Asennevaikuttamisella palkkatyöhön

Raudaskylän Kristillisen Opiston hallinnoiman KELPO-hankkeen (1.3.2016 -30.6.2019) ansiosta yksitoista kehitysvammaista henkilöä on työllistynyt Oulun eteläisellä alueella. Taustalla on kuitenkin monta työtuntia asennevaikuttamista hankealueen eri toimijoihin ja työnantajiin, mutta toisaalta myös kehitysvammaisten henkilöiden läheisiin.

Julkaistu 20.05.2019

Teksti: Tuuli Riisalo-Mäntynen, Meeri Riihelä ja Anne Korhonen
Kuva: Anne Korhonen

Raudaskylän Kristillisen Opiston hallinnoiman KELPO-hankkeen (1.3.2016 -30.6.2019) ansiosta yksitoista kehitysvammaista henkilöä on työllistynyt Oulun eteläisellä alueella. Taustalla on kuitenkin monta työtuntia asennevaikuttamista hankealueen eri toimijoihin ja työnantajiin, mutta toisaalta myös kehitysvammaisten henkilöiden läheisiin.

KELPO-hanketta valmisteltaessa hankealueella tehtiin selvitys 14 kunnan (Kallion ja Selänteen peruspalvelukuntayhtymät, Oulainen, Siikalatva ja Kärsämäki) alueella asuvien kehitysvammaisten henkilöiden työtilanteesta. Kävi ilmi, että alueella yksikään kehitysvammainen ihminen ei saanut työstään palkkaa. Tilanne tuntui ristiriitaiselta ja eettisesti väärältä.

Tarja Myllylahti punaisessa paidassa nojaa puhujapönttöön.– Silmät avautuivat tähän ihmeellisyyteen, että kehitysvammaisten henkilön työstä ei makseta oikeaa palkkaa. Mietimme, mitä hanketta voisimme hakea ja millä voisimme edistää kehitysvammaisten henkilöiden asemaa alueella, kertoo KELPO-hankkeen projektipäällikkö Tarja Myllylahti.

Opisto sai projektille ESR-rahoituksen, minkä jälkeen Myllylahti on työskennellyt hankkeessa yhdessä projektityöntekijä Pertti Alatalon kanssa. Myllylahti ja Alatalo ovat pyrkineet vaikuttamaan kehitysvammaisten henkilöiden työllistymiseen kehittämällä työllistymistä edistäviä palveluprosesseja yhteistyössä kuntayhtymien palveluohjauksen, TE-palvelujen, järjestötoimijoiden ja yritysten kanssa.

Tarve asennevaikuttamiselle

Hanketyö on pitänyt sisällään paljon neuvontaa, ohjausta ja tiedottamista sekä kehitysvammaisten henkilöiden potentiaalista työelämään että työllistymiseen saatavista tuista. Erityisesti kohteena ovat olleet kuntien palveluohjaajat ja TE-palvelut, mutta toisaalta myös kehitysvammaisten henkilöiden läheiset.

– Olimme jo hankesuunnitelmaa tehdessämme miettineet, mihin kaikkiin tahoihin pyrimme vaikuttamaan. Kävimme seutukuntien palveluohjaajien kokouksissa ja kerroimme hankkeestamme. Emme syyllistä, vaan pyrimme siihen, että nuoria ei automaattisesti ohjattaisi avotyöputkeen. Kaikkien ei ole mahdollista tehdä palkkatyötä, mutta tilannetta tulisi selvittää jokaisen kohdalla yksilöllisesti.

Tiedottaminen ja asennevaikuttaminen ovat olleet tärkeää, koska Myllylahden mukaan jo hankkeen ensimmäisissä tapaamisissa nousi esille ennakkoluuloja siitä, etteivät kehitysvammaiset ihmiset ylipäätänsä pystyisi palkkatyöhön. Myllylahti kertoo, että osa kuntien palveluohjaajista jopa piti tilanteen muuttamista mahdottomana.

– Työllistymiseen ei uskottu, eikä edes annettu mahdollisuutta. Keskusteluissa nousi esiin vahva epäily työnantajien halusta palkata kehitysvammaisia työntekijöitä, Myllylahti toteaa.

Myllylahti kertoo myös saaneensa KELPO-hankkeen tiedotustilaisuuden jälkeen puhelun, jossa häneltä kysyttiin, onko kaikkien kehitysvammaisten henkilöiden välttämättä mentävä avotyön sijasta palkkatyöhön.

– Soittaja kai ajatteli, että kyse olisi jonkinlaisesta pakkotyöstä. Hankkeessa on tullut tunne siitä, että kehitysvammaisia ihmisiä suojellaan siltä, etteivät he joudu tekemään töitä.

Monikanavaista vaikuttamista

KELPO-hanke on saanut apua työ- ja elinkeinoministeriöstä, mutta myös alueen edustajien lisäksi Kehitysvammaliitosta ja Kehitysvammaisten tukiliitosta koostuva ohjausryhmä on ollut hankkeen tukena vaikuttamistyössä. Lisäksi KELPO-hanke on tehnyt yhteistyötä TE-toimiston kanssa ja hankkeen koulutuksissa on ollut mukana valtakunnan tason kouluttajia.

– Olemme tarvinneet positiivisia esimerkkejä muilta alueilta, kun on tuntunut, että täällä herättää hämmästystä sellaiset asiat, jotka ovat muualla jo arkipäivää.

Myllylahti kertoo, että hanketyössä on pyritty välittämään tietoa ja muistuttamaan, että vammaisuus ei ole yhteiskunnasta erillinen ilmiö. Tämän takia työllisyystoimijoiden ja työnantajien lisäksi on ollut tärkeää vaikuttaa kansalaisten asenteisiin tuottamalla laaja-alaista ja monikanavaista tietoa.

– Olemme olleet hyvin aktiivisia sosiaalisessa mediassa ja kirjoittaneet ja tiedottaneet lehtiin. Lisäksi olemme käyneet yrittäjien kokoontumisissa ja aamukahveilla sekä puhumassa päättäjille, Myllylahti summaa.

Pohjatyö tehty, tulevaisuus vielä auki

Hanke on tuottanut tulosta, sillä yksitoista kehitysvammaista henkilöä on työllistynyt palkkatyöhön hankkeen ansiosta. Myös työnantajat ovat saaneet tietoa työllistämisen tukimahdollisuuksista ja yhteydet TE-palveluihin ovat vahvistuneet.

Tulevaisuuden näkymistä kysyttäessä Myllylahti kertoo, että Raudaskylän kristillisessä opistossa haaveillaan työelämään valmentavasta hankkeesta tai opintolinjasta. Opintolinja ei varsinaisesti tavoittelisi tutkintoa, vaan tarkoituksena olisi etsiä kotipaikkakunnalta jokaiselle opiskelijalle sopivaa työtä. Koulutuksessa opittavat asiat perustuisivat opiskelijan ja työnantajan tarpeisiin.

Myllylahden mukaan koulutuksen rahoitus ohjautuu tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Rahoitusta ei myönnetä, jos tavoitteena on työpaikka. Opintolinjan suunnittelun lisäksi asennevaikuttamistyötä pitää edelleen jatkaa koko valtakunnan tasolla. Myllylahti painottaa palveluohjaukseen ja kuntatason päättäjiin kohdistuvaa vaikuttamistyötä, mutta nostaa esille myös jatkuvan työn työnantajien suuntaan.

– Kehitysvammaisten henkilöiden työkyky tulisi tunnistaa jatkossa nykyistä paremmin. Tätä tehdään yhdessä, eikä yhteiskunnallinen tilanne tai asenteet muutu hetkessä. Tämä on tie, jota pitää vain jatkaa, Myllylahti kiteyttää.

Artikkeli on julkaistu alun perin keväällä 2019 Kyvyt käyttöön Extra -lehdessä (pdf aukeaa uuteen välilehteen).



Tilaa Kyvyt käyttöön -uutiskirje