Tulevaisuuden työelämän avaintekijänä inklusiivinen työyhteisö
Teksti: Johanna Oikarinen
Kuvat: Tapahtuman esitykset, Piia Vaajakallio ja Laura Tero/Tiia Hietala, kuvituskuvat Rodeo
Työmaailman parannusviikko järjestettiin nyt viidettä kertaa. Kokoonnuimme linjojen äärelle 10.-12.9.2024 keskustelemaan laajasti erilaisista työelämää koskevista aiheista, jotka herättivät innokasta keskustelua niin chatissa kuin kahvipöydässä meillä Vatesissa! Päivien teemana oli tänä vuonna laadukas perehdytys, työyhteisön inkluusio ja tulevaisuuden työelämä. Saimme kuulla esimerkkejä monimuotoisten työympäristöjen rakentamisesta niin yrityspuolelta, hankkeista kuin työntekijänkin näkökulmasta.
Pia Vaajakallio kertoi puheenvuorossaan, kuinka vammaisista ihmisistä vain noin 20 % on työssä ja osatyökykyisistä noin 60 000 henkilöä haluaisi töihin. Tarve monimuotoisuuden ymmärtämiselle ja edistämiselle on erittäin suuri, jotta myös työnantajien tietoisuus osatyökykyisen työllistämisen mahdollisuuksista kasvaa. Vaajakallio kertoi Yhdenvertaisuuden vahvistaminen sote-alan korkeakouluopinnoissa – Polku monimuotoiseen työelämään -hankkeesta. Siinä ehitetään Metropolian sosiaali- ja terveysalan opintojen käytäntöjä tukemaan monimuotoista ja inklusiivista korkeakouluopiskelua ja työelämään siirtymistä.
Esimerkiksi Linnanmäellä on otettu käyttöön erilaisia tapoja tukea nuoria työn ja muun elämän yhteensovittamisessa. Heini Rantsi kertoi, kuinka täsmätyökykyisten rekrytointi- ja perehdytysprosessissa mahdollistetaan muun muassa haastattelukysymyksiin tutustuminen etukäteen, jonka lisäksi hakijoilla on mahdollisuus ottaa työhönvalmentaja mukaan haastattelutilanteeseen.
Kuulimme paljon esimerkkejä monimuotoisuuden huomioimisesta jo rekrytointivaiheesta lähtien. Inklusiivisessa rekrytoinnissa auttavat muun muassa tehtävänkuvien selkeys, palkka-avoimuus ja esteettömyystiedot, muistutti Päivi Montgomery. Asian sisäistäminen näkyi myös tapahtumasta saadussa palautteessa:
Jos rekrytoin työntekijöitä tulevaisuudessa, kiinnitän erityistä huomiota haastattelukysymyksiin ja pyrin rakentamaan työtehtävät saavutettaviksi ja mahdollisiksi kaikille työntekijöille toimintakyvystä riippumatta
Laura Tero ja Tiia Hietala kertoivat Goforen tavoista edistää neuromonimuotoista työympäristöä. Työyhteisön toimintaan vaikuttaa paljon se, kohdataanko erilaiset järjestelyt haasteina vai vahvuuksina. Työpaikalla tehdyt neurodiversiteettiystävälliset käytännöt sopivat meille kaikille, ja niiden huomioiminen vahvistaa työyhteisöä!
– Neurodiversiteettiystävälliset käytännöt sopivat meille kaikille.
Saimme hyviä uutisia Pirkanmaalta työhönvalmennuksen saralta Tukena-säätiön Jenni Kujansivun ja Riikka Matinahon johdolla. Pirkanmaan hyvinvointialueen ja kahden muun palveluntuottajan yksiköiden työhönvalmennusasiakkaiden palkallinen työllistyminen on miltei kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa. Työllistyneitä oli 39 vuonna 2021 ja vuonna 2024 jo 73 henkilöä! Työhönvalmennuksen alueelliset erot ovat kuitenkin merkittäviä, eikä palveluihin pääse kaikki sitä tarvitsevat.
– Tampereella työhönvalmennuksen palkallinen työllistyminen on miltei kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa.
Live-säätiön Tiina Pitkänen ja Heidi Similä tarjosivat puheenvuorossaan Täsmätyökävely-toimintamallilla konkreettisen menetelmän, jonka avulla työpaikalla voidaan yhdessä käydä läpi työpaikan tarpeita ja lisätä tietoisuutta täsmätyön mahdollisuuksista. Toimintamallissa täsmätyökykyisten kokemustoimijoiden mukanaoloa pidetään tärkeänä, sillä se tuo uusia näkökulmia. Tapahtumapalautteessa todettiinkin, että menetelmää aiotaan käyttää myös omassa työssä:
– Omassa työssä aion soveltaa täsmätyökävely-menetelmää yhdessä tiimimme kanssa
Työmaailman parannusviikko huipentui torstain paneelikeskusteluun, jota juonsi JHL:n ammattialatoiminnan asiantuntija Sami Haapakoski. Paneelikeskustelussa kuultiin nuorten kokemuksia työelämästä sekä vinkkejä tukea tarvitsevan nuoren kohtaamiseen.
Panelistien mukaan työpaikoilla on tärkeää, että työntekijät voivat esittää kysymyksiä ilman pelkoa siitä, että heitä pidettäisiin vähempiarvoisina. Läsnäololla ja kohtaamisella on merkittävä rooli positiivisen työkokemuksen luomisessa. Parhaat kokemukset ovat syntyneet tilanteista, joissa työntekijä on kohdattu ammattitaidon kautta – tällöin keskiössä ovat työntekijän kyvyt eikä esimerkiksi autisminkirjoon kuuluminen.
Diagnooseihin liittyy edelleen paljon stigmaa, joka saattaa johtua muun muassa tiedon puutteesta. Yhteisellä kouluttautumisella voimme vähentää ennakkoluuloja työpaikoilla. Tähän auttaa esimerkiksi yhteisten pelisääntöjen luominen siitä, mitä itsestä on tarpeen kertoa. Tarvitsemme monipuolistamista, jotta monenlaiset ihmiset voivat olla työelämässä. Yhteiset järjestelyt voivat olla vastavuoroisen kommunikaation tulos, jossa työtä on mahdollista muokata työntekijän kykyjen, jaksamisen ja osaamisen mukaan. Kuulimmepa tärkeän lausahduksenkin paneelikeskustelun aikana:
Työelämä ei ole sprintti tai maraton, vaan oppimista!
Jatketaan siis yhdessä oppimista, kuuntelemista ja toimimista!