Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysten määrä on kasvanut merkittävästi – onko käsitys riittävästä työkyvystä muuttunut?

Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäykset ovat lisääntyneet merkittävästi. Vuonna 2007 noin 20 % hakijoista sai kielteisen päätöksen, kun taas vuonna 2024 hylkäysprosentti oli jo noin 40 %. Onko hakijoiden työkyky parantunut, haetaanko eläkettä aiempaa kevyemmin perustein, vai onko eläkepäätösten ratkaisulinja tiukentunut?

Eläketurvakeskuksen tuoreessa tutkimuksessa (4/2025) Mikko Laaksonen, Jyri Liukko ja Juha Rantala tarkastelevat hylkäysosuuden kehitystä hakijoiden taustatekijöiden mukaan. Näitä ovat muun muassa koulutustaso, työnantajasektori, työttömyys, sosioekonominen asema, sairauspäivärahatausta ja sairausryhmät.

Tutkimus osoittaa, että hylkäysosuus on korkeampi nuorilla kuin vanhemmilla hakijoilla, ja yksityisellä sektorilla suurempi kuin julkisella. Eläke hylätään useammin perus- tai keskiasteen koulutuksen suorittaneilta kuin korkeammin koulutetuilta.

Diagnoosilla on myös merkitystä: mielenterveyden häiriöihin perustuvissa hakemuksissa hylkäysosuus on suurempi kuin somaattisissa sairauksissa. Tämä liittyy erityisesti nuorten hakijoiden ahdistushäiriöihin.

Poikkeuksena ovat työttömät hakijat, joiden hylkäysprosentti on kasvanut enemmän kuin niiden, jotka eivät olleet työttömänä ennen hakemusta – erityisesti niillä, jotka jäivät työttömiksi juuri ennen eläkehakemusta.

Tutkimuksessa ei löydetty yksiselitteistä syytä hylkäysten kasvulle. Sen sijaan esiin nostettiin vuoden 2017 eläkeuudistus ja yleisen työkykykeskustelun muutokset, jotka voivat vaikuttaa ratkaisuihin.

Uutena havaintona oli, että osatyökyvyttömyyseläkkeiden hylkäysprosentti on laskenut. Ilman tätä kehitystä kokonaishylkäysprosentti olisi noussut vielä enemmän.

Täysien työkyvyttömyyseläkkeiden hakemusalttius laski selvästi vuosina 2007–2017, mutta sen jälkeen lasku on tasaantunut. Osatyökyvyttömyyseläkkeiden hakemusalttius nousi tarkastelujakson alkupuolella, mutta tasaantui loppupuolella. Hakemusalttius on laskenut johdonmukaisesti eri ryhmissä, mutta 18–29-vuotiaiden ikäryhmässä hakemukset ovat lisääntyneet.

Tutkimus ei tue väitettä, että eläkettä haettaisiin aiempaa lievemmin perustein.

Onko käsitys työkyvystä muuttunut?

Työkyvyttömyyseläkepäätöksissä työkykyä arvioidaan suhteessa hakijan omaan ammattiin ja mahdollisuuksiin siirtyä muihin tehtäviin. Yli 60-vuotiailla työkykyä verrataan pääasiassa omaan työhön. Julkisella sektorilla työkykyä tarkastellaan lähes aina suhteessa omaan työhön, iästä riippumatta, jos palvelussuhde on voimassa.

Tutkijoiden mukaan työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuus on noussut kaikissa hakijaryhmissä melko samassa tahdissa. On epätodennäköistä, että kaikki hakijat olisivat aiempaa työkykyisempiä tai hakisivat eläkettä herkemmin. Hakijoiden työkyvyn kohentuminen ei selitä hylkäysten kasvua.

Onko ratkaisulinja tiukentunut? Ehkä ei tarkoituksellisesti, mutta vähitellen ja asteittain. Tutkijat viittaavat yhteiskunnallisiin uudistuksiin ja keskusteluun, jossa osittaisen työkyvyn hyödyntämistä ja kuntoutuksen merkitystä on korostettu. Vuoden 2017 eläkeuudistus nosti eläkeikää ja rajoitti varhaiseläkereittejä. Viesti on selvä: työelämässä jaksaminen ja siinä pysyminen on tärkeää.

Tutkijat uskovat, että yhteiskunnallinen keskustelu ja muutokset ovat voineet vaikuttaa siihen, keitä pidetään oikeutettuina työkyvyttömyyseläkkeeseen. Kun työssä jatkamista pidetään yhä tärkeämpänä, voi myös käsitys riittävästä ja kohtuudella edellytettävästä työkyvystä tiukentua. Käsitys työkyvystä on saattanut muuttua.

Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa havaittiin kiinnostavia eroavaisuuksia joidenkin muuttujien kohdalla. Yksi merkittävä havainto liittyy osatyökyvyttömyyseläkkeisiin, joiden hylkäysprosentti on laskenut. Lasku on ollut niin huomattava, että ilman osatyökyvyttömyyseläkkeitä työkyvyttömyyseläkkeiden kokonaisvaltainen hylkäysprosentti olisi noussut vielä enemmän.

Osatyökyvyttömyyseläkkeet – keventääkö työkuormitus?

Osatyökyvyttömyyseläkkeet ovat yleisempiä julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Taustalla voivat olla erot ammattirakenteissa, työolosuhteissa, työkyvyttömyyden määrittelyssä ja eläkkeen rahoitusmalleissa.

Kunta-alalla jopa 90 % osatyökyvyttömyyseläkeläisistä käy töissä eläkkeen ohessa. Vaikka työkyky on heikentynyt, osa-aikainen työ on usein mahdollista. Työajan lyhentäminen ei kuitenkaan riitä, jos työkuorma pysyy ennallaan – silloin työolosuhteet voivat vaikuttaa täyden työkyvyttömyyden riskiin.

Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa Osatyökyvyttömyyseläke työssä jatkamisen mahdollistajana on selvitetty, miten osatyökyvyttömyyseläkeläiset kokevat fyysisen työkuormituksensa.

Tutkija Mari-Anne Wallius kertoo blogissaan Keveneekö työkuormitus osatyökyvyttömyyseläkkeellä, että työajan lyhentymisestä huolimatta alle puolet koki työnsä edelleen fyysisesti rasittavaksi. Kuormitustekijöitä ovat esimerkiksi hankalat asennot, selän kierrot ja toistuvat liikkeet.

Walliuksen mukaan olisi tärkeää tutkia, millaisia työn muokkaustoimenpiteitä on tehty työajan lyhennyksen lisäksi. Kiinnostavaa olisi myös selvittää, missä määrin työn muokkaus ehkäisee täyden työkyvyttömyyden kehittymistä. Oikeilla toimilla voidaan tukea osatyökykyisten työssä jatkamista.

Teksti: Tiina Jäppinen, viestintäasiantuntija, Vates-säätiö