Työeläkeyhtiön huoli: Rakennetyöttömyys kasvaa – kuntoutus ei tavoita nuoria

Varman yhteiskuntasuhdepäällikkö Sampo Varjonen:
“Työeläkekuntoutuksen tavoitteena tulisi olla työllistyminen henkilön terveydentilaa vastaavaan tehtävään.”

Vates-säätiön valtuuskunta sai tiistaina 28.10.2025 ajankohtaisen katsauksen työeläketoimijan näkökulmasta, kun Varman yhteiskuntasuhdepäällikkö Sampo Varjonen esitteli työllisyyden ja työkyvyttömyyden kehitystä. Esitys nosti esiin huolen rakenteellisen työttömyyden kasvusta ja kuntoutuksen riittämättömyydestä, erityisesti mielenterveyskuntoutujien osalta. Varjonen esitti Varman näkemyksiä tilanteesta.

– Meidän pitäisi pystyä tukemaan ihmisiä ennen kuin he päätyvät työkyvyttömyyseläkkeelle, Varjonen painotti.

Tilastot osoittavat, että kehittämistarve on ilmeinen. Vuonna 2024 työeläkekuntoutujia oli koko työeläkealalla noin 11 800, mikä on 12 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Vuodesta 2019 määrä on vähentynyt yli kolmanneksella. Samalla hylkäysprosentti on noussut: viime vuonna 56,7 % työeläkekuntoutushakemuksista hylättiin.

Varjosen mukaan kuntoutusta tulisi kohdentaa nuoremmille henkilöille, joilla on enemmän työvuosia jäljellä kuin vanhemmilla ikäluokilla. Vuonna 2024 kuntoutuspäätöksen saaneiden keski-ikä oli 47 vuotta. Nykyinen järjestelmä on aikanaan rakennettu palvelemaan erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsiviä, joten sitä tulisi nyt uudistaa vastaamaan nykyajan tarpeita.

– Mielenterveysdiagnoosilla on selvästi vaikeampaa päästä kuntoutukseen, Varjonen toteaa.

Työeläkekuntoutuksen tavoitteet kaipaavat kirkastamista

Varjonen nosti esiin myös kuntoutuksen tavoitteiden puutteet: työllistyminen ei ole riittävän selkeä päämäärä. Työeläkejärjestelmälle on suuri merkitys sillä, että mahdollisimman moni pysyy työelämässä – työeläkemaksuilla maksetaan nykyisiä eläkkeitä ja osa maksuista rahastoidaan myös tulevien aikojen eläkkeitä varten. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa, ja yhä useampi on pelkän työttömyysturvan varassa ilman työllistymistä tukevia palveluita.

– Meidän pitäisi pystyä tukemaan ihmisiä aktiivisin ratkaisuin paremmin ennen kuin he päätyvät työkyvyttömyyseläkkeelle. Jos tuettuja väyliä ei löydy, sillä on vaikutuksia myös työkyvyttömyyden puolelle, hän varoittaa.

Varjosen esittelemien tilastojen mukaan rakennetyöttömiä on nyt jo lähes 190 000. Olemme tilanteessa, jossa esimerkiksi palkkatuen käyttö on romahtanut ja aktivointiaste laskenut. Varjonen painottaa, että nyt pitäisi löytää vastaus kysymykseen: mistä löytyy tukea isolle joukolle ihmisiä, joiden on vaikea työllistyä avoimille työmarkkinoille?

Mielenterveysongelmat kasvavat – työkyvyttömyyseläkkeet eivät

Varjonen totesi, että vaikka työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt koko 2000-luvun ajan, suuri haaste on mielenterveysongelmien kasvu, joka haastaa koko järjestelmää. Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat lisääntyneet merkittävästi – erityisesti nuorissa ikäluokissa. Masennusdiagnooseihin perustuvat sairauspäivärahat ovat vähentyneet, mutta ahdistuneisuushäiriöihin perustuvat lisääntyneet.

Varjonen varoitti, että ilman tuettuja väyliä ja palvelutarpeiden tunnistamista paine työkyvyttömyyseläkkeisiin voi kasvaa viiveellä.

Palkkatuki katkolla – Vatesin selvitys paljastaa alueelliset erot

Varjonen viittasi myös Vates-säätiön tuoreeseen selvitykseen palkkatuen tilanteesta. Lakimuutokset, rahoituspaineet ja työllisyyspalveluiden uudistuksen siirtymävaiheen haasteet ovat johtaneet tukien rajoittamiseen.

Syyskuussa tehdyn kartoituksen mukaan 19 työllisyysaluetta ei myönnä palkkatukea lainkaan määrärahojen loppumisen vuoksi. Loput 26 aluetta myöntävät tukea tiukennetuin ehdoin. Korvaavia tukimuotoja, kuten kuntalisää ja rekrytointitukia, on kehitetty paikallisesti, mutta Varjosen mukaan niiden merkityksestä on vielä vähän tietoa.

Varman ehdotukset työeläkekuntoutuksen kehittämiseksi

Työeläkeyhtiö Varman kehitysehdotus on, että työeläkekuntoutusta tulisi voida tarjota nykyistä useammalle ja myös nuoremmille, jäljellä oleva työura huomioiden. Työeläkekuntoutuksen tavoitteena tulisi olla työllistyminen terveydentilaan sopivaan tehtävään. Mielenterveyskuntoutujien tuen tarve on usein pitkäaikainen, ja he voivat tarvita useita kuntoutusyrityksiä ennen kestävän ratkaisun löytymistä.

Työssä tapahtuva kuntoutuminen edellyttää työnantajien aktiivista osallistumista. Lisäksi Varma korostaa verkostoyhteistyön merkitystä eri toimijoiden välillä sekä vaikuttavuuden mittaamista: tosiasiallinen työllistyminen ja eläkemenojen säästö ovat keskeisiä arviointikriteerejä. Myös kuntoutujan oma kokemus ja tilannearvio ovat tärkeitä seurattavia.

Teksti: Maarit Åström, viestintävastaava, Vates-säätiö sr