Vierasblogi: Ruotsin kielellä tuetusti palkkatyöhön / Målet med Arbete med stöd är anställning på den öppna arbetsmarknaden

Uutinen
Julkaistu 10.12.2020

Ruotsinkielisten kehitysvammaisten henkilöiden työllisyyspalveluissa on alueellisia eroja. Joillakin paikkakunnilla avotyökäytännöt ovat olennainen osa aikuisten kehitysvammaisten työllisyystoimia, kun taas toisilla paikkakunnilla on mahdollista saada työhönvalmentajan tukea myös palkkatyön tavoittelemisessa. I dag varierar målet med arbetsfrämjande insatser för personer med intellektuell funktionsnedsättning.

Melanie Shametaj'n kasvokuva. Silmälasit ja ruskea lyhyt tukka.Elokuussa 2020 pidetyssä webinaarisarjassa Työmaailman parannusviikko kuultiin puheenvuoroja monimuotoisesta työyhteisöistä sekä erilaisia työllistymistarinoita. Ruotsinkielinen FDUV-järjestö sai tilaisuuden osallistua omalla puheenvuorolla ja toi näkökulmia ruotsinkieliseen keskusteluun tuetusta työllistymisestä, Arbete med stöd -palvelusta ruotsinkielisillä alueilla.

FDUV on Suomessa asuvien ruotsinkielisten kehitysvammaisten henkilöiden etujärjestö. FDUV:lla on meneillään projekti Steget vidare – från arbetsverksamhet till arbete med lön, joka edistää kehitysvammaisten henkilöiden työllistymistä palkkatyöhön. Projektilla on monia yhteistyökumppaneita ja voidaan todeta, että heillä on yhteistä tahtotilaa ja halua ottaa askelia kohti kehitysvammaisten henkilöiden palkkatyömahdollisuuksien parantumista.

Arbete med stöd eli tuetun työllistymisen malli ei ole uusi malli ruotsinkielisissä työllisyyspalveluissa, mutta palvelun sisältö ja päämäärä voivat kuitenkin olla varsin epäselviä sekä palvelunkäyttäjille kuin ammattilaisillekin. Epäselvyys johtuu muun muassa siitä, että monesti tarkoitamme eri asioita, kun puhumme työstä. Tarkennus on siksi tarpeellinen. Arbete med stöd on palvelu, jonka päämäärä on palkkatyön löytäminen ja siihen kiinnittyminen avoimilla työmarkkinoilla. Valitettavasti käsitettä ”arbete med stöd” käytetään myös puhuttaessa avotyöstä, joka ei ole sama asia kuin palkkatyö. Olemme kaikki vastuussa siitä, että käytämme sanoja, jotka eivät johda harhaan palveluiden tavoitteista ja tarkoituksesta. Tavoite on tärkeä selventää, koska se tukee ponnistelujamme johdonmukaisuuden puolesta, tuo selkeyttä palveluiden rakenteeseen ja vahvistaa tietopohjaa.

Ruotsinkielisten kehitysvammaisten henkilöiden työllisyyspalveluissa on alueellisia eroja. Joillakin paikkakunnilla avotyökäytännöt ovat olennainen osa aikuisten kehitysvammaisten työllisyystoimia, kun taas toisilla paikkakunnilla on mahdollista saada työhönvalmentajan tukea myös palkkatyön tavoittelemisessa. Kehitysvammaisilla henkilöiden itsensä voi olla vaikeaa erottaa avotyön ja palkkatyön ero. Sehän näyttää aivan samanlaiselta. Työtä tehdään usein aivan samalla tavalla kuin muutkin. Moni ei ehkä tiedä, että yksi työpaikan työntekijöistä ei saa palkkaa työstään, koska hänellä on kehitysvamma.

On tärkeää kuulla heitä, joita asia koskettaa. Karin Forsell ja Daniela Lindholm osallistuivat Työmaailman parannusviikon keskusteluun ja kertoivat omista töistään. Kokemusasiantuntija John Pelkonen osallistui etukäteen nauhoitetulla videolla.

Pelkonen kertoo, että Arbete med stöd on yksi tärkeimmistä palveluista, ehkä jopa tärkein. Palkkatyöhön pääsystä hän kertoo, että se voi tuntua varsin vaikealta ja monimutkaiselta prosessilta, mutta jos saa tarpeeksi tietoa, se helpottaisi. Viesti on selkeä kehote: tiedon pitää olla saatavilla ja helposti ymmärrettävää. Tuki on tärkeä, samoin palvelun selkeä tavoite.

Avotyökäytännöistä, jossa kehitysvammaisia henkilöitä sijoitetaan tavallisille työpaikoille tekemään tuloksellisia työtehtäviä, on muodostunut omanlainen järjestelmä, jossa segregaation ja osallisuuden rajat ovat häilyvät. Se mielletään jopa normaalina käytäntönä, jossa kehitysvammainen työntekijä tekee rinnakkain työtä muiden työntekijöiden kanssa, palkatta.

Tarvitsemme työllisyystarinoita, mutta myös tietoa ja selkeyttä. Arbete med stöd on palvelu, jonka tavoitteena on työllistyminen palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille, myös ruotsinkielisissä palveluissa.

Melanie Shametaj
projektipäällikkö, FDUV

Kuva/Bild: FDUV

Artikkeli on kooste elokuussa 2020 pidetyn Työmaailman parannusviikon yhdestä puheenvuorosta.

—–

Under webbinariet Työmaailman parannusviikko i augusti 2020 presenterades flera olika synvinklar på arbetsfrågor och berättelser från arbetslivet. FDUV fick möjligheten att delta och berätta om både vårt projekt Steget vidare – från arbetsverksamhet till arbete med lön och om servicen Arbete med stöd i Svenskfinland.

Projektet Steget vidare har flera samarbetsparter med olika uppdrag inom omsorg, utbildning och intressebevakning. Det finns en gemensam vilja inom Svenskfinland att förbättra arbetsmöjligheterna för personer med intellektuell funktionsnedsättning.

Även om Arbete med stöd inte är någon nyhet i Svenskfinland är syftet med metoden ändå oklart för många, både för professionella och för personer som behöver stöd för att få ett arbete. Orsaken till att det är oklart kan handla om att vi menar olika saker när vi pratar om arbete för personer med intellektuell funktionsnedsättning.

Ett viktigt förtydligande är att Arbete med stöd är en service vars syfte är att nå ett lönarbete på den öppna arbetsmarknaden. För ibland används begreppet missvisande för att beskriva arbetsverksamhet med placering på en arbetsplats. Arbetsverksamhet och lönearbete kan utåt sett se likadana ut. Det kan vara svårt att förstå att en del av arbetstagarna på en arbetsplats inte är anställda, på grund av sin funktionsnedsättning.

Det finns ett professionellt ansvar i att vara tydlig med begrepp för att inte skapa förvirring kring mål och syften.
Målet för insatserna är viktigt eftersom det möjliggör att konsekvent sträva mot att nå det. Det innebär också att det ställs krav på kunskap och goda rutiner hos dem som ordnar servicen. Det behövs tydlig information om vad Arbete med stöd är.

I dag varierar målet med arbetsfrämjande insatser för personer med intellektuell funktionsnedsättning. På vissa orter handlar det främst om placering i arbete (utlokaliserad arbetsverksamhet) och på andra orter finns det tillgång till arbetslivstränare, som kan stöda målgruppen få anställning på den öppna arbetsmarknaden.
Vad säger de som kan behöva stöd att få ett lönearbete?

Det är viktigt att höra dem som berörs. Karin Forsell och Daniela Lindholm medverkade i Työmaailman parannusviikot och berättade om sina arbeten. Erfarenhetstalare John Pelkonen, kunde inte delta under själva webbinariet men berättade om sitt arbete i en video som spelades upp.

– Jag tror nog att arbete med stöd behövs, kanske mest av allt, säger han på videon.
Han fortsätter och berättar att det kan kännas invecklat med ett lönearbete, men att det borde gå om man får tillräckligt med information.

Det är en tydlig uppmaning till att information ska vara tillgänglig och begriplig och att strukturer och rutiner kring serviceformen behöver tydliggöras. Stödet behövs, och vi ska vara tydliga med målet.

För dem som vill arbeta på den öppna arbetsmarknaden har långvariga placeringar blivit ett system där gränserna mellan delaktighet och segregation suddas ut och döljs. Det uppfattas som normalt att den av arbetstagarna som har en funktionsnedsättning inte blir anställd, utan fortsätter att arbeta –
sida vid sida med de andra – men utan lön.

Danielas, Karins och Johns berättelser om arbete behövs för att synliggöra arbetsvillkor och rådande strukturer. Men det behövs också arbetslivstränare i alla regioner. Vi behöver vara tydliga med att verksamheten Arbete med stöd är ett individuellt stöd för att nå lönearbete på den öppna arbetsmarknaden, också i Svenskfinland.

Melanie Shametaj
FDUV
projektledare

Jaa somessa