Teksti ja kuvat: Tiina Jäppinen

Mikä mättää, jos yritykset eivät haluat rekrytoida osatyökykyisiä henkilöitä? Kysyimme asiaa toimitusjohtaja Jukka Hurrilalta, jolla on kaksi työllistämisen alan yritystä Satakunnassa ja joka vaikuttaa eri yrittäjäjärjestöjen luottamustehtävissä niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti.

– Osatyökykyisten henkilöiden työllistyminen menee samalla syklillä kuin muidenkin. Hyvässä työllisyystilanteessa myös osatyökykyisten henkilöiden on helpointa päästä työmarkkinoille, aloittaa Hurrila.

– Suurin ongelma on se, että osatyökykyisten työllistäminen vaatii yleensä aikaa, jotta työntekijä oppii työtehtävät. Yrittäjä puolestaan miettii tuottavuutta eli henkilölle tulisi löytyä työtä, joka hoituu hyvin ja mielellään heti. Työntekijän valmentaminen vie kuitenkin aina oman aikansa ja toisaalta yritysten oma perehdyttäminen on usein aika kevyttä.

Jukka Hurrilasta tuli yrittäjä vuonna 2006, kun hän perusti Länsivalmennus Oy:n ja myöhemmin edelleensijoitukseen keskittyvän LV Rekry Oy:n. Yritysten palveluihin kuuluvat muun muassa työhönvalmennus, edelleen sijoitus sekä työeläkekuntoutuminen ja rekrytointipalvelut. Yritykset tarjoavat palveluita työnantajille, työnhakijoille ja kuntoutusasiakkaille. Yhteistyökumppaneita ovat TE-toimistot, kunnat, eläkeyhtiöt ja oppilaitokset.

Pelko sairauslomista

Suomessa on noin 295 000 yritystä, joista 93 prosenttia on alle 10 hengen yrityksiä. Yksinyrittäjiä on 194 000. Yritykset työllistävät Suomessa 1,4 miljoonaa ihmistä, joista joka viides työskentelee alle 10 työntekijän yrityksessä. Noin 42 prosenttia kaikista työllistetyistä työskentelee alle 50 hengen yrityksissä. Loput työllistyvät suuriin yrityksiin.

Jukka Hurrilan kokemus on, etteivät pienet eli alle 10 hengen yritykset rekrytoivat mielellään ihmisiä, joilla on jokin vamma tai pitkäaikaissairaus. Yrittäjät pelkäävät riskiä sairauspoissaoloista ja niistä johtuvia taloudellisia menetyksiä sekä huolta siitä, löytyykö sairausloman ajaksi sijainen.

Hurrilan mukaan yrittäjät pelkäävät ehkä liikaakin sairauspoissaoloja, mutta se on hyvin ymmärrettävää. Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijän sairausloman ajalta palkkaa 10 päivän omavastuun ajalta, ja vasta sen jälkeen se voi hakea Kelalta korvausta. Lisäksi työnantajan on maksettava palkkaa sijaiselle. Lopulliset taloudelliset vaikutukset riippuvat mm. sairausloman kestosta, työsuhteen kestosta ja alan työehtosopimuksista.

Yrittäjä voi pelätä myös mainehaittaa, jos asiakkaille luvatut työt ja palvelut viivästyvät työntekijän sairastumisen vuoksi. Myös kaikki lisääntynyt paperityö ja byrokratia, mitä osatyökykyisten henkilön rekrytointi aiheuttaisi, vähentää yrittäjän kiinnostusta tuettuun rekrytointiin.

Jään murtamista

– Asenteet ja ennakkoluulot ovat vahvassa etenkin yrityksissä, joilla ei ole kokemusta osatyökykyisten työllistämisestä. Jää pitäisi päästä murtamaan ja saada sinne henkilö töihin, jotta työnantaja huomaa, että henkilö pystyy tekemään monia kohtuu isojakin työtehtäviä, eikä häntä tarvitse holhota, sanoo Jukka Hurrila.

– Moni osatyökykyisistä henkilöistä on äärimmäisen tunnollinen ja olen saanut vuosien varrella todistaa monia hienoja työllistymisen tarinoita.

Suoran rekrytoinnin sijaan yritykset haluavat Hurrilan mukaan palkata työntekijän esimerkiksi edelleensijoituksen kautta. Siinä esimerkiksi yritys tai yhdistys, joka on palkannut henkilön palkkatuella, voi siirtää henkilön suorittamaan työtä toiseen yritykseen eli käyttäjäyritykseen. Siirto perustuu aina siirrettävän henkilön tarpeisiin. Näin yritys voi arvioida ilman työnantajariskiä henkilön soveltuvuutta tarjolla oleviin tehtäviin.

– Yritykset haluavat, että me hoidamme paperityöt ja otamme riskin esimerkiksi sairauslomista. Edelleensijoituksessa me hoidamme kaikki palkanmaksuun ja palkkatuen hakuun liittyvät asiat, kertoo Hurrila.

Hurrilan kokemuksen mukaan perinteinen henkilöstövuokraus ei ole riittävä, kun puhutaan osatyökykyisten henkilöiden työllistymisestä. Rekrytoinnissa tarvitsevat tukea niin työntekijä kuin työnantaja.

– Olemme yhteydessä työnantajaan ja työntekijään aktiivisemmin kuin esimerkiksi perinteiset henkilöstön vuokrayritykset. Teemme kuitenkin yhteistyötä kaikkien paikallisten henkilöstövuokrausyritysten kanssa. Olemme koko työyhteisön tukena, mikä on helpotus niin yritykselle kuin työntekijälle, kertoo Hurrila.

– Autamme erilaisissa asioista. Kerromme esimerkiksi, mitä työntekijän autismikirjon diagnoosi tarkoittaa, mitä erityispiirteitä, vahvuuksia tai heikkouksia siinä on ja millaista opastamista tarvitaan, sanoo Hurrila.

Työ ja tekijä kohtaavat osin Satakunnassa on suuri työvoimapula mm. lähihoitajista, kodinhoitajista ja siivoojista. Pulaa tekijöistä on myös kaupoissa, ravintoloissa, kiinteistö- ja rakennusalassa sekä teknologiateollisuudessa. Miten osatyökykyiset henkilöt työllistyvät eri aloille?

Hurrilan kokemuksen mukaan juuri ravintola- ja tapahtuma-alan yritykset ovat olleet kaikkein nihkeimpiä palkkaamaan osatyökykyisiä henkilöitä. Yhtenä syynä voi olla se, että yhä harvempi työntekijä haluaa tehdä yö- ja viikonlopputyötä. Toisaalta alalla työvoiman tarve on useita kausittaista tai työntekijän tarve tulee hyvin nopeasti, jolloin esimerkiksi perehdytykseen ei ole aikaa.

– Asiakkaitamme on eniten toimistotyössä sekä tehtailla kokoonpanotöissä. Viime aikoina myös hoiva-alan tehtäviin on kyselty tekijöitä. Ravintola-alalle on kuitenkin sijoittunut kaikkein vähiten.

– Työllistämisen prosessi etenee yleensä niin, että ensin asiakas menee työkokeiluun, joka kestää yhden kuukauden. Sen jälkeen mietitään jatkoa, onko se palkkatukea vai mitä hän haluaa. Jos työnteossa havaitaan jotain puutteita, työkokeilua voidaan jatkaa ja oppia lisää asioita, kertoo Jukka Hurrila.

Joskus yrittäjiäkin pitää muistuttaa siitä, että työnantajan tehtävä on antaa työtä monipuolisesti, jotta työkokeilun osa-alueet tulevat tehdyiksi. Länsivalmennus Oy:n asiakkaat ovat päässeet myös kesäoppisopimustöihin.

*******

Suuret yritykset ja osatyökykyisten rekrytointi

Myös suuret yritykset voivat olla varovaisia osatyökykyisten henkilöiden rekrytoinnissa. Sairauslomien lisäksi suurtyönantaja seuraa tarkkaan henkilöstön ennenaikaisia työkyvyttömyyseläköitymisiä, mikä vaikuttaa yritysten eläkemaksuihin. Suomessa suuria yrityksiä koskee eläkemaksujärjestelmä eli mitä suurempi yrityksen omien työkyvyttömyyseläketapausten eläkemeno on, sitä suurempi on myös yrityksen maksuluokka ja työkyvyttömyysmaksu.

Toisaalta sama maksujärjestelmä myös kannustaa suuria yrityksiä panostamaan työntekijöiden hyvinvointiin ja käyttämään työolojen ja tehtävien mukautusta, jotta työntekijät pysyisivät työelämässä mahdollisimman pitkään.

Vähemmän tunnettu asia on se, että TE-toimisto voi antaa työllistyvän henkilön mukaan lausunnon, jolla työnantaja saa viideksi vuodeksi vapautuksen eläkemaksuriskistä eli jos sinä aikana työntekijä jää työkyvyttömyyseläkkeelle, työnantajan työkyvyttömyysmaksu ei nouse.

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön Extra -lehdessä 2/2022, jonka teemana on työnantajayhteistyö.
­