Välityömarkkinoiden hyödyt tunnetaan yhä heikosti

Teksti: Kaija Ray ja Jukka Lindberg
Kuvat: iStock, Pexels, Unsplash
Graafit: Seppo Alanko, lähde SOSTEn tiedote

Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmä selvitti yhdessä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kanssa yrityksien näkemyksiä heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistämisestä. Samalla haluttiin selvittää työnantajien tietoja välityömarkkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista.

Kyvyt käyttöön Extra -lehdessä 2/2022 (avautuu uuteen välilehteen) sivulla 10. Vastauksia on tarpeen tarkastella koko toimialan ja Vatesin näkökulmasta.

”On positiivisia ja negatiivisia kokemuksia, tässähän aina riski olemassa työnantajalle.”

Sitaatti kiteyttää yhden olennaisen tuloksen kyselystä. Kommentti on vastaus kysymykseen: ”Millainen kokemuksenne heikossa työmarkkina-asemassa olevan henkilön työllistämisestä on ollut?” Tuottaako osatyökykyisen tai vammaisen henkilön rekrytointi enemmän tai suurempia riskejä, kiinnostaa työnantajia erittäin paljon. Tästä tarvitaan mahdollisimman oikeaa tietoa, on sitten kyse pienyrittäjästä, jolla poissaolot tuottavat heti ongelmia työn järjestelyissä tai isosta yrityksestä, joita huolettavat usein mahdolliset eläkemaksuluokat.

Huolta aiheuttaa myös tuen tarve käytännössä. Tarvitaanko perehdytykseen enemmän aikaa? Mitä teen, jos työkyky heikkenee? Mitä jos työntekijä ei selviydy kaikista hänelle osoitetuista tehtävistä?

Työnantajien tiedon ja osaamisen lisääminen on yksi keskeisistä toimista, kun halutaan parantaa osatyökykyisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksia. Yhtä lailla on tärkeää tunnistaa ne työnantajat, joille työllistäminen näyttäytyy helpompana ja mielekkäämpänä mahdollisuutena jo nyt. Selvityksen perusteella näitäkin työnantajia on runsaasti. Asenne-erojen taustalla on monenlaisia tekijöitä, joista omat tai toisten työnantajien kokemukset ovat varmasti tärkeimmästä päästä. Tarvitaan yhteistyötä yritysten ja muiden työnantajien, työvoimaviranomaisten ja välityömarkkinatoimijoiden välillä, jotta työllistämisvalmiita työnantajia tunnistetaan, niiden kokemuksia jaetaan ja palveluja kehitetään niiden pohjalta. Vatesin on yhdessä välityömarkkinatoimijoiden kanssa aktivoitava tätä yhteistyötä.

Palkatako tuilla vai ilman?

Kysymys on tällä hetkellä, syksyllä 2022, erittäin ajankohtainen, kun palkkatukea ollaan uudistamassa. Osalle järjestöistä ja välityömarkkinatoimijoista muutosehdotuksen on ennakoitu tuottavan isojakin ongelmia omassa työllistämisessään, mutta hallituksen esityksessä laitetaan suuri paino yritysten lisääntyvälle palkkatuen käytölle rekrytoinnin tukena.

Kyselyyn vastanneista 57 % oli käyttänyt työllistämisen tukena palkkatukea. Liikevaihdon mukaan tarkasteltuna tätä mahdollisuutta olivat vastaajista käyttäneet eniten ne, joiden liikevaihto oli 1–1,9 milj. euroa (68 %) ja ne, joiden liikevaihto oli 10–20 milj. euroa vuodessa (67 %). Näin ollen tulos ei anna tarkkaa vastausta siihen, minkä kokoiset yritykset palkkatukea käyttävät.

Oletuksena on ollut, että isommat yritykset eivät tarvitse tai eivä halua käyttää rekrytointiin eri tukimuotoja, vaan työllistävät mieluummin ilman niitä. Edelleen vastauksena kysymykseen ”Millainen tuki helpottaisi yritystänne palkkaamaan heikossa työmarkkina-asemassa olevan henkilön?” korostui taas palkkatuki, mutta myös toisen henkilön antama tuki etenkin työsuhteen alkuvaiheessa. ”Perehdytyksen ja koeajan aikainen tuki. Tällöin riski rekrytoinnin epäonnistumisesta ei rasittaisi yritystä taloudellisesti”, toteaa yksi vastaajista.

Rekrytoinnissa saatavia tukia pohditaan usein erillisinä, mutta yhtä lailla kannattaa arvioida sitä, millaineneri tukien yhdistelmä tuottaisi parhaiten työnantajia, työntekijöitä ja työllistymisprosessia tukevia ratkaisuja. Palkkatuki on työnantajille näkyvin ja tunnetuin, mutta myös työhönvalmennus tunnetaan pikkuhiljaa paremmin. Vatesin näkemyksen mukaa rahallisen tuen yhdistäminen valmennukseen – mukaan luettuna työyhteisövalmennus – voisi monessa tapauksessa olla tehokkainta. Työolosuhteiden järjestelytuki tunnetaan muita tukia huonommin, mutta sillä on oma paikkansa, joko yhdessä tai ilman muita tukia silloin, kun työn ja työympäristön räätälöinti on tarpeen. Eri tukimuotojen yhteisestä vaikuttavuudesta tarvitaan vielä lisätietoa ja tähän aiotaan Vatesissakin tarttua.

Nuoret voivat hyötyä välityömarkkinoista

Palkkatuen ja työkokeilun käytön jälkeen seuraavaksi eniten vastauksissa kerrottiin käytettävän työharjoittelua sekä koulutus-ja oppisopimusta. Tämä on koko selvityksen kannalta kiintoisa havainto. Selvityksen johtopäätöksissä todettiin, että vastaajat katsoivat välityömarkkinoiden hyödyttävän eniten juuri nuoria sekä puutteellisen koulutuksen omaavia henkilöitä. Tämän voitaisiin ehkä tulkita tarkoittavan sitä, että välityömarkkinasektori toimii kummankin ryhmän kannalta ponnahduslautana avoimille työmarkkinoille sekä osaamisen kasvattamisen että muiden työelämän kannalta oleellisten valmiuksien kannalta. Jos näin on, silloin voitaisiin ajatella, että välityömarkkinat todella täyttävät niille tarkoitettua ja syntynyttä asemaa ja roolia osana työelämää.

Vatesin kannalta tässä kohdassa oleellista on jatkuva, tiivis yhteistyö oppilaitosten, erityisesti erityisammattioppilaitosten kanssa. Yhteistyötä tehdään käytännössä tukemalla oppilaitosten ohjaus- ja valmennustyötä tekevää henkilöstöä heidän omassa työssään opiskelijoiden työllistymisen edistäjinä sekä saattamalla heit monipuoliseen kumppanuuteen muiden työllisyystoimijoiden kanssa.

Välityömarkkinoiden tuntemisessa parantamisen varaa

Ei riitä, jos kyselyn perusteella näyttäisi, että välityömarkkinoiden rooli hahmotetaan oikealla tavalla. Tämä tietämys ja sitä kautta sovellusmahdollisuudet työllistämisessä on edelleen melko harvalla työnantajalla. Tulosten mukaan vain vajaa kolmannes tuntee sektorin hyvin. Peräti neljännes vastaa, että tuntee välityömarkkinatoimijoiden tarjoamat mahdollisuudet erittäin huonosti.

Vastaajista 60 jätti yhteystietonsa myöhempiä kontakteja varten ja näissä valtaosassa korostuikin yleinen, kaikenlainen tiedon lisäämisen tarve. Tässä riittää työsarkaa niin Vatesille kuin muillekin toimijoille. Työnantajien kannalta tärkeää on, kuten Harri Hellstén omassa artikkelissaan toteaa (Kyvyt käyttöön Extra 2/2022, s. 11. Avautuu uuteen välilehteen.), että on tärkeää tarjota oikeaa tietoa sekä onnistumisen tarinoita, mieluiten yrittäjältä yrittäjälle. Työnantajalle luotettavin tietolähde on toinen, tuttu työnantaja. Juuri tästä syystä tietoisuuden lisääminen ja positiivisten kokemusten saaminen jakoon ja kiertoon on niin tärkeää.

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön Extra -lehdessä 2/2022, jonka teemana on työnantajayhteistyö.