Työnantajat arvostavat yli 55-vuotiaita miehiä – mutta tunnistavat myös ikäsyrjinnän työelämässä

Konkarit töihin -selvityksessä haastateltiin työnantajia eri toimialoilta yli 55-vuotiaiden miesten työllistymisen mahdollisuuksiin liittyen. Tässä blogissa nostetaan esille työnantajien näkemyksiä ilmiön ympäriltä. Kaikki vapaaehtoisella suostumuksella haastatteluun osallistuneet työnantajat suhtautuivat myönteisesti konkarityöntekijöihin. 

Työnantajien haastatteluista piirtyy kuva, jossa kokeneet työntekijät ovat arvostettu, mutta toisinaan aliarvioitu voimavara. He tuovat mukanaan varmuutta, joustavuutta ja yhteisöllisyyttä, mutta tarvitsevat vastavuoroisesti mahdollisuuden oppia ja joustoa työajoissa tai tehtävissä. Useampi työnantaja nostaa esiin, että konkareiden kokemus tuo työyhteisöön rauhaa ja tasapainoa. Etuna mainitaan, että konkarit ovat nähneet ja kokeneet jo niin paljon, etteivät he hätkähdä pienistäkään muutoksista.  

Jos on joku hankala tilanne tai jännä paikka, niin nuoremmat tukeutuu sitten siihen kokeneempaan, vaikka hän ei olisi ammatissa välttämättä kokeneempi, mutta kuitenkin, että turvaudutaan siihen vanhempaan työkaveriin. 

Ikä ja työkyky – oletuksia vai todellisia esteitä?

Työkyky on sellainen teema, mikä usein nousee esille konkarityöntekijöistä puhuttaessa. Ikä yhdistetään helposti työkykyä alentavaksi. Haastatellut työnantajat eivät sen sijaan nostaneet työkykyasioita itse esiin. Terveydenhuoltoalalla jopa korostettiin, että jos konkarimies vaihtaa alaa terveydenhuoltoon, hän tekee sen aidosta halusta ja motivaatiosta – näin ei tehtäisi, jos terveydentila olisi esteenä. Työnantajat pohtivat myös, että terveydentilaan liittyvät haasteet voivat koskea yhtä lailla nuorempia työntekijöitä, eikä ikä ole automaattisesti sitä määrittävä tekijä. 

”No tietysti joillain voi sitten tulla fyysinen terveydentila, että krempat lisääntyy, kun ikää tulee lisää. Mutta voihan niitä yllätyksiä toki tulla nuoremmillakin”

Ei voi ikinä sivuuttaa sitä, että niillä on kaikilla hyvät ja huonot puolet siitä omasta elämästään mukana siinä kuviossa. Et voi olla yhtään varma siitä, että jos sä palkkaat tietyn ikäisen niin se olisi jotenkin turvallisempi vaihtoehto, kun se joku toisen ikäinen ihminen. 

Digitaitojen todellisuus – ei pelkoa, vaan oppimista 

Ikä ei työnantajien mukaan automaattisesti määritä konkarityöntekijän digiosaamista. Ajatus, ettei iäkkäämmillä olisi digitaitoja, nähtiin vanhanaikaisena. Digitaidoista ei oltu niin kovin huolissaan – korostettiin, että niitä opitaan työn ohessa, erilaisten digitaalisten järjestelmien ollessa osa työn arkea.  Haastatteluissa pohdittiin myös sitä, että pitkä työttömyysjakso voi vaikuttaa digitaitoihin enemmän kuin varsinaisesti ikä.  

Eroja osaamisen suhteen toki on havaittavissa myös työnantajien näkökulmasta. Haastatteluissa mainittiin erilaisia digitaitoihin liittyviä esimerkkejä tilanteista, joita konkarityöntekijöiden kanssa on ollut. Työnantajat kertoivat auttavansa palkkalaskelmien ja verkkopankkitunnusten kanssa, mutta korostivat, ettei tämä ole iso ongelma. Toisaalta yhdellä haastatellulla työnantajalla oli kokemus, jossa konkarityöntekijä oli noussut esille ja tarjonnut apuaan digitaalisen järjestelmän kanssa.  

”Tämä mies oli ihan hiljaa, ja sitten se sanoi, että anna tänne se puhelin, että hän osaa. Tämä mies hoiti sen asian, se saatiin poikki, se mun tilaus. Se sanoi, että no, tämä on nyt ikävä kyllä vuoden mittainen, mutta että nyt se ei jatku. Ja me naurettiin kaikki, että porukan vanhin osasi tämmöisen teknisen tempun. Ettei sitä nyt aina voi sanoa, että se olisi iästään kiinni.”

Suomalainen työelämä ja konkarien arvostus – ristiriitaisia signaaleja 

Vaikka kokeneet työntekijät saavat haastatteluissa kiitosta, työnantajat myönsivät, että ikäsyrjintää esiintyy. Korostettiin, että on parempi tunnistaa ja varautua ilmiöön kuin ajatella, ettei se koskisi omaa organisaatiota. 

Me koulutamme esihenkilöitä tunnistamaan omat tiedostamattomat ennakkoluulonsa. Vasta kun ne tunnistaa, niihin voi puuttua. 

Suomi jää jälkeen pohjoismaisessa vertailussa yli 55-vuotiaiden työllisyysasteessa. Vaikka tilanne on parantunut sekä asenteiden että työllisyysprosentin osalta, olemme edelleen jäljessä. Naisten tilanne on hieman parempi kuin konkarimiesten. Tämä nousi esille myös haastatteluissa, joissa tilanne tunnistettiin.  

”Jotenkin tämä liittyy tähän suomalaiseen kulttuuriin, että muka arvostetaan kokemusta, mutta sitten ei kuitenkaan. Se on kummallista. Mullakin on ollut ruotsalaisia kollegoja, ja mä oon ollut, että mitä toi pappa täällä vielä tekee. Ja samoin tanskalaisia kollegoja, että ollaan lähellä 70-vuotiaita ja siitä huolimatta siellä mennään.” 

Kirjoittajat:  

Konkarit töihin- selvityksen toteuttavat Vates-säätiö ja Miina Sillanpään Säätiö, ja sitä rahoittaa AMI-säätiö. Helsingin työllisyyspalvelut ovat selvityksen ensisijainen hyödynsaaja. Selvityksessä pyritään ymmärtämään konkareiden työllistymiseen liittyviä ilmiöitä. Työnantajien lisäksi haastatellaan työnhakijoita, työllistyneitä konkareita sekä työllisyyspalveluiden asiantuntijoita.