Työllistymisestä työllistämispalveluiden päätavoite

Artikkeli
Julkaistu 02.06.2020

Työllistämispalveluiden odotetaan olevan moneksi. Poliittinen tahto on ohjata asiakkaat avoimille työmarkkinoille, mutta arjen todellisuudessa tavoite on usein asiakkaan elämänhallinnan koheneminen. Jos työllistämispalvelua osataan hyödyntää taitavasti, se tuottaa alueelle osaavaa työvoimaa ja lisää asiakkaiden aktiivisuutta.

Teksti: Anne Kallio
Piirros: Minttu Aalto
Kuva: Kati Savela-Vilmari

Työllistämispalveluiden odotetaan olevan moneksi. Poliittinen tahto on ohjata asiakkaat avoimille työmarkkinoille, mutta arjen todellisuudessa tavoite on usein asiakkaan elämänhallinnan koheneminen. Jos työllistämispalvelua osataan hyödyntää taitavasti, se tuottaa alueelle osaavaa työvoimaa ja lisää asiakkaiden aktiivisuutta.

Anne Kallio harmaan kiviseinän edustalla.Vates-säätiö toteutti v. 2019–2020 tutkimuksen siitä, miten kunnissa pystytään jatkossa tuottamaan
laadukkaita työllistymistä tukevia palveluja heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. Tutkimuksen kohteena olivat työllistämisyksiköiden tarjoamat palvelut, ja ensisijaisesti vaikuttavuus, joka voidaan saavuttaa yksiköiden toimintamallin ja ohjauksen laatua parantamalla. Tutkimuksen rahoitti Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS.

Tutkimuksesta nousi tuloksina mm. ehdotuksia työllistämisyksiköiden toiminnan kehittämiseksi. Palvelun vaikuttavuutta voi tukea neljällä asiakokonaisuudella. Ne ovat organisaation toimintamallin tarkastelu, suhteet työnantajiin, ammattilaisten suhtautuminen asiakkaan työllistymiseen ja työllistämisyksiköiden ammattisisällöt.

– Työllistämisyksikön tulisi olla alueellisesti hyvin verkottunut ja vastata sekä sosiaalipalvelu- että elinvoimahaasteeseen. Toimintaa tulisi kehittää aktiivisesti ja arvioida sen vaikuttavuutta molempien haasteiden osalta, tutkija Anne Kallio sanoo.

Työnantajasuhteet liittyvät myös organisaation toimintamallin tarkasteluun. Työnantajien tulisi olla työllistämisyksikön tärkein yhteistyökumppani.

Työnantajakontaktit rakennettaisiin ihannetilanteessa organisaation kontakteiksi, sen sijaan että jokainen valmentaja hyödyntää vain omia verkostojaan. Näin työllistämisyksikön sisällä pystyttäisiin huomioimaan työnantajien tarvitsema osaaminen. Vuorovaikutus työnantajien kanssa ja työn muotoilu vaativat tiivistä yhteistyötä ja molemminpuolisen hyödyn kokemista.Kaksi naista, toinen istuu tuolilla ja on surullisen näköinen, toinen istuu aarrearkulla ja antaa neuvoja.

On tehtävä töitä usealla rintamalla, jotta työllistyminen asettuu luontaiseksi tavoitteeksi työllistämispalveluissa. Esimerkiksi palveluun ohjauksen pitää olla kunnossa.

– Työllistyminen täytyy saada työllistämispalveluiden päätavoitteeksi. Mielikuva siitä, että asiakkaiden työllistyminen ei ole realistista, on usean eri ilmiön seurausta. Siten se ei myöskään poistu sillä, että ammattilaiset ”muuttaisivat asennettaan”.

Työkyvyn ylläpidon lisäksi ammattiosaamisen kehittäminen työllistämispalvelussa edesauttaa työllistymistä. Työllistämisyksikön tulisikin tarkastella mm. niitä taitoja, joita palvelussa olevat ihmiset oppivat. Näiden taitojen peilaaminen alueen työnantajien tarpeisiin edistää asiakkaiden työllistymistä.

Tutkimuksen lopulliset tulokset julkistetaan syksyllä. Vates-säätiö ja KAKS tiedottavat tuloksista.

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 1/2020 (pdf avautuu uuteen ikkunaan)

Jaa somessa