Järjestöjen rooliin työllisyydenhoidossa vaikuttavat uudistukset
Työ- ja elinvoimapalveluiden uudistuksessa työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien vastuulle 1.1.2025. Työllisyyspalvelujen rahoitus uudistuu siten, että kuntien rahoitusosuus työmarkkinatuista varhentuu ja laajenee. Jatkossa työttömien ohjaaminen palveluun ei vaikuta kunnan rahoitusosuuksiin, vaan rahoitusosuus pienenee vasta työllistymisen, koulutukseen ohjautumisen tai muun etuuden piiriin siirtymisen myötä.
Teksti: Anne Kallio
Työ- ja elinvoimapalveluiden uudistuksessa työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien vastuulle 1.1.2025. Työllisyyspalvelujen rahoitus uudistuu siten, että kuntien rahoitusosuus työmarkkinatuista varhentuu ja laajenee. Jatkossa työttömien ohjaaminen palveluun ei vaikuta kunnan rahoitusosuuksiin, vaan rahoitusosuus pienenee vasta työllistymisen, koulutukseen ohjautumisen tai muun etuuden piiriin siirtymisen myötä. Palvelussa ololla tai palkkatuella ei ole vaikutusta, ja palveluhankintoja ohjaa tuloksellisuus.
Kuntouttava työtoiminta siirtyi hyvinvointialueiden vastuulle 1.1.2023. Monilla alueilla muutos on tarkoittanut sitä, että palvelu on siirtynyt kilpailutuksella hankittavaksi. Monille pienemmille järjestöille kilpailutuskriteerit ovat olleet liian tiukat. Toisaalta osa suuremmista järjestöistä on nähnyt toimintansa sopivan paremmin hyvinvointialueen kuntouttavan työtoiminnan kuin kuntien työllisyyspalveluiden palveluntuottajaksi.
Palkkatuki on kolmannen sektorin toimijoille tärkeä rahoituslähde. Palkkatukiuudistus vuonna 2023 toi epävarmuutta kentälle, mutta helpotukseksi myös 100 prosentin tukimuoto päätettiin säilyttää. Laskentatapa muuttui, jolloin ihan kaikkia työnantajan sivukuluja tuki ei kata. Kaikkein pienimmille kolmannen sektorin toimijoille tämä tuo rahoituksellisia haasteita, mikäli muita tulonlähteitä on niukasti.
Vaikka kunnissa tiedostetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien kohderyhmä, ei vielä ole systemaattisia mittareita osoittamaan poluttamisen vaikuttavuutta. On tarve tarkastella myös sitä, mitä tapahtuu työnhakijan matkalla kohti työllistymistä, ja muokata mittareita sen mukaisesti. Se, miten monipuolisesti mittaamme muutoksia ihmisen tilanteessa, vaikuttaa siihen, kuinka vaikuttavana järjestöjen palvelut näyttäytyvät.
Petteri Orpon hallitusohjelmassa on kirjauksia, jotka voivat tuoda edellisiin muutoksia. Kuntouttava työtoiminta siirtyy takaisin työllistymistä edistäväksi toiminnaksi kuntien vastuulle. Sen tuottamisesta voi sopia myös hyvinvointialueen kanssa. Parhaimmillaan tämä avaa mahdollisuuden kehittää uutta tukimuotoa kuntien työllisyysalueiden työhön poluttavana kuntouttavana työtoimintana. Palkkatukea uudistetaan ja kohdennetaan erityisesti yksityiselle ja kolmannelle sektorille.
Kirjoitus on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 2/2023 ja Kyvyt käyttöön Extralehdessä 2/2023 (pdf-tiedostot aukeavat uusiin välilehtiin)