Vatesin Jaana Pakarinen: Mitä Suomen työmarkkinoilla tapahtuu, kun työttömyys kasvaa? Nyt tarvitaan rohkeita toimia työllisyyden edistämiseksi 

KEHA-keskuksen tuore työllisyyskatsaus kertoo Suomen työmarkkinoista karua kieltä: työttömyysaste oli kesäkuussa 12,2 prosenttia. Se tarkoittaa yli 330 000 työtöntä työnhakijaa – ja kun mukaan lasketaan myös ne, jotka ovat aktivointipalvelujen piirissä (mutta eivät virallisesti työttömiä), luku nousee yli 411 000:een. Trendi on edelleen nouseva. 

OECD:n kesäkuussa julkaistussa raportissa tarkastellaan jäsenmaiden työllisyystilannetta. Siinä missä monissa maissa työttömyys on historiallisen alhainen – esimerkiksi OECD:n keskiarvo oli toukokuussa vain 4,9 % – Suomi kulkee toiseen suuntaan. Raportti nostaa kansainvälisesti esiin huolestuttavia merkkejä: työllisyyden kasvu hidastuu, työmarkkinoiden kireys laskee ja ilman nopeita toimenpiteitä ei ole odotettavissa, että työttömyys lähtisi laskuun. Tämä näkyy jo nyt Suomen työllisyystilastoissa. 

Väestön ikääntyminen haastaa työmarkkinat 

Yksi suurimmista haasteista on väestön ikääntyminen. Kun suuret ikäluokat poistuvat työelämästä, työikäisten määrä vähenee merkittävästi. Vanhushuoltosuhde – eli kuinka monta eläkeläistä on yhtä työikäistä kohden – nousee nykyisestä 31 prosentista jopa 52 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. 

Ilman poliittisia toimia tämä kehitys voi hidastaa talouskasvua rajusti. Toisaalta ihmiset elävät pidempään terveinä, ja monissa maissa – myös Suomessa – on alettu etsiä keinoja, joilla yli 65-vuotiaiden työmahdollisuuksia voitaisiin parantaa. Ikääntyneiden työllisyysasteen nostaminen ei ole vain sosiaalinen tavoite, vaan myös taloudellinen mahdollisuus: kokeneet työntekijät tuovat mukanaan arvokasta osaamista ja hiljaista tietoa. 

Aliedustetut ryhmät mukaan  

OECD korostaa myös aliedustettujen ryhmien integrointia työmarkkinoille. Tämä on tärkeä keino kompensoida ikääntymisen vaikutuksia, ja tässä piileekin tulevaisuuden työmarkkinoiden mahdollisuudet. Työelämän pitää olla joustava ja saavutettava – ei vain niille, jotka mahtuvat perinteiseen muottiin. Osatyökykyisten ihmisten työpotentiaali on vielä monin paikoin hyödyntämättä. Heillä on osaamista ja työkykyä, joka pitäisi ottaa käyttöön täsmällisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Tämä vaatii työn mukauttamista, hyvää perehdytystä, avoimuutta työyhteisöissä ja ennen kaikkea luottamusta. 

Yksi keskeinen ehdotus OECD:n raportissa on osaamisen ylläpitäminen ja tehtävien mukauttaminen. Elinikäinen oppiminen ei ole enää vain hieno termi, vaan välttämättömyys. Suomessa on perustettu Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (JOTPA), jonka tavoitteena on osaamisen päivittäminen ja kehittäminen työmarkkinoiden tarpeiden mukaisesti. Kehitystä on siis näköpiirissä. 

Nuoria työelämään  

Vaikka OECD korostaa tässä raportissaan ikääntyvien ihmisten työkyvyn ja -taitojen ylläpitämistä, on tärkeää muistaa myös se, millainen potentiaali piilee nuorissa, vasta työuraansa aloittavissa ihmisissä. Yhteiskunnan eri politiikoissa pitää varmistaa se, että koulutuspolun jälkeen jatkumo työpolulle ei olisi niin louhikkoinen ja esteinen kuin se toisinaan on. Ja että louhikkojen ylityspaikoilla on riittävästi realistista tukea ja ohjausta kohti tasaisempaa polkua. 

Työmarkkinoiden haasteet eivät ratkea itsestään. Tarvitaan rohkeita päätöksiä, pitkäjänteistä politiikkaa ja ennen kaikkea uskoa siihen, että jokaisella on paikka työelämässä – nuorella, vanhemmalla, osatyökykyisellä, uudelleenkouluttautuvalla.