Työhönvalmennuksen teemapäivä: Työnantajayhteistyö ja piilotyöpaikat

Toukokuun työhönvalmennuksen teemapäivä 2.5.2023 käsitteli työnantajayhteistyötä ja piilotyöpaikkoja. Tapahtuma keräsi yhteen 40 valmennus- ja ohjausalan osaajaa. Teemapäivä toteutettiin yhteistyössä Kehitysvammaliiton ja Vamlas – Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö sr:n kanssa.

Teemapäivässä puhujina olivat työllisyysasiantuntija Simo Klem Kehitysvammaliitosta, kehittämispäällikkö Heidi Löppönen ja työntekijä Miia Pallonen Väylä ry:stä, sekä koulutus- ja työllisyysasiantuntija Pauli Leinonen Vamlasista. Puhujat käsittelivät työnantajayhteistyötä erityisesti ohjaus- ja valmennustyötä tekevien näkökulmasta. Puheenvuoroissa pohdittiin minkälaisia valmiuksia ja osaamista työnantajayhteistyö vaatii työhönvalmentajalta ja mitkä ovat työantajan odotukset onnistuneeseen yhteistyöhön työhönvalmentajan kanssa?

Työnantajayhteistyöllä työllistämiskynnys alenee

Simo Klemin esityksessä kerrottiin, miksi työnantajien kontaktointi kannattaa hankalasti työllistyvän kohderyhmän kohdalla. Kontaktin saaminen työnantajaan voi madaltaa työllistämiskynnystä merkittävällä tavalla. Monissa yrityksissä on paljon ydinprosessien kannalta välttämättömiä avustavia, täydentäviä tai valmistelevia työtehtäviä, jotka nykyisellään kuormittavat henkilöstöä tai eivät varsinaisesti kuulu kenenkään työnkuvaan. Nämä työtehtävät ovat usein myös osa-aikaisia, ja siksikin osatyökykyisiä työnhakijoita erityisesti kiinnostavia. Tämän lisäksi monet yritykset haluavat kantaa yhteiskunnallista vastuuta tukemalla osatyökykyisiä henkilöitä työelämässä. Yritysyhteistyö vaatii työhönvalmentajalta erilaista asennetta ja muutosta ajattelutapaan, joka voi tuntua lähtökohtaisesti hankalalta. Sosiaalialan ihmiset ovat kuitenkin usein hyviä myyjiä, koska he haluavat auttaa asiakkaitaan ja saada heidät onnistumaan työelämässä.

Väylä ry:n puheenvuorossa korostettiin työhönvalmentajan roolia työllistymisen mahdollistajana. Työhönvalmentaja on työnantajalle kultaakin kalliimpi tietolähde. Työhönvalmentajan tulee osata kertoa asiakkaansa vahvuuksista ja osaamisesta rehellisesti ja asianmukaisesti. Heidi Löppönen korosti sitä, miten työhönvalmentajan olisi tunnettava myös asiakkaan tuen tarpeen määrä ja kesto melko realistisesti. Samalla työhönvalmentaja on se henkilö, joka parhaiten näkee kaikki työllistymisen mahdollisuudet. Nämä mahdollisuudet on hyvä pitää mielessä työhakemusta ja ansioluetteloa laadittaessa, sekä kaikissa rekrytointiprosessin vaiheissa.

Työhönvalmentajan ja työnantajan yhteistyö työtehtävien räätälöinnissä

Pauli Leinonen kertoi, miten työtehtävien räätälöinnin ja muokkauksen avulla luodaan työsuhteita, joissa työntekijä pääsee onnistuneesti käyttämään täsmätyökykyään. Työtä ja työolosuhteita mukauttamalla annetaan yksilölle yhtäläinen mahdollisuus onnistua rajoitteista huolimatta. Nämä mukautukset voivat kohdistua joko yksilöihin tai vaihtoehtoisesti koko organisaatioon. Oleellista on lähteä työyhteisön tarpeista. Työnantaja arvostaa hänelle tarjottua palvelua ja tietoa erilaisista tuista, jotka mahdollistavat työllistymisen taloudellisesti. Avaimet käteen ratkaisu vetoaa aina työnantajaan.

Teemapäivän osana käydyssä ryhmäkeskustelussa pohdittiin, mitkä kaikki asiat työhönvalmennuksen arjessa mahdollistavat ja toisaalta hankaloittavat työnantajayhteistyön tekemistä. Kaikkien työhönvalmentajien työnkuvaan ei ole yritys- ja työnantajayhteistyön tekemistä mitoitettu, jolloin ajan löytäminen siihen voi olla haastavaa. Myöskään työhönvalmentajan paras myyntivaltti, eli työntekijälle tarjottu tuki työpaikalle työllistymisen jälkeen, ei aina toteudu, koska sitä ei ole työhönvalmentajan työnkuvaan resursoitu. Tilaisuuden palautteen perusteella työhönvalmentajat kokivat, että työnantajayhteistyötä helpottaa valmiin markkinointi- ja mainosmateriaalien hyödyntäminen, sekä konkreettinen koulutus työnantajien suuntaan viestimiseen.