Vammaispalvelulakiin otettava laajemmin työllistymisen edistämisen näkökulma
Jaana Pakarinen: Vates-säätiö on jo vuosia ollut vaikuttamassa osatyökykyisten henkilöiden työllistymisympäristön kehittämiseen ja parantamiseen. Vuosien mittaan on pinnalle noussut monenlaisia ilmiöitä, joista osa on jäänyt pysyviksi ja osa taas on upotettu unohduksiin uusien ilmiöiden tieltä. Vammaispalvelulain uudistus on taas edennyt lausuntovaiheeseen. Sanon taas, koska samasta laista oli lausuntovaihe vuonna 2018, eikä lainsäädäntö siitä sen enempää edennyt. Toivottavasti tällä kertaa laki etenee voimaanpanoon.
Vates-säätiö on jo vuosia ollut vaikuttamassa osatyökykyisten henkilöiden työllistymisympäristön kehittämiseen ja parantamiseen. Vuosien mittaan on pinnalle noussut monenlaisia ilmiöitä, joista osa on jäänyt pysyviksi ja osa taas on upotettu unohduksiin uusien ilmiöiden tieltä. On hyvä, että ainakin viimeisten parinkymmenen vuoden aikana osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen edistämiseen on haluttu vaikuttaa monella eri taholla, niin Suomen hallitusten ohjelmissa kuin toimijoiden parissa kunnissa, oppilaitoksissa, järjestöissä ja muissa organisaatioissa.
Vammaispalvelulain uudistus on taas edennyt lausuntovaiheeseen. Sanon taas, koska samasta laista oli lausuntovaihe vuonna 2018, eikä lainsäädäntö siitä sen enempää edennyt. Toivottavasti tällä kertaa laki etenee voimaanpanoon. Pyysimme kommentteja lausunnon sisältöön useilta taustayhteisöiltämme, ja liki poikkeuksetta työllistymisen edistämisen kohdalla valmennus nousi tärkeäksi yksittäiseksi asiaksi.
Esityksen perusteluissa todetaan, että ”tarkoituksena olisi saada vammaisen henkilön omat kyvyt ja voimavarat täysimääräisesti käyttöön”. Perustelutekstin mukaan työhönvalmennuksesta, samoin kuin muista sosiaalihuollon työllistymisen tukeen liittymistä palveluista säädettäisiin jatkossa erikseen. Jos työllistymisen tuen tärkeä elementti, työhönvalmennus, jää tästä lainsäädännöstä pois, ei voi millään perusteilla sanoa, että esitys lisäisi vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta, kuten yhtenä tavoitteena on. Yhdenvertaisuutta työelämässä on se, että kaikilla henkilöillä on mahdollisuus työhön. Lakiesitys toki mahdollistaa työn tekemisen, mutta valmennuksen mahdollisuus ei siihen tässä lakiuudistuksessa vielä kuuluisi. Tässä on selkeä ristiriita, koska työn tekeminen edellyttää useissa tapauksissa riittävää valmennusta ja tukea.
YK:n vammaisia ihmisiä koskevan ihmisoikeussopimuksen artikla 27 kohdistuu erityisesti työelämän oikeuksiin. Yhdenvertaisuuteen, työelämäsyrjintään, työn ja tehtävien mukauttamiseen, saavutettavuuteen, ammattikoulutukseen, yrittäjyyteen ja moniin muihin tärkeisiin asioihin on kiinnitetty ja kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Vammaispalvelulaissa jos missä tulee olla huomio kiinnitettynä myös artiklan 27 toteutumiseen.
Vatesin lausunto vammaispalvelulain uudistuksesta
Vates julkaisi hiljattain artikkelikokoelman Ilmiöitä osatyökykyisyyden ympärillä. Se on syntynyt tarpeesta kuvata ajassa liikkuvia työllistämisen edistämiseen kohdistuvia kysymyksiä, myös lainsäädännöllisiä. Artikkelien kirjoittajat ovat oman alansa asiantuntijoita, ja kokoelma on erinomainen poikkileikkaus tähän hetkeen. Se johdattaa pohdiskelemaan, mitä eroa on yksilöllisen tuen tarpeen, massojen ja rakenteiden välillä ja mitä kyseiseen välimaastoon sisältyy. Artikkelit ovat stillkuva tästä ajasta, jossa tapahtuu muutosta kiihtyvällä tahdilla. Tätä muutosta tullaan seuraamaan ja siitä tullaan kertomaan eri tavoin ja monille kohderyhmille.