Yritykset tarvitsevat lisää tietoa ja tukea rekrytointiin

SOSTE ja Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmä ovat selvittäneet yritysten mahdollisuuksiin työllistää heikommassa työmarkkina-asemassa olevia työttömiä. Kyselytutkimuksesta kävi ilmi, että heikossa työmarkkina-asemassa olevien palkkaamisesta ollaan kiinnostuneita, mutta peräti 61 prosenttia yrityksistä ei tällä hetkellä näe sitä mahdollisena. Koska Suomessa on tavoitteena nostaa työllisyysastetta, tarvitaan nykyistä tehokkaampia keinoja työllistämisen tukemiseksi. 

Erityisasiantuntija Päivi Kiiskinen SOSTEsta esitteli selvitystä ja kertoi, että yrityksissä pelätään heikommassa työmarkkina-asemassa olevien palkkaamista.

– Työnantajat toivoisivat vähemmän byrokratiaa ja enemmän taloudellista tukea palkkaamiseen. Rekrytointiriskiä tulisi saada pienennettyä, kiteyttää Kiiskinen.

Yrityksistä 96 prosenttia on alle 10 hengen mikroyrityksiä, joissa joudutaan harkitsemaan vielä tarkemmin, keitä ylipäänsä on mahdollista palkata.

– Yritys palkkaa henkilön tarpeeseen, ja tarvitsee tietoa siitä, millaisia tukia ja toimenpiteitä on saatavilla, kun se palkkaa vammaisen henkilön. On puhuttu osatyökykyisistä henkilöistä, mutta terminä se on mitäänsanomaton. Se ei kerro mitään yksittäisen henkilön työkyvystä, sanoo Suomen Yrittäjiistä johtaja Janne Makkula SOSTEn tiedotustilaisuudessa.

– Tarvitaan tietoa. Palkkatuki koetaan tärkeänä ja merkityksellisenä, mutta myös byrokraattisena. Pienimmillä yrityksillä on heikoimmat mahdollisuudet palkata osatyökykyisiä työntekijöitä, koska heillä on hankaluuksia palkata ylipäänsä ketään. Ja kun on tarvetta palkata, silloin tarvitaan oikea henkilö oikeaan tehtävään. Pitkäaikaistyöttömissä ja osatyökykyisissä on monenlaisia ryhmiä, ja jokaisella on omanlaisia vaatimuksia.

– Kun mietitään palkkatasoa ja riskejä, minua ei kyselyn vastaukset yllättäneet. Sairauspoissaolojen kustannukset ovat etenkin pienellä yrityksellä suuri riski, joten voisiko sairausloman omavastuuta lyhentää yrityksillä? Työsuhteen päättämisen kynnys on myös suuri, kysyy Makkula.

Makkula kritisoi myös oppisopimusjärjestelmää, joka ei hänen mielestään toimi niin hyvin kun pitäisi.

– Monella nuorella on se tilanne, ettei opiskelu onnistu koulunpenkillä, mutta hänestä voi tulla kova tekijä, kun hän pääsee näyttämään kykynsä töissä.

Makkula toteaa, että oppisopimuksen alkuvaiheessa yrittäjän tulisi saada kompensaatiota palkkakustannuksiin, koska alussa opiskelija sitoo pienessä yrityksessä jonkun henkilön ohjaukseen, kertoo Makkula.

Silta-Valmennusyhdistyksen ja Valo-Valmennusyhdistyksen toimitusjohtaja Kimmo Kumlander myöntää, että välityömarkkinat ovat edelleen vähän tunnettu kokonaisuus.

– Meidän täytyy pystyä kertomaan toiminnastamme ymmärrettävällä tavalla ja palvelujen täytyy löytyä helposti, kun yrittäjät tarvitsevat työntekijöitä. Meidän palveluissa on 1500 asiakasta. Osa on erilaisissa työllistymistä edistävissä palveluissa ja osa työsuhteissa tuetusti. Siinä on jo melkoinen potentiaali työmarkkinoille, kertoo Kumlander.

– Välityömarkkinoiden palvelussa henkilöiden kanssa työskennellään aidossa työympäristössä. Tunnemme heidät hyvin niin hyvässä kuin pahassa. Rekrytoinnin riskiä voidaan laskea palkkatuen tai esimerkiksi työkokeilun kautta hyvin hallittavaksi, koska meillä on henkilöstä relevanttia tietoa. Työvoiman kirjo on laaja. Jokainen heistä on kuitenkin työkykyinen hänelle soveltuvaan tehtävään. Ainoa mukautuksen tarve voi olla se, että kolme päivää viikossa onnistuu oikein hyvin koko viikon sijaan, kannustaa Kumlander yrittäjiä.

Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmää koordinoiva kehittämispäällikkö Jukka Lindberg Vates-säätiöstä totesi, että välityömarkkinatoimijoilla ei ole ollut aiemmin suurta panostusta avoimille työmarkkinoille. Yhteistyö yritysten kanssa on edelleen suurin kehittymisen paikka ja toisaalta myös sen potentiaali. 

– On kuunneltava yritysten tarpeita, painottaa Lindberg.

Linkki SOSTE:n uutiseen. 

Kuva: Kuvapankki Rodeo