Työnantaja ja työnhakija ovat samalla puolella!

Teksti: Johanna Oikarinen
Kuvat: Tapahtuman esitykset

Disability Employment Forum järjestettiin tänä vuonna 9.10.2024 yhdessä Eezy Työllisyyspalveluiden kanssa. Tämän vuoden DEFin teemana oli Nuorten askeleet työelämään. Osa- ja täsmätyökykyisten henkilöiden aktiivisuus ja motivoituneisuus nousi esille tapahtumassa. 

Lopuksi paljastettiin ensi vuoden DEF-kumppani.

Päivän ensimmäisen puheenvuoron piti Eezy Työllisyyspalveluiden palvelupäällikkö Minna Väänänen, joka kertoi Eezyn koulutus- ja ohjauspalveluista nuorten työllistymisen tukena. Puheenvuorossa korostui, kuinka valmennus lähtee aina kohtaamisesta ja asiakaslähtöisyydestä. Esille nousi muun muassa yksi Eezy työllisyyspalveluiden palveluista, Kelan myöntämä NUOTTI-valmennus, jonka jatkosta on viime aikoina ollut julkista keskustelua. Iloksemme valmennus saanee kuitenkin jatkua.

Eezy Henkilöstöpalveluiden asiakkuusjohtaja Jari Toroskainen kertoi, kuinka henkilöstövuokrauksen kautta työllistyy ihmisiä monista eri lähtökohdista. Esimerkiksi vamma ei ole esteenä työnteolle, mutta saattaa vaikuttaa työtehtäviin tai työpaikkaan työturvallisuuden kautta. Nuorten yksilöllisyys ja erilaiset tilanteet korostuivat päivän kaikissa puheenvuoroissa, kuin myös Ohjaamon TE-asiantuntijan Sanna Vesterisen puheenvuorossa.

– Työllisyydenhoidon lakisääteinen palvelumalli saattaa näyttää monelle nuorelle sirpaleiselta, vaikka Ohjaamon palvelut tarjoavat moniammatillista tukea ja apua, Vesterinen totesi.

Samalla vaikka palveluja on tarjolla, ne vaativat nuorelta myös itseohjautuvuutta. Vesterinen kannusti varaamaan ajan esimerkiksi kaverin kanssa, jos palveluun hakeutuminen yksin tuntuu jännittävältä.

Palveluihin ohjautuminen vaatii nuorelta myös itseohjautuvuutta.

– Pahin tilanne on, jos töissä aloittaa henkilö, joka tarvitsisi mukautuksia mutta niitä ei ole tehty, koska tieto ei ole kulkenut, hän sanoi esimerkkinä.

Vates teki ennen tilaisuutta ennakkokyselyn ilmoittautuneille. Kyselyssä pyydettiin arvioimaan esimerkiksi, mitkä asiat pohdituttavat työnantajia, jos he harkitsevat vammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan nuoren työllistämistä. Vastauksissa nousi esiin mm. työllistämistukien hakemisen monimutkaisuus, muiden työntekijöiden suhtautuminen, työpaikalla tarvittavat mukautukset sekä ohjaus- ja perehdytysresurssit. 

 ”Aina kannattaa hakea, se vie eteenpäin!”

Nuoren Jana Kulmalan kokemuspuheenvuorossa kuulimme tärkeitä vinkkejä työuran aloittamisesta ja työnhausta. Kaveripiirissä on tyypillistä, että töiden hakemisesta ei vielä välttämättä haluta kertoa avoimesti, koska siihen liittyy paljon epävarmuutta. Tuuriin ei kannata luottaa työnhaussa, vaan on hyvä valmistautua ennalta. Työelämään siirtyessä tuen merkitys korostuu, sillä se tuo prosessiin turvallisuuden tunnetta ja auttaa hahmottamaan kokonaiskuvaa myös vaatimuksista.

– Esimerkiksi mahdollisuus kertoa kuraattorille omista hakemuksista voi rauhoittaa, vaikka se ei suoraan veisikään hakua eteenpäin, Jana Kulmala huomautti.

Työnhaussa molempien osapuolten, niin työnhakijan kuin työnantajankin aktiivisuus on tärkeää. Kun työnantaja osoittaa kiinnostusta hakijaa kohtaan, työnhakijalle syntyy tunne, että asiat edistyvät ja järjestyvät.

Vaikka työnhaku välillä tuntuisi turhauttavalta, hakemusten kirjoittaminen ja paikkojen kartoittaminen jäävät kuitenkin mieleen ja helpottavat näin ollen jatkoa. Kun taustatyö on tehty huolella, uuteen paikkaan hakeminen ei enää tunnu niin isolta haasteelta. Onnistumisen kokemukset ovat merkittäviä kannustajia tässä prosessissa, kuten myös Eezyn valmentaja Pekka Pudas puheenvuorossaan korosti.

– Molempien osapuolten aktiivisuus on tärkeää työnhaussa. Se tuo olon, että kyllä tää tästä!

Pekka Pudas muistutti puheenvuorossaan, kuinka tärkeää on tukea nuoria työelämän kynnyksellä. Kokoaikaisen työn ajatus ei sovi kaikille, ja on hyvä hahmottaa nuorelle sopivaa, yksilöllistä reittiä työllistymiseen.

Pudas toi positiivisen vahvistamisen yhteydessä esille omien vahvuuksien etsimisen myös arjen ja vapaa-ajan kautta. Samoja piirteitä, joissa menestyy esimerkiksi harrastuksissa, voi hyödyntää työelämässä. Lisäksi Pudas kertoi käyttämästään harjoituksesta, jossa pohditaan omaa täydellistä tulevaisuutta – jokainen voikin kysyä itseltään: ”Mitä voin tänään tehdä täydellisen tulevaisuuteni eteen?”

Työelämä on muuttunut paljon, ja monien sellaisten taitojen tarve, joilla aiemmin saatiin töitä, on kadonnut, kun uudenlaisia työtehtäviä on tullut vanhojen tilalle. Tapahtumaan osallistujilta nousi kysymys siitä, mitä tehdä, jos nuorta kiinnostava ala on sellainen, johon on vaikea työllistyä. Pudas kertoi, että nuorille voi olla rehellinen alan vaatimuksista ilman, että heidän unelmiaan hylätään.

Mitä voit tänään tehdä täydellisen tulevaisuutesi eteen?

Tärkeä muistutus koko Disability Employment Forum -tilaisuudesta oli kuitenkin se, että työnantajat ja työnhakijat ovat samalla puolella! Molemmat toivovat, että työ löytää sopivan tekijän, täydellisyyttä ei vaadita.

Tilaisuuden lopuksi kerrottiin, että ensi syksyn kumppani Disability Employment Forumissa on Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Työllisyys- ja sosiaalipolitiikan asiantuntija Patrik Tötterman sanoi olevansa hyvillään, että KT pääsee mukaan pohtimaan keinoja, joilla voidaan parantaa työnantajien tietoisuutta mm. vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä. 

Hän tähdensi, että ei vain työnhakijoilla, vaan myös työnantajilla on palvelutarpeita. Niitä huomioimalla tasoitetaan työllistymisen esteitä ja työssä jatkamisen haasteita.