Kuntien vaikuttavat työllistämispalvelut (2019 – 2020)
Tavoitteena työelämä
Hanke on päättynyt.
Tutkimushankkeessa (2019 – 2020) tarkasteltiin, miten kunnissa pystytään tuottamaan laadukkaita työllistymistä tukevia palveluja erityistä tukea tarvitseville henkilöille.
Tutkimuskohteena olivat työllistämisyksiköiden palvelut ja ensisijaisesti niiden toimintamallin ja ohjauksen laadullisella parantamisella saavutettava vaikuttavuus.
Hanke toteutettiin Kunnallisalan kehittämissäätiön tuella.
Kenelle?
Työllistämisyksiköille ja muille työllisyyspalveluita tuottaville tahoille.
Kuntapäättäjille ja muille työllisyyspalveluita rahoittaville.
Mitä?
Selvitettiin eri kohteissa vaikuttavia ja tehokkaita toimintamalleja työllisyyden hoidossa.
Miksi?
Haluttiin osoittaa pilotoimalla, miten työllisyyspalveluihin panostamalla voidaan samalla saavuuttaa säästöjä niin palveluiden tilaamisessa ja tuottamisessa kuin laajemmin sote-kuluissa.
Tavoite
Löytää käytännön ratkaisuja ja tietoon perustuvia perusteluita kuntapäättäjille ja työllisyyspalvelujen tuottajille, miten työllisyyspalveluiden laatua ja vaikuttavuutta kehitetään.
Työllistämisyksiköille
Asiakkaan kohtaamisesta toiminnan rakenteeseen ja tulosten arviointiin. Laadukkaat toimintamallit ja ohjauskäytännöt tekevät työllistämisyksikön palvelusta vaikuttavaa sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Näitä valitessa on otettava huomioon alueen ominaispiirteet ja asiakkaiden yksilölliset tarpeet.
Kuntapäättäjille
Työllisyys luo hyvinvointia ja tasapainottaa kuntataloutta. Oikeilla valinnoilla kunta voi vaikuttaa työllisyyden kehittymiseen. Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden työpanosta tarvitaan. Palveluprosesseja kehittämällä yhä useampi pääsee tekemään merkityksellistä työtä osaksi työelämää.
Työllistämisyksiköiden työelämäyhteyksiä kehitettävä
Vates-säätiö julkisti 28.2. tuloksia tutkimushankkeestaan Kuntien työllistämispalvelut – elinvoiman vahvistamista vai sosiaalipalvelua? Tutkimusta rahoittaa Kunnallisalan kehittämissäätiö.
Tuloksista kävi Vatesin tutkijan Anne Kallion mukaan ilmi mm. se, että työelämäyhteydet perustuvat usein yksittäisten työntekijöiden henkilökohtaisiin verkostoihin. Työllistämisyksiköiden työelämäyhteyksiä tulisi kehittää systemaattisemmiksi, organisaation rakenteissa oleviksi työvälineiksi.
Kyselytutkimukseen vastanneista 16,4 % ei tuntenut yhdenkään yrityksen työllistämistarpeita. 57 % kertoi puolestaan tuntevansa yli neljän yrityksen osaamistarpeet.
Vastaajien henkilökohtaisten yrityskontaktien määrä vaihteli. Siinä missä noin 30 prosentilla vastaajista oli suora kontakti yli 10 yritykseen, 23 % vastaajista ei ollut kontaktia yhteenkään yritykseen.
Jakaumaa voi osaltaan selittää se, että eri organisaatioissa yhteydenpito työnantajatahoihin on roolitettu eri tavoin. Siinä tapauksessa olisi hyvä huolehtia organisaation sisäisestä tiedonsiirrosta, että kaikilla ohjaustyötä tekevillä olisi tieto ja tuntuma työllistävien yritysten osaamistarpeista. Kyselyyn vastaajista 50 % kohdalla potentiaalisten yritysten kontaktointi kuuluu työtehtäviin.
Kyselyyn vastaajat eivät uskoneet yritysten työllistävän mielellään osatyökykyisiä. Kukaan vastaajista ei ollut samaa mieltä väittämästä. Lähes 15 % oli osittain samaa mieltä, kun taas lähes 60 % vastaajista oli eri mieltä tai osittain eri mieltä
Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen vaatii aikaa ja raamit
Työllistämisyksikön asiakkailla on erilaisten tilanteet ja taustat. Jotta häntä pystyttäisiin ohjaamaan hänelle oikea-aikaiselle ja oikealle polulle, on hyvä tunnistaa ääneen sanotut ja puhumattomat tarpeet. Kyselyyn vastanneista 67,7 % oli samaa mieltä siitä, että käyttää aikaa ymmärtääkseen asiakkaan yksilöllisen ohjauksen tarpeen. 25 % vastaajista koki, että pystyy käyttämään tarpeeksi aikaa ymmärtääkseen asiakkaan yksilöllisen ohjauksen tarpeen.
Työllistämisyksiköissä on vielä vaihtelevia käytäntöjä siitä, kuinka yhtenäinen ohjausprosessi on. Kyselyssä kävi ilmi, että suurimmalla osalla ohjausprosessi on kuvattu kirjallisesti, mutta ohjauskäytännöt eivät ole niin usein yhtenevät. Kyselyyn vastaajista 44,6 % on sitä mieltä, että ohjaustyö perustuu ennalta määriteltyyn ohjausprosessiin. Toisaalta, 94,6 % vastaajista on sitä mieltä, että ohjausprosessi määrittyy asiakkaan tarpeiden mukaan. Keskusteluun olisi hyvä nostaa, kuinka yhtenäinen ohjausprosessi voisi tukea ja antaa tilaa asiakkaan henkilökohtaisille kohtaamiselle ja tarpeille.
Lahdessa kerättiin runsaasti kokemustietoa työllisyyspalveluista
Kuntien vaikuttavat työllisyyspalvelut -hanke on käynnistyi hyvä, kun Lahden pilottialueella aineistonkeruu oli pääosin tehty jo kesäkuussa. Lahdessa Vatesin yhteistyökumppanina toimii Lahden Työn Paikka Oy.
Lahdessa on haastateltu kunnan työllisyyspalveluiden ja työllistämisyksikön edustajia. Myös kokemusasiantuntijoita on kuultu. Lisäksi Vates ja Lahden Työn Paikka järjestivät kesäkuussa työpajan, johon kokoontui kaupungin käyttämien työllistämisyksiköiden edustajia, kokemusasiantuntijoita, TE-palveluiden edustajia sekä kunnan työllisyyspalveluiden edustajia.
Työpajassa keskusteltiin kahden kokemusasiantuntijan tarinan siivittämänä ja etsittiin kehittämisehdotuksia yleisesti työllistämispalveluiden parempaan laatuun ja vaikuttavuuteen. Keskustelujen jälkeen osallistujat nostivat tärkeimpinä tuloksina mm. seuraavat:
Työllistämisyksiköiden toiminta-ajatusta ja business-mallia tulisi tarkastella uudelleen avoimin mielin. Viekö työllistämisyksiköissä vietetty aika ja opittu osaaminen kohti avoimia työmarkkinoita, ja miten hyvin tunnetaan työmarkkinoiden tulevaisuuden tarpeet?
Tarttuminen välittömästi työttömyyden alkaessa. Liian paljon ehtii tapahtua, jos työttömyys pitkittyy. Huomaamattaan ihminen etääntyy työelämästä ja paluun kynnys kasvaa.
”Aina pitäisi kannattaa lähteä töihin”. Lyhyiden työsuhteiden ja töiden kokeilu pitäisi mahdollistaa, vaikka henkilö olisi järjestelmässä palkkatuella (välityömarkkinoilla) tai kuntouttavassa työtoiminnassa. Jokainen kontakti on askel kohti työllistymistä vapaille työmarkkinoille.
Säännöllinen yhteys TE-toimistosta asiakkaaseen. Yhteydenottojen tulisi olla tiiviimpiä ja henkilökohtaisempia.
Taustaa Lahden työllisyydestä
- Lahden työttömyyden taustalla on teollisuuden romahtaminen ja työttömän työvoiman (erityisesti nuorten) muutto lähikunnista ja ulkomailta. Myös ylisukupolvista työttömyyttä esiintyy. Kaupungissa on paljon peruskoulupohjalla olevia henkilöitä, ja koulutetun työvoiman muutto muualle on yleistä.
- Työttömyysaste 13,8 % (28.2.2019), työllisyysaste 66,5% (2017).
- Työllistymistä tukevien palveluiden kustannukset 17milj. eur. (2017).
- Työllistymistä tukevia toimijoita/pavleluita: mm. Ohjaamo (alle 30-vuotiaille), Vauhdittamo (aikuisille), nuorille suunnattuja työpajoja.
- Korkea nuorisotyöttömyyden taso selittyy erityisesti matalalla koulutustasolla ja työttömien nuorten muutolla.
- Ominaista kaupungille on korkea ja kauan jatkunut pitkäaikaistyöttömyyden taso, rakennetyöttömyys ja Suomen pisimmät työttömyysjaksot.
Lähde: Kuntaliitto
Kotkassa keskusteltiin työllistämisen unelmapoluista
Teksti ja kuva: Anne Kallio
Piirrokset: Minttu Aalto
Kotka on kolmas tutkimushankkeen pilottialueista. Työpaja pidettiin syyskuussa 2019, ja haastatteluja tehdään työpajan jälkeen.
Työpajassa keskusteltiin kokemusesimerkkien avulla mm. työllistämisen unelmapolusta. Mitä jos pystyisimme tarttumaan tilanteeseen jo työttömyyden alkaessa, mm. työtaitojen kartoittamisen ja päivittämisen muodossa? Työpajassa koettiin myös tarvetta yhdelle taholle, joka tuntisi asiakkaan koko tarinan ja pitäisi tarvittaessa punaista lankaa käsissään, silloin kun erityiselle tuelle on kysyntää.
Työllistämispalveluiden ostaminen nostettiin keskusteluun. Mitä saa 10 eurolla versus 30 eurolla? Ja millaisia tilanteita ja tuntemuksia se luo työllistämispalveluun, jos kaksi yksilöä työskentelee vierekkäin, mutta toinen on oikeutettu yksilökeskeiseen ohjaukseen ja toinen ei?
Taustaa Kotkan työllisyydestä
- Väkiluku 52 883 (2018), alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä 13,6%, 15-64-vuotiaiden osuus väestöstä 60,1%, yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä 26,3%
- Teollisuuden myötä 1800-luvun loppupuolella Kotkaan muutti ihmisiä lähialueilta ja Savosta
- Työttömyysaste 17,6%, työllisyysaste 62,7%
- Työllistymistä tukevat palvelut 10,1 milj € (2017)
- Työllistymistä tukevia toimijoita: TYP, Väylä (monialainen yhteispalvelu), Ohjaamo, Rannikkopajat, Sotek (Avittaja-hanke, kuntouttava työtoiminta, palkkatukityö, Remppapaja, työelämäoppiminen, Työhönvalmennuspaja Ura, työkokeilu, Uusi Askel)
- Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli toukokuun 2019 lopussa kuusi prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa on lähes neljännes työttömistä eli noin 3 500 henkilöä. (Kaakkois-Suomi)
- Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen selkeässä laskussa. Pitkäaikaistyöttömiä oli toukokuun lopussa (2019) 28 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. (Lähde: Kymen Sanomat 25.6.2019)
Kotkan Kantasatamaan on syntymässä sekä kansallisesti että kansainvälisesti merkittävä merenkulun koulutuskeskittymä. Vuosi 2018 oli Hamina-Kotkan satamassa investointien ja voimakkaan liikenteen lisäyksen aikaa. Hamina-Kotkan sataman kautta kulki viime vuonna 10 % enemmän tavaraa kuin edellisvuonna. Positiiviset odotukset ovat myös Googlen investoinnista Haminaan.
Lähde: Kuntaliitto
Kemi: Pienellä paikkakunnalla korostuu henkilösuhteiden merkitys
Pienellä paikkakunnalla korostuu henkilösuhteiden merkitys. Kemi on yksi Kuntien vaikuttavat työllisyyspalvelut -hankepilottikunnista.
Kemissä aineistonkeruu toteutettiin elokuussa 2019. Yhteistyökumppanina alueella toimii Meriva-säätiö. Taustatietojen saamiseksi haastateltiin työllisyyspalveluiden ja työllistämisyksiköiden edustajia, koulutuksen ja työnantajanäkökulman antajia sekä TE-palveluiden edustajaa.
Pienellä paikkakunnalla korostuvat henkilösuhteiden merkitys verkostoyhteistyössä ja sen toimivuudessa. Toimijat tietävät ja tuntevat toisensa.
Kemin työpajassa keskusteluun ja kehittämisen paikaksi nostettiin alkuvaiheen opiskelu- ja uravalinnat sekä nivelvaiheiden merkitys. Nuorena, ilman kokemusta on monelle haastavaa valita oma ala, johon määrätietoisesti lähtisi. Olisi saatava kokeilla ja oppia enemmän ilman epäonnistumisen painetta.
Työpajassa oli mukana kaksi kokemusasiantuntijaa, joilla oli taustalla erilaiset tarinat ja polut.
Kun asiakas saa palkkatuetun työpaikan, hänen omaohjaajatukensa loppuu. Koettiin, että varsinainen avoimille markkinoille työllistyminen ja työn hakeminen olisi tärkeää erityisesti samaan aikaan kun on palkkatuella, ja tähän tarvittaisiin vielä tukea.
Lisäksi keskusteluissa nousi esille tarve kehittää oman osaamisen tunnistamista ja siitä viestimistä . Enenevissä määrin rekrytoinnissa korostuu osaaminen, ei tutkinto. Kaikille ei ole luontaista soittaa potentiaaliselle työnantajalle ja alkaa sujuvasti kehua itseään. On tarvetta kehittää eri tapoja tunnistaa ja tuoda oma konkreettinen osaaminen esiin työllistämispalveluissa.
Taustaa Kemin työllisyydestä
- Väkiluku 21 024 (2018), alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä 14,7%, 15-64-vuotiaiden osuus väestöstä 58,9%, yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä 26,4%
- Historia teollisuus- ja kulttuurikaupunkina, teollisuus työllistää edelleen, kaivostoimintaa, turismi, muuttotappiopaikkakunta (4 000 as. viim. 30 vuoden aikana)
- Työttömyys helpottanut viime vuosina mutta lähikuntiin verrattuna edelleen huomattavaa, edelleen korkeinta lähikuntiin verraten, taantuva teollisuuskaupunki
- Työttömyysaste 17,2%, työllisyysaste 59,5%
- Työllistymistä tukevat palvelut 2,4 milj. eur. (2017)
- Työllistymistä tukevia toimijoita: TYP-toiminta, työpajat, Argos-etsivä nuorisotyö, nuorisotoimisto, Meriva (kuntouttava työtoiminta, mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus, työkokeilu, nuorten työpajatoiminta, työharjoittelu, palkkatuki), Kohtaamo (neuvonta)
- Nuorten työttömyyden alentaminen Kemi-Tornio alueen haaste
- Nuorten työttömien osuus Lapin korkein
- Rakenne- ja pitkäaikaistyöttömyys selkeässä laskussa
- Tulevaisuuden työllistäjinä mm. turismi, biotuotetehdas, ulkomaanliikenne.
Lähde: Kuntaliitto
Joensuun pilotti
Palveluntuottajien ohjattava asiakkaat aloille, joilla on työmahdollisuuksia
Kuntien vaikuttavat työllistämispalvelut- hankkeessa Joensuu oli viides ja viimeinen paikkakunta. Siellä aineistonkeruuta tehtiin marraskuussa 2019.
Joensuussa on useampi vahva työllisyystoimija, mm. Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys ry. ja Joensuun kaupungin Luotsi-hanke. Työpaja järjestettiin yhteistyössä Honkalampi-säätiön kanssa.
Työpajassa keskusteltiin kolmen kokemusasiantuntijan esimerkkitarinan pohjalta. Yhteenvedossa huomio keskittyi palvelujärjestelmän toimivuuteen elämän nivelvaiheissa. Esimerkiksi nuoren ihmisen ammatinvalintoihin, miten saada nuorille vielä parempaan tietoisuuteen eri alojen vaatimuksia ja tietoa käytännön työn raameista. Tärkeänä kohderyhmänä pidettiin myös niitä nuoria, jotka palaavat armeijasta ilman koulutuspaikkaa tai selkeää jatkosuunnitelmaa.
Nivelvaiheista esille tuli myös työttömyyden alku, jolloin usein otetaan vähän ”omaa lomaa” ja aikaa ennen varsinaista työnhakua. Tässä tunnistettiin vaarallinen paikka, joka saattaa helposti johtaa pitkittyneeseen työttömyyteen, kun aktiivista työnhakua ei aloiteta heti.
Oman aktiivisuuden ja sinnikkyyden merkitys korostui Joensuun tarinoissa. Työpajassa puhuttiin myös ihmisen uudelleenohjauksesta ja -kouluttautumisesta. Tulisi kouluttautua tai suunnata vain sellaisille aloille, joilla on todennäköisiä mahdollisuuksia työllistyä.
Teksti: Anne Kallio
Taustaa Joensuun työllisyydestä
- Väkiluku 76 551 (2018), alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä 13,8 %, 15-64-vuotiaiden osuus väestöstä 64,7 %, yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä 21,4 % (2018)
- Historia pienenä agraarikaupunkina, nykyään suurina työllistäjinä mm. metalliteollisuus, yliopistotutkimus (metsätieteet), nanoteknologia, Greenpark (työllistää yli 500 hlöä), tietotekniikka, elämyspalvelut, vientiteollisuus
- Työttömien määrä alentunut viime vuosina, mutta työttömyys Pohjois-Karjalan maakunnassa Suomen korkein, saman verran työttömiä (9000) oli edellisen kerran 2011 syksyllä, vielä alempia lukuja viime vuosituhannella, rakennetyöttömyys, pitkät etäisyydet ja työvoiman huono liikkuvuus (puuttuvat yhteydet), palkkaamishalu tutkitusti matalampaa kuin muualla maassa, ikääntyvä työväestö (suurin työttömien ikäryhmä yli 60-vuotiaat)
- Työttömyysprosentti 12,4 % (2018), työllisyysaste 62,6 % (2017)
- Työllistymistä tukevat palvelut 12,2 milj. € (2017)
- Työllistymistä tukevia toimijoita: Honkalampi-säätiö (kuntouttava työtoiminta, terapeuttinen työtoiminta, nuorten työpaja, etsivä nuorisotyö), työpajat, Joensuun Nuorisoverstas ry
- Rakennetyöttömyys muodostaa noin 70 % Pohjois-Karjalan työttömistä
- Poikkeuksena Pohjois-Karjalan maakunnan työllistymistilastoissa on Kontiolahti, jossa työttömyysprosentti on 9,3 %, joka on alle koko maan keskiarvon 9,6 %. Asian edistämisessä ovat olleet avuksi Kontiolahden sijainti maakuntakeskuksen lähellä, pitkäaikaistyöttömien henkilökohtainen tapaaminen ja palkkatuen käyttö.
- Merkittävä kasvunäkymä synteettisten polttoaineiden valmistuksessa.
Poikkeuksena Pohjois-Karjalan maakunnan työllistymistilastoissa on Kontiolahti, jossa työttömyysprosentti on 9,3 %, joka on alle koko maan keskiarvon 9,6 %. Asian edistämisessä ovat olleet avuksi Kontiolahden sijainti maakuntakeskuksen lähellä, pitkäaikaistyöttömien henkilökohtainen tapaaminen ja palkkatuen käyttö.
Merkittävä kasvunäkymä synteettisten polttoaineiden valmistuksessa.
Seinäjoen pilotti
Seinäjoella aineistonkeruu toteutettiin yhteistyössä Buusti ry:n kanssa. Työpaja pidettiin marraskuun alussa, ja siihen osallistui kolmen kokemusasiantuntijan lisäksi alueen työllistämisestä vastaavia toimijoita.
Työpajassa kiteytettiin, että työllistämisyksikön palvelussa pitäisi tuntua turvalliselta olla. Työllistämisen edellytyksenä on, että viranomaistoiminta toimii, eikä ketään pakoteta mihinkään palveluun sen takia, että palvelussa on paikkoja vapaana. Ohjauksen puolelta nostettiin esiin se, että ohjaajan pitää kuunnella ja miettiä yhden ihmisen tarinaa kerrallaan. Työnhakijan puolelta korostui rohkeus tarttua mahdollisuuksiin, kun niitä tulee eteen. Lisäksi haasteeksi nähtiin palvelujärjestelmän monimutkaisuus ja se, kuinka voi tietää, mitä palvelua tarvitsee.
Useammassa tarinassa nousi esiin kavereiden merkitys uuden suunnan hakemisessa. Kavereilta saa ideoita ja ehdotuksia mihin kannattaisi hakea. Vertaiskokemuksen nähtiin olevan uskottavampaa kuin asiantuntijoiden ohjaus. Siitä puuttuu valta-asema. Samalla tasolla tapahtuva arvostava kohtaaminen nousi esille useissa keskusteluissa Seinäjoella.
Teksti: Anne Kallio
Kuva: Lassi Takala
Taustaa Seinäjoen työllisyydestä
- Väkiluku 63 288 (2018), alle 15 vuotiaiden osuus väestöstä 17,5 %, 15-64-vuotiaiden osuus 63,1 %, yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä 19,4 %
- Alueen vahvuus ja perinne yrittäjyydessä (suuria työllistäjiä esim. elintarvike- ja terästeollisuus), 2010-luvulla työllisyys ollut muun maan keskiarvoa parempi
- Työllistymistä tukevia toimjoita: TYP, Aimo (monialainen työllisyyspalvelu työmarkkinatuen saajille), Seinäjoen kaupungin työllisyyspalvelut, Kaks’Kättä-nuorisotyöpaja
- Työttömyysaste 9,5 %, työllisyysaste 73,0 % (2017)
- Työllisyyden hoitoon käytetyt kustannukset 317 000€ (2017)
- Nuorisotyöttömen osuus 17,9 % (2016), määrä lisääntyi 53 % välillä 2011-2016, kääntynyt sittemmin laskuun
- Pitkäaikaistyöttömiä oli 2016 työttömistä 23,6 %, Suomen alhaisin pitkäaikaistyöttömien osuus
- Nykyisiä ja tulevia työllistäjiä mm. teknologia- ja elintarviketeollisuudessa, tapahtumien järjestämisessä ja matkailussa.
Lähde: Kuntaliitto
Uutisia hankkeesta
