Vates-säätiö lausui yleistukea koskevasta lainsäädännöstä
VN/10556/2024
Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut uutta yleistukilakia, jolla muutettaisiin myös työttömyysturvalakia, lakia työvoimapalveluiden järjestämisestä ja muita näihin liittyviä lakeja.
Yleistukea maksettaisiin työttömyyden perusteella ja sillä turvattaisiin työttömän työnhakijan työttömyyden aikaista perustoimeentuloa. Uudistuksen tavoitteena on aikaansaada yksi yleistuki sisältäen perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi.
Esityksen perustelutekstin mukaan yleistuki on merkityksellinen vammaisten henkilöiden työllisyyttä ja toimeentuloa koskevien kysymysten kannalta. Yleistuki turvaisi vammaisten työttömien työnhakijoiden perustoimeentuloa. Perustelutekstissä viitataan vammaisyleissopimuksen 27 artiklaan vammaisen henkilön oikeudesta työhön ja työllistymisen mahdollisuuksien turvaamiseen. Sopimuksen 28 artiklan mukaisesti ihmisellä on oikeus sosiaaliseen suojeluun ansionmenetyksen tai toimeentulon puutteen takia, jos ne johtuvat esteistä tehdä työtä tasavertaisesti muiden kanssa. Perustelutekstin mukaan yleistuen katsotaan turvaavan perustuslain 6 §:ssä turvattuja oikeuksia sekä toteuttavan YK:n vammaissopimuksen Suomea sitovia velvoitteita.
Kyseessä olevan hallituksen esityksen kanssa samanaikaisesti lausuntokierroksella on TEM:n valmistelema säädösehdotus Työttömyysturvalain 2a luvun muuttamisesta. Työttömyysturvalakia koskeva säädösehdotus on tarkoitus sisällyttää jo aiemmin lausunnolla olleeseen ja valmistelussa olevaan hallituksen esitykseen työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi.
Työttömyysturvalain säädösluonnoksessa esitetyt työttömyysturvaseuraamukset tulisivat sovellettavaksi myös yleistuessa. Työttömyysturvalain säännökset koskisivat jatkossa sekä ansiopäivärahaa ja yleistukea.
Vates-säätiö lausui hallituksen esityksestä laiksi työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämisestä. Säätiö painottaa edelleen, että vaikeasti työllistyvien kuten vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden osalta haasteina ovat palveluiden hajanaisuus ja yksilöllisten tarpeiden riittämätön huomioiminen. Osatyökykyiset ja vammaiset henkilöt tarvitsevat monialaista tukea, mutta eivät aina saa palveluprosessista riittävää tukea työllistymiseensä.
Lausunnolla olevan esityksen mukaan yleistuen saajalle tulisi järjestää työnhakukeskusteluita. Vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden tasavertaisen palvelun näkökulmasta prosessia tulisi tarkastella laajemmin, muun muassa henkilökohtaisen palvelutarpeen näkökulmasta. Suomessa täyttyvät perustuslain oikeudet ja vammaissopimuksen sitovat velvoitteet minimitasolla. Kirjaus vammaisyleissopimuksen 27 ja 28 artiklasta lakiesityksen perustelutekstissä muistuttaa asian tärkeydestä, mutta muualla esitystekstissä ei viitata vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuteen työllistymisen pitkissä prosesseissa.
Yleistuen toteuttamiseen liittyy isoja haasteita, kun puhutaan todellisesta yhdenvertaisuudesta työllistymisessä ja työllistymisen tuen mahdollisuuksista. Vates-säätiön näkökulmasta esityksen tavoite sinällään on hyvä, koska tarkoituksena on sujuvoittaa suomalaista tukiviidakkoa. Sen sijaan tuen taso on jäämässä melko matalaksi, ja vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden palveluvalikoiman tarkastelu on esityksessä jäänyt heikolle tasolle. Esitykseen liittyy monia kohtia, jotka vaativat vakavaa jatkoharkintaa.
Vates-säätiö sr
Jaana Pakarinen
Toimitusjohtaja