Kyllä me keinot keksimme
Terveydentila ja työkyky voivat vaihdella paljonkin eri tilanteissa, mutta käytettävissä on laaja valikoima ratkaisuvaihtoehtoja.
Seuraavaksi esitellään esimerkkejä erilaisista malleista, käytännöistä ja tukimuodoista sekä säännöksistä, joita saatat työssäsi tarvita.
Varhaisen välittämisen malleja
Työkyvyn tukemisen tarpeen voi havaita ja ottaa esille työntekijä, esimies, työtoveri, työsuojelu, työterveyshuolto tai luottamusmies. Liikkeelle voi lähteä vaikkapa seuraavista:
- huolestuminen työntekijän tilanteesta
- vetäytyminen, ärtyneisyys, epäkohteliaisuus
- keskittymisvaikeus, hajamielisyys, unohtelu
- toistuvasti pidentyneet työpäivät
- lisääntyneet myöhästelyt
- motivaation puute, välinpitämättömyys, huolimattomuus, työn laiminlyönti
- työsuorituksen heikentyminen, työn laadun huonontuminen
- päihtyneenä tai krapulaisena esiintyminen
- toistuvat tai pitkittyneet sairauspoissaolot
Lataa alta linkistä Työturvallisuuskeskuksen opas työkyvyn varhaisesta tuesta:
Mitä tekisit tässä tilanteessa?
Auta työntekijöitäsi pysymään työkykyisinä. Seuraa, miten he voivat, ja auta ajoissa. Parhaiten turvaat työkyvyn, kun johdat sitä. Rakenna malli, aseta tavoitteet ja seuraa tuloksia, kannustaa asiakaspäällikkö Mikko Kesti.
Varhaisen tuen avulla ihminen jaksaa ammatissaan paremmin. Työntekijä oli aikaisemmin joko täysin työkykyinen tai täysin työkyvytön. Nykyään voi tukea saada jo varhain, suuntaa voi tarkistaa ja työelämässä ovat mukana vahvasti myös osatyökykyiset.
Marja-Leena Siltakoski
JHL
www.newspool.fi
Ajoissa apua
Ilmarisen julkaisema video kuvaa varhaisen tuen mallin prosessia ja sen rakentamista esihenkilön näkökulmasta. Videolla mainitaan myös luottamushenkilön rooli. Pohdi miten tämä voisi käytännössä omalla työpaikallasi toteutua.
Linkki sivulle, jolla video on:
Varhaisen tuen keskusteluun on kehitetty myös lomakkeita:
Työterveysneuvottelut
Työterveyslaitos on koonnut oman, erillisen oppimateriaalikokonaisuutensa työterveysneuvotteluihin valmistautumista varten. Materiaalissa on sekä pikaopas perustietoutta varten että omat osionsa kullekin eri rooleissa toimivalle osapuolelle. Sivuilla on myös erilaisia videoita, jotka auttavat valmistautumista eri vaiheisiin.
Tiesitkö, että yli neljänneksellä ei ollut ollenkaan sairauspoissaoloja ennen työterveysneuvottelua ja noin joka kolmannella neuvottelua edelsi yli 90 päivän sairauspoissaolo edeltävän kahden vuoden aikana?
Esimerkki kertoo, että työkykyyn liittyvät asiat eivät aina ole yksiselitteisiä. Työterveysneuvottelussa voidaan käytännössä sopia vaikkapa ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteistä. Vastaavasti siinä on samanlaisia haasteita saada kuntoutusta riittävän ajoissa ja sopivassa muodossa, jotta tavoite työkyvyn ylläpitämisestä toteutuisi.
Jos osallistut työterveysneuvotteluun, varmista, että neuvottelussa keskitytään siihen, millaisin käytännön toimin työntekijän työkykyä voidaan tukea. Pidä tavoitteenasi paras mahdollinen työkyvyn tuki työntekijälle!
Huolehdi osaltasi, että terveydentilatietoja käsitellään neuvottelussa vain työntekijän suostumuksella. Jos mahdollisia arkaluonteisia tietoja tulee esille, varmista että kaikki työterveysneuvotteluun osallistuvat tietävät, että työterveysneuvottelu on luottamuksellinen.
Havainnoi ja ota puheeksi
Tee itsellesi muistilista, miten voit jokapäiväisen työsi lomassa tehdä havaintoja työkykyyn liittyvistä asioita, jotta voit osaltasi edistää niin varhaista puuttumista, puheeksi ottamista kuin eri työpaikan tukikeinojen suunnittelua. Näin edistät kaikkien osapuolten, myös omaa hyvinvointiasi työssä.
Hyödyllistä tietoa hyvästä työterveysneuvottelusta saat myös kuuntelemalla tämän podcastin
”Muutaman kerran on työterveyslääkäri tarjonnut sairaseläkettä, mutta se on vaikea ajatus vielä tässä vaiheessa”
Myös pitkäaikaissairauden kanssa voi työntekoa jatkaa, kuten palomiehenä työskentelevä Pertti kertoo. ”Päätin kertoa heti sairaudesta”. Hän myös kertoo, että työtehtäviä on jonkin verran muokattu.
Työkyvyttömyys ei ole vain lääketieteellinen fakta. Se on hyvin dramaattinen elämänmuutos.
Jukka Kivekäs
Työeläke 2/19
Kivekkään mukaan valtaosa työkyvyttömistä kokee olevansa kykenemättömiä työntekoon. Hän muistuttaa kuitenkin, että lääkärin tehtävänä on selvittää missä määrin tämä kokemus perustuu sairauteen. ”Lain mukaan työkyvyn pitää olla alentunut sairauden vuoksi.”
Kuuntele Tuijan tarina
Kaupan alan työpaikoilla tuki- ja liikuntaelinongelmat sekä niistä johtuvat sairauspoissaolot eivät ole harvinaisia.
”Meillä työterveyslääkäri, sairauskassa ja useat työnjohtajat tietävät siksi osasairauspäivärahasta. Työnantaja tukee sairauslomalta vaiheittain töihin paluuta hyvin.”
Osasairauspäiväraha
Osasairauspäivärahan tavoitteena on edistää henkilön pysymistä työelämässä ja paluuta kokoaikaiseen työhön. Sitä pidetään tällä hetkellä erittäin hyvänä keinona tukea työssä jatkamista. Osasairauspäivärahan enimmäisaika on 150 arkipäivää.
Esimerkki osasairauspäivärahan käytöstä
Sähköalan yrityksen työnjohtaja, joka tekee myös asennustöitä, on toipumassa olkapään leikkauksesta ja on siksi työkyvytön. Hän suunnittelee esimiehensä kanssa osa-aikatyöskentelyä siten, että hän vastaisi vain työnjohtotehtävistään ja lyhentäisi samalla työaikaansa 50 prosentilla. Työterveyslääkäri arvioi, onko työhön mahdollista palata osasairauspäivärahan turvin ilman, että leikkauksesta toipuminen vaarantuu.
Katso Heinin tarina
Pitkäaikaissairaudet voivat olla joko eteneviä ja työkykyä vähitellen heikentäviä. Ne voivat vaikuttaa työkykyyn myös hyvin vaihtelevasti. Henkilöllä voi olla hyviä ja huonoja jaksoja työssä jaksamisen suhteen. Silloin voidaan tarvita yhtä aikaa hyvin erilaisia joustoja. Nopeat käänteet voivat vaikuttaa myös siihen, miten etuusjärjestelmämme taipuu moninaisiin tilanteisiin. Heidin tarina kuvaa hyvin tätä kirjoa.
Osatyökyvyttömyyseläke, kuntoutustuki ja työkyvyttömyyseläke
Vaikka työkyvyn tueksi olisi pyritty tekemään kaikki voitava, voi tulla eteen tilanne, jolloin työkyky on alentunut niin paljon, että harkittavaksi tulevat erityyppiset eläkeratkaisut. Tämä voi olla joillekin todella vaikea tilanne, jos työ on muodostanut hyvin tärkeän osan elämää. Joillekin se taas voi tulla jopa helpotuksena. Jälleen on olennaista, miten asiasta puhutaan ja miten tilannetta käsitellään ja henkilöstön edustaja voi tarvittaessa olla tässä työntekijän tukena.
Työkyvyttömyyseläkeratkaisut pohjautuvat lääketieteelliseen arvioon siitä kuinka paljon tai kuinka pysyvästi työkyvyn arvioidaan alentuneen. Nämä perustiedot on kuitenkin hyvä tietää.
Kuka voi arvioida työkykyä?
Vaikka työkykyä arvioidaan lääketieteellisesti, voidaan joissain tilanteissa pyytää lääkärilausuntojen tueksi moniammatillisia arvioita siitä, miten kyseinen henkilö selviytyy juuri senhetkisessä työssään tai millä edellytyksillä hänelle voitaisiin tehdä erilaisia työjärjestelyjä tai etsiä uudentyyppistä työtä.
Millä tavoin sinulla on mahdollisuus saada tietoa eri työtehtävien kuormitustekijöistä tai muista vastaavista asioista, joilla voi selvittää työkykyä työterveyshuollon ammattilaisten avuksi? Koetko, että se on osa omaa rooliasi vai ei?