Monimuotoisella rekrytoinnilla lisätyövoimaa Hyvinkään sairaalan välinehuoltoon

Teksti ja kuvat: Kati Savela-Vilmari

Juha Uusitalo sai työpaikan välinehuoltokeskuksesta Hyvinkään sairaalasta. Työnantajan ja -hakijan tarpeet kohtasivat, kun keskuksessa kuultiin mahdollisuudesta rekrytoida työntekijöitä Keusoten vammaispalveluiden päiväaikaisesta työtoiminnasta. Kolmen ihmisen työpanos on helpottanut välinehuoltajien työtä. Työvalmentaja on tarvittaessa sekä palkattujen että heidän esimiehensä tukena.

Reilun vuoden kestäneen työsuhteen jälkeen HUS:in Hyvinkään sairaalan välinehuoltokeskuksessa Juha Uusitalon olisi vaikea kuvitella elämää ilman tätä työtä. Eivät keskuksen välinehuoltajatkaan luopuisi enää Uusitalosta ja kahdesta muusta työntekijästä, jotka ovat tulleet työyhteisön jäseniksi parin vuoden sisällä. Uusitalon lisäksi Iris Rasi on tullut välinehuoltokeskukseen päiväaikaisesta työtoiminta Askareesta, Saku Sormunen suoraan ammattioppilaitoksesta. Askare on osa Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen, Keusoten vammaispalveluita.

Lähetti-vahtimestari on kaikkien kolmen titteli. Se kuulostaa hienolta, eikä työn sisällössäkään ole vikaa. He muun muassa puhdistavat eri osastoilla käytettävien välineiden kuljetusvaunuja ja laatikoita, kuivaavat ne ja vievät ne oikeille paikoilleen. Itse välineiden huolto on välinehuoltajien tehtävä.

Kolmikon työllistymisen ovat tehneet mahdolliseksi mm. Askareen työvalmentaja Kati Lappalainen sekä välinehuoltokeskuksen osastonhoitaja Johanna Laine. TE-toimiston työkykykoordinaattori esitteli Laineelle mahdollisuuden Askareessa käyvien henkilöiden rekrytointiin.

– Näin heti katseesta, että he ovat tulleet oppimaan ja ovat kiinnostuneita siitä, mitä täällä tehdään ja miten. Juhakin alkoi heti seurata katseellaan välinehuoltajien työtä, mikä onkin paras tapa oppia, Laine sanoo.

Työllistymistä edistävät hankkeet, kuten Työkykyohjelmaan kuulunut Työkykyhanke ja aiemmin päättynyt Iisisti töihin! -hanke (koordinaatio THL) ovat tuoneet lisäresurssia osatyökykyisten työnhakijoiden ja työnantajien kohtauttamiseen.

Itsenäistä toimintaa ja tarkkuutta vaativia töitä

HUS:illa on vastuullisuusohjelma, ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden työllistäminen on yksi siihen kuuluva asia. Kun Laine kuuli mahdollisuudesta saada lisäkäsiä osastolle Keusoten kautta, hän alkoi esihenkilönsä kanssa hahmotella, millaisia tehtäviä välinehuoltajilta voisi siirtää muille, jotta näille jäisi paremmin aikaa keskittyä ydintyöhönsä. Välinehuolto on äärettömän tärkeää sairaalan toiminnalle. Jokaisesta toimenpiteestä tuodaan käytetyt välineet puhdistettaviksi, desinfioitaviksi ja steriloitaviksi. Niiden
kunto tarkistetaan muutenkin. Ilman välinehuoltoa leikkaukset ja toimenpiteet seisoisivat. Välineitä tulee huoltoon myös Keusoten suun terveydenhuollosta ja perusterveydenhuollosta.

Kati Lappalainen ja muut työvalmennusta tekevät miettivät, keillä päiväaikaisessa työtoiminnassa olevilla olisi hyvät edellytykset palkkatyöhön ja millaista tukea he tarvitsevat. Työaikoja on osattava noudattaa, samoin muita työyhteisön toimintaan liittyviä sääntöjä. Uusitalo, Rasi ja Sormunen ovat säntillisiä ja lojaaleita, mistä on iso etu kyseisessä työssä ja työyhteisössä.

Lappalainen huomasi pian seurantakäynnillä, että työtehtävät eivät todellakaan ole yksinkertaisia tai rutiininomaisia. Ne vaativat itsenäisyyttä ja paljon huomioitavia asioita.

– Vaikka tehtävät pysyvät samoina, työn rytmitys vaihtuu ja työntekijän pitää itse seurata, mitä missäkin vaiheessa tehdään ja olla aloitteellinen, Lappalainen kuvailee havaintojaan Uusitalon ja tämän kollegoiden tehtävistä.

Työvalmentajan saatavilla olo kuuluu palveluun

Työvalmentajan tuen lisäksi työnantaja saa palkkatukea TE-toimistosta. Lähetti-vahtimestarien palkka on TES:in mukainen. 

Uusitalon perehdytti työhön yksi välinehuoltajista. Työvalmentaja on käynyt ajoittain katsomassa, miten asiat sujuvat ja ollut näkemäänsä tyytyväinen. Työvalmennusta on saatavilla toistaiseksi, se ei ole päättymässä. Kati Lappalainen on tavoitettavissa, jos Uusitalolla on työhön liittyviä huolia, samoin työnantaja voi aina olla häneen yhteydessä.

Uusitalo on valmistunut ammattiopistosta puusepäksi, mutta ei ole työllistynyt alalle. Mies on erittäin tyytyväinen nykyiseen työhönsä. Työmatkat omasta asunnosta muutaman kilometrin päästä sujuvat pyöräillen. Työtä tehdään aamu- ja iltavuorossa.

Juha Uusitalo oli Askareessa mm. metallipuolella, keittiössä ja puhtaanapidossa, joten käsillä tekeminen on tuttua. Hän sanoo, että työn hyviä puolia on, että se on monipuolista ja siinä saa liikkua jatkuvasti ison osaston tiloissa. Hän aloitti vanhoissa, pienemmissä tiloissa. Vaunupesukoneen täyttö hoituu helposti keskustelun lomassa eikä tekeminen muutenkaan katkea. Kontainerit instrumentteja varten löytävät paikkansa hyllyllä.

– Vapaalla käyn pelaamassa frisbeegolfia ja pelaan tietokonepelejä kaverin kanssa. Työ on kivaa, vaikka onkin välillä raskasta. Menen sitten vain nukkumaan ajoissa, että jaksan nousta aamulla, hän kertoo.

Uusitalon työsopimus on 2-vuotinen, mutta sitä todennäköisesti jatketaan. Kovasti hän sitä toivoo. Myös monelta välinehuoltajalta tulee kierroksen aikana kommentti, etteivät he halua luopua kolmikosta. Monimuotoisen rekrytoinnin edistäminen on todettu Hyvinkään välinehuoltokeskuksessa konkreettisesti kaikkia hyödyttäväksi.

*****

Kehitysvammaisten henkilöiden työllisyys Suomessa

Suomessa on noin 30 000 työikäistä kehitysvammaista henkilöä. Vain noin 500-600 henkilöä tekee työsuhteista palkkatyötä. Valtaosa heistä on työllistynyt tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen avulla. Arviolta jopa noin 3 000 kehitysvammaista henkilöä voisi työllistyä, jos he saisivat tarvittavaa tukea. Lähde: Kehitysvammaliitto

Kehitysvammaisten liitto on tehnyt videon, josta näkee, mitä Uusitalo, Rasi ja Sormunen käytännössä tekevät välinehuoltokeskuksessa. He kertovat myös, mitä työpaikka heille merkitsee. 

Katso video Youtubessa Kehitysvammaliiton kanavalla

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 2/2023.