Työkyvyn ylläpitäminen kuntoutuksen keinoin kehittyy

Teksti ja kuvat: Kati Savela-Vilmari

Työkyvyn käsite muuttuu ajan mukana, kuten työkyvystä puhuminenkin. Osatyökykyisyydessä on alettu nähdä paremmin jäljellä oleva työkyky, jota voi tukea eri tavoin. Myös kuntoutus kehittyy, ja nyt yhtenä tavoitteena on luoda mittareita sen vaikuttavuuden osoittamiseksi, sanoo työeläkevakuutusyhtiö Varman ylilääkäri Jan Schugk.

Yksi asia työkyvyn käsitteen avartumisessa on selvä: työkyvyn käsitettä tarkastellaan nykyisin laajemmin kuin terveys-sairaus-akselilla. Sairas ei välttämättä ole työkyvytön.

– Terveys on vain yksi voimavara työssä. Joskus sitä on kuitenkin niin vähän jäljellä, että sen hyödyntäminen ei ole mahdollista, ylilääkäri Jan Schugk Varmasta kiteyttää.

Terveyden lisäksi työkykyyn vaikuttavat ainakin osaaminen, motivaatio ja työyhteisöön liittyvät tekijät. Sekä yhteiskunnan että yksilöiden kannalta on olennaista pohtia, miten näihin voi vaikuttaa työkyvyn ylläpitämiseksi.

Schugk on toiminut työkykyjohtamisen parissa pitkään, Varmassa vuodesta 2018. Hän on nähnyt asennemuutoksen siinä, miten osittaistakin työkykyä on alettu arvostaa työvoimapulan myötä. Työnantajat ovat ymmärtäneet, että työelämä tarvitsee kaikkien työhaluisten panosta. Tätä on hallitusohjelmissakin tuotu ponnekkaasti esiin.

Työkyvyttömyyseläke voi tuntua ahdistavalta

Schugk nostaa esiin faktan, että osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus työkyvyttömyyseläkkeistä on kasvanut reilusti. Vuonna 2005 noin 13 % oli osaratkaisuja, vuonna 2020 peräti 30 %.

Kun työkyky on ehkä pitkään huonontunut, voisi eläkkeelle jäämisen kuvitella olevan helpotus. Mutta osittaisellekaan työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen ei ole kaikille ilon aihe, vaikka työssä ei enää jaksaisi. Joillekin se tuottaa häpeää.

– Riippuu lähipiiristä, miten kokee eläkkeelle siirtymisen. Jos työ on ollut itselle ja on läheisillekin keskeinen osa elämää, tilanne voi tuntua pahalta, vaikka ymmärtäisikin, että eläke on paras ratkaisu, Schugk sanoo.

Ei niin, että työkyvyttömyyseläkkeelle olisi helppo päästä. Työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylättiin 38 % vuonna 2021, kun vielä ennen vuotta 2019 hylkäysprosentti oli noin 20.

Osa haluaisi kovasti jatkaa työelämässä, vaikka uudella alalla, mutta kaikkia se ei innosta. Työeläkejärjestelmässä ei kompensoida ansiotason laskua, toisin kuin tapaturmavakuutuksissa. Kun vaihtaa alaa työeläkejärjestelmän ammatillisen kuntoutuksen kautta, ansiotaso voi laskea alle sen, mitä eläkkeellä saisi.

– Kaikille työssäkäynti ei ole niin tärkeää, että alan vaihto motivoisi.

150 ja 230 päivän tarkistuspisteet vähän käytettyjä

Mitä keinoja työterveyshuollolla ja työnantajalla on arvioida työntekijän työkykyä? Työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäisyyn liittyen tärkeimpiä välineitä on 30-60-90-sääntö. Sen viimeinen luku tarkoittaa sitä, että työterveyshuollon on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky, kun hän on saanut sairauspäivärahaa 90 arkipäivää. Vuonna 2022 tuli voimaan uusi säännös, jossa työssä jatkamisen mahdollisuutta voidaan tarkastella myös 150 ja 230 päivän kohdalla. Kelalla on velvollisuus arvioida samojen tarkistuspisteiden kohdalla työntekijän
kuntoutustarvetta. Ylilääkäri Schugk tietää, että uusia tarkastelupisteitä on hyödynnetty vain vähän.

– Niihin ei liity sairauspäivärahan katkaisemisen pelkoa. 300 sairauspäivää menee vielä usein rikki, hän toteaa.

Näihin 150 ja 230 päivän tarkastuspisteisiin voi liittyä varhaisen välittämisen malleja eli käytäntöjä esimerkiksi siihen, missä vaiheessa ja kenen toimesta aloitetaan mahdolliset työn tekemisen järjestelyt työhön paluun tueksi.

Mielenterveyssyiden osuus pieneni edellisvuosista

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden osuus työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen syistä oli 32 % vuonna 2022. Se oli monen vuoden jälkeen pienempi kuin tuki- ja liikuntaelinten sairauksien osuus (34 %). Tätä selittää se, että 60 vuotta täyttäneiden osuus työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä kasvoi edellisvuodesta, ja heillä tules-sairauksien osuus on keskivertoa suurempi.

Mielenterveyden häiriöt johtavat eläkkeelle mm. siksi, että hoito ei etene suunnitellusti. Erikoissairaanhoidossa on ruuhkaa, eikä sairauslomalle jäänyt pääse tapaamaan psykiatria kuin ehkä vasta puolen vuoden päästä.

– Ihmisen käsitys omasta työkyvystä heikkenee, kun hän ei saa myönteistä palautetta työstä.

Työkykyä ei tosin ylläpidetä vain työssä. Suomalaisten elintavat ovat muuttuneet monin tavoin myönteisesti: keskimääräinen alkoholinkulutus on vähentynyt, samoin tupakointi. Sitä vastoin fyysinen kunto heikkenee eikä vapaa-aika ole tarpeeksi palauttavaa. Taustatekijöinä on tuttuja juttuja eli liika ruutuaika ja liian vähäinen uni, jotka näkyvät myös työkyvyssä. Myös ravitsemuksen laatu vaikuttaa.

– Kakkostyypin diabetes on usein yhtenä työkyvyttömyyden taustasyynä. Ylipainon myötä yhä nuoremmat päätyvät myös tekonivelleikkauksiin.

Schugk arvioi, että tulevaisuudessa tuki- ja liikuntaelinongelmat ulottuvat yhä nuorempiin. Toisaalta ylipainon ja aikuistyypin diabeteksen lisääntyminen johtaa siihen, että yhä useampi tarvitsee jo melko nuorena lääkehoitoa kohonneeseen verenpaineeseen, hyperkolesterolemiaan (veren normaalia suurempi kolesterolipitoisuus), diabetekseen ja niin edelleen.

IPS-pilotista hyviä tuloksia

Työkokeilujen kautta uusien työmahdollisuuksien hakeminen on yksi varteenotettava kuntoutusmuoto, samoin työhönvalmennus.

– Työterveyshuollossa on ollut taipumusta ajatella, että työtä on rajattava, kun tulee vaikeuksia jatkaa senhetkisessä työssä. Silloin jätetään pois vaikkapa vuorotyö ja nostamista vaativat tehtävät. Työnkuva supistuu, ja samalla työttömyysriski kasvaa. Asiaa voisi katsoa laajemmin ja avata uusia uria esim. työhönvalmennuksella tai oppisopimuskoulutuksella, Jan Schugk pohtii.

Osana kuntoutuksen kehittämistä Varmassa onkin toteutettu IPS – Invididual Placement and Support -työssävalmennuspilottia Spring Housen kanssa vuodesta 2020. Kohderyhmänä olivat aluksi mielenterveyshäiriöistä kärsivät, mutta sitä on laajennettu mm. kivuista kärsiviin kuntoutusasiakkaisiin. IPS-mallissa mm. työpaikkoja haetaan avoimilta työmarkkinoilta ja kuntoutujan työhön kiinnittymisen tuki keskitetään työpaikalle.

Tulokset ovat olleet hyviä. Pilotissa mukana olevista oli vuoden 2022 lopulla työllistynyt palkkatyösuhteeseen 59 prosenttia, mikä on vertailuryhmää selkeästi paremmin.

Yhteneväiset arvioinnit ja vaikuttavuus yhteisenä haasteena

Työeläkeyhtiöt kehittelevät yhteistyössä mm. kuntoutuksen vaikuttavuuden mittareita. Näiden avulla voitaisiin säästää eläkemenoja ja parantaa ihmisten työkykyä.

– Teemme yhteistyötä esimerkiksi työkyvyttömyyden arviointiprosessin kalibroinnissa. Tavoite on, että yksilön
kohdalla tehtävä ratkaisu olisi sama yhtiöstä riippumatta. Suuret linjat onnistuvat, mutta täysin yhteneväisiin ratkaisuihin ei vielä päästä. Miten arvioida esimerkiksi, onko työkyky alentunut 38 vai 42 prosenttia?

Työkyvyttömyyden riskitekijöitä pyritään vakuutusyhtiöissä ennakoimaan analysoimalla tietoa pitkältä aikaväliltä. Sen perusteella etsitään keinoja reagoida riskeihin.

– Nuoret on nyt yksi keskeinen ryhmä, johon panostamme. He ovat nuoria nyt, mutta ei aikaakaan, kun he ovat meidän käsissämme.

Artikkeli on julkaistu alunperin Kyvyt käyttöön -lehdessä 1/2023.