille järjestöjen matalan kynnyksen työpaikat. Järjestötoiminnan kautta esimerkiksi henkilö, joka on pitkään ollut pois työmarkkinoilta, pääsee työelämään sisälle.

Hän kehottaakin ottamaan avoimin mielin yhteyttä kolmannen sektorin toimijoihin.
– Yhteistyössä on voimaa. Kun tehdään yhdessä, saadaan paras lopputulos. Meillä on tässä sama päämäärä, joten yhteistyömahdollisuuksia kannattaa aidosti selvitellä. Tämmöisiä asioita, mitä me teemme, ei voi kukaan tehdä yksin.

Työkyky käyttöön -hanke

Hallinnoija: Rovaniemen kaupunki/Työllisyyspalvelut

Toiminta-alueena Rovaniemi ja Kemijärvi

Tavoitteina mm. vahvistaa osatyökykyisten työ- ja toimintakykyä sekä työhön pääsyä. Lisäksi hankkeessa tuotetaan tietoa osatyökykyisten tarpeista palveluiden ja etuuksien yhteensovittamiseksi ja lainsäädännön kehittämiseksi.

Tähän mennessä hankkeessa ollut mukana 64 valmentautujaa, joista 17 työllistynyttä henkilöä. Työllisyyskerroin 0,27

Artikkeli on julkaistu Aluetoiminnan Kyvyt käyttöön Extra -lehdessä 2/2021 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)

Teksti ja kuvat: Kirsi Ikäheimonen

Julkinen sektori tarvitsee kolmatta sektoria työllisyyden hoidossa. Monen osatyökykyisen työllistyminen olisi mahdotonta ilman järjestöjen apua.

Vaasassa ryhdyttiin keväällä 2020 rakentamaan Työllisyyden ekosysteemiä. Yhteiskehittämisen ja verkostoyhteistyön tavoitteena on parantaa Vaasan työllisyysastetta ja tarjota työnhakijalle selkeä polku palveluihin, jotka auttavat häntä työllistymään.

– Hyödynnämme ekosysteemissä toistemme vahvuuksia. Pyrimme siihen, että kaikki toimijat tuntevat toistensa toiminnan ja osaavat ohjata asiakkaat oikeaan paikkaan, projektipäällikkö Mira Pihlaja kertoo.

Palvelupolkuja kehitetään erilaisille työnhakijoille: nuorille, maahanmuuttajille, irtisanotuille tai lomautetuille sekä pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisille.

Vaasan Setlementtiyhdistys on mukana ekosysteemin palvelupolkujen kehittämisessä. Ekosysteemin alla on useita hankkeita, joista Botnia Job TE-palvelupilotti edistää osatyökykyisten työllistymistä. Setlementti kehittää pilotissa työllistämismalleja, joiden toivotaan jäävän elämään kaksivuotisen pilotin päätyttyäkin.

Urapolku – Karriärstigen -hankkeen projektipäällikkö Sirpa Koivula kertoo, että erityisesti isoihin, paljon työpaikkoja tarjoaviin yrityksiin halutaan viedä tietoa siitä, millaisia tukia työnantaja voi saada osatyökykyisten palkkaamiseen.

Hanke kattaa 14 kuntaa Vaasan, Suupohjan ja Pietarsaaren alueella. Niissä Pohjanmaan ELY-keskuksen viimeisimmän tilaston mukaan työnhakijoista vammaisia tai pitkäaikaissairaita on 566 henkilöä.

– Työnhakijoina on esimerkiksi paljon ihmisiä, jotka eivät pääse työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta eivät myöskään kykene jonkin vaivan takia kokopäiväiseen työhön.

Vaasan Setlementtiyhdistyksen toiminnanjohtajan Kirsi Ikäheimosen mielestä julkinen sektori ei pärjää työllisyyden hoidossa ilman kolmatta sektoria.

– Järjestöt ovat tärkeä lenkki osatyökykyisten työllistymisen polulla.

Vaasan Setlementti on jo useita vuosia auttanut pitkäaikaistyöttömiä takaisin työelämään työkokeilun ja palkkatuen avulla. Aina työ ei ole oikea ratkaisu, vaan parempi vaihtoehto on kuntoutus tai opiskelu.

– Työntekijämme tukevat ihmisiä eteenpäin ja antavat konkreettista apua työnhakijoille ja työnantajille, Ikäheimonen kertoo.

Yhdistykset palkkaavat myös itse kuntoutujia ja pitkäaikaistyöttömiä. Järjestöissä ymmärretään Ikäheimosen mielestä liikemaailmaa paremmin se, ettei työntekijällä välttämättä ole voimavaroja 100-prosenttiseen työsuoritukseen.

– Yhdistykset antavat lempeän mahdollisuuden kartuttaa omia voimavaroja ja opetella työelämätaitoja.

Artikkeli on julkaistu Aluetoiminnan Kyvyt käyttöön Extra -lehdessä 2/2022 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)

Kuvateksti: Vaasan Setlementin Urapolku – Karriärstigen -hankkeessa kartoitetaan aluksi asiakkaan työ- ja toimintakyky Kykyviisarin avulla. Projektipäällikkö Sirpa Koivula opastaa Merja Heinosta itsearviointikyselyn täyttämisessä.