Sairaus, tapaturmat ja työ
Ammatillinen kuntoutus
Ammatillinen kuntoutus
Ammatillinen kuntoutus on laaja kokonaisuus, joka pitää sisällään runsaan valikoiman eri palveluja, tukimuotoja ja toimenpiteitä niin Kelan kuin työeläkelaitosten järjestäminä. Ammatillisen kuntoutuksen keinovalikoimaa ei aina välttämättä tunneta niin hyvin ja se saattaa tarjota hyviä vaihtoehtoja työkyvyn tukemiseen.
Ammatillisen kuntoutuksen kohdalla henkilöstön edustaja voi toimia jälleen tukihenkilönä, sillä kokonaisuus voi tuntua työntekijän näkökulmasta melkoiselta viidakolta. Esimerkkinä vaikkapa se, että vaikka työsuhteessa näitä palveluja haetaan yleensä työeläkelaitokselta, myös Kelan palvelut voivat tulla kyseeseen. Tämä tulee eteen eritysesti niissä tilanteissa, joissa työeläkelaitosten palveluihin pääsemiseen kriteerit eivät riitä. Kun etsitään sopivaa ja myös mahdollista palvelua tai tukimuotoa kullekin työntekijälle, asian käsittely voi viedä pitkään ja vaatia useita eri lomakkeita, käsittelyjä, lausuntoja jne. ja kuntoutusprosessi voi sisältää useita eri vaiheita. Tässä voit olla ehkä myös jäsentämässä kokonaistilannetta työntekijän apuna.
Ammatillisen kuntoutuksen käytännöt ja palvelut ovat melko samantyyppisiä vakuutusyhtiöstä riippumatta. Koska hakuprosessit saattavat vaihdella ja jonkin verran myös palvelujen sisällöt, lähde liikkeelle aina ensin selvittämällä, minkä yhtiön asiakkaana oma työpaikkasi on. Kuntoutuksen taustalla on myös lainsäädäntöä (mm. työntekijän eläkelaki), mutta jokainen hakemus käsitellään aina tapauskohtaisesti. Siksi laissa mainittu keinovalikoima ei ole tyhjentävä.
Lisätietoa
Aloite kuntoutukseen voi tulla työntekijältä itseltään, työterveyshuollolta, muulta terveydenhuollon taholta tai esimieheltä.
Eläkeiän nousun myötä on löydetty ratkaisuja työntekijöiden jaksamiseen myös kuntoutuksen avulla. ETK:n tilastoista ilmenee, että työeläkuntoutujien määrä on yli kaksinkertaistunut vuosikymmenessä.
– Työeläke-lehti 3/19
Lue Pirjon tarina
Ajojärjestelijä Pirjo Kaipainen ja toimitusjohtaja Timo Lahti kiittävät kilpaa työkokeilua. Sen avulla Pirjo palasi pitkältä sairauslomalta takaisin työhönsä keväällä 2014. Työpaikalla toteutettava työkokeilu on yksi työeläkekuntoutuksen muoto.
Ammatillisen kuntoutuksen keinoja
Työkokeilu
Työkokeilun tavoitteena on työelämään palaaminen esimerkiksi pitkän sairausloman jälkeen. Työkokeilu kestää yleensä 3 kuukautta. Työkokeilun avulla voi palata tekemään vanhaa työtä tai siirtyä uusiin tehtäviin, myös uudella työnantajalla. Työkokeilu voi olla palkallista tai palkatonta ja siitä tehdään erillinen sopimus.
Työkokeilu on yleensä melko tuloksellinen. Noin 75 % palaa takaisin työhön. Työnantajan kannalta tämä vaikuttaa niin sairaudesta aiheutuviin kustannuksiin kuin siihen, että hyvä tekijä voi jatkaa tehtävissään. Työntekijän kannalta työkokeilu on hyvä mahdollisuus estää ja ehkäistä työkyvyttömyyttä.
Lisätietoa:
- www.tyoelakelakipalvelu.fi – Eläketurvakeskus:
Luku 4. Työpaikkakuntoutus on työkokeilua ja työhönvalmennusta
Työhönvalmennus
Työhönvalmennuksen tavoitteena on uusiin työtehtäviin siirtyminen tai koulutuksen jälkeen uusiin työtehtäviin työllistyminen. Työhönvalmennus sisältää työpaikalla tapahtuvaa työharjoittelua ja yleensä myös ulkopuolisia kursseja. Työhönvalmennus voi olla palkallista tai palkatonta ja se edellyttää erillisen sopimuksen.
Lisätietoa:
Katso Kallen ja Sadun tarinat
Videolla Kallen tarinassa yhdistyvät niin työnteon joustot kuin ammatillinen kuntoutus työkokeilun avulla.
Videolla Satu kertoo, kuinka hän siirtyi koulutuksen kautta uuteen työtehtävään samalla työnantajalla.
Sisällysluettelo
Osa 1
Monimuotoisuuden edistäminen
Monimuotoisuus osatyökykyisyyden ja vammaisuuden näkökulmasta
Työolosuhteiden järjestelytuki
Työehtosopimuksissa oleva täyden työkyvyn vaatimus
Työsopimuksen irtisanominen terveyssyistä
Osa 2
Henkilöstön edustajan roolit ja tehtävät käytännössä
Osa 3
Sairaus, tapaturmat ja työ
Varhaisen välittämisen malleja
Osatyökyvyttömyyseläke, kuntoutustuki ja työkyvyttömyyseläke
Keinot: Työkokeilu ja työhönvalmennus