Tuet, palvelut ja etuudet

Tukea ja palveluja, jotta täsmätyökyky saadaan käyttöön

Vamma tai pitkäaikaissairaus voi vaikuttaa työn tekemiseen. Onneksi on monia keinoja ja ratkaisuja, joiden avulla työn tekeminen on silti mahdolllista.

Suomalaisista työikäisistä henkilöistä yli puolella (55%) on vähintään yksi vamma tai pitkäaikaissairaus. Monella se ei vaikuta työn tekemiseen, mutta osalla vamma tai pitkäaikaissairaus vaikuttaa työssä pysymiseen ja työhön pääsyyn.

Työntekijä ja työnantaja voi saada tukea osatyökykyisen työntekijän palkkaamista. Osa palveluista on ilmaisia, osa maksullisia. 

Tärkeintä on asenne, jolloin löydetään yhdessä työntekijän, työhönvalmentajan ja työnantajan kanssa ratkaisut siihen, että jokaisen työkyvyt saadaan käyttöön.

Tietoa ja tukea voi saada työvoimapalveluista, työeläkeyhtiöstä, Kelasta sekä järjestöistä ja eri palvelujen tuottajilta.

Tutustu artikkeleihin tukikeinojen käytöstä.

• Palkkatuki
• Työhönvalmennuspalvelu (tuettu työllistyminen)
• Työolosuhteiden järjestelytuki
• Työkokeilusta uusi alku tai työhön paluu
• Työkokeilu työterveyshuollon järjestämänä
• Oppisopimus
• Tuettu oppisopimus

Kuntous ja eläkeratkaisuja

• Ammatillinen kuntoutus
• Työn muokkaus
• Osasairauspäiväraha
• Työkyvyttömyyseläkkeet
• Eläkkeen lepäämään jättäminen
• Työuraeläke
• Osittainen vanhuuseläke (OVE)

Sivun alkuun

Palkkatuki työntekijän työllistymiseen

Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki. Tuen voi myöntää työllisyyspalvelu työnhakijan palkkakustannuksiin ja korvaukseen työohjaukseen käytetystä ajasta. Palkkatukea voidaan myöntää myös silloin, jos työllistettävällä on jokin työssä selviytymiseen vaikuttava vamma tai sairaus.

Vaikka tuki myönnetään ja maksetaan työnantajalle, sen myöntäminen lähtee aina työttömän työnhakijan palvelutarpeesta.  Palkkatuki auttaa vaikeasti työllistyvän henkilön mahdollisuutta osallistua työelämään.

Palkkatuen kohderyhmät

Palkkatuen tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammatillista osaamista ja edistää myös alentuneesti työkykyisen sekä 60 vuotta täyttäneen pitkään työttömänä olleen mahdollisuuksia saada työtä.

Tässä kuitenkin joitain yleisiä periaatteita palkkatuen myöntämisestä:

Palkkatuella työllistettävän henkilön pitää olla työttömänä työnhakijana. Lisäksi edellytetään, että henkilön työkyky on alentunut tai hän on työllistymisen kannalta epäedullisessa asemassa.

Palkkatuen kesto ja määrä

Palkkatuki myönnetään yleensä 5 – 10 kuukaudeksi. 60 vuotta täyttäneen pitkäaikaistyöttömän palkkaamiseen tukea voidaan myöntää jopa kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Alentuneesti työkykyisen palkkatukea voidaan myöntää 10 kuukauden aloitusjakson jälkeen jopa 24 kuukaudeksi kerrallaan.

Työnantaja voi saada taloudellista tukea palkkatukena 50 prosenttia palkkakustannuksista.  Alentuneesti työkykyisen työllistämiseen voi kuitenkin saada tukea 70 prosenttia.

Joissain tapauksissa yhdistys, säätiö tai rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta voi saada palkkatukea 100 prosenttia.

Kuka voi saada palkkatukea?

Palkkatuki on harkinnanvarainen tuki, jonka myöntämisestä, kestosta ja määrästä päättää työllisyyspalvelut.

Tukea voi saada työttömän työnhakijan työllistämiseen, jonka työllistämissuunnitelmassa tai palkkatukikortissa on tieto palkkatuesta.

Palkkatukea voivat saada

• yritys,
• kunta, kuntayhtymä tai hyvinvointialue,
• muu yhteisö, kuten yhdistys, säätiö, rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta tai seurakunta.

Palkkatuen saamiselle on ehtoja. Esimerkiksi tukea ei voi saada, jos palkka perustuu pelkästään työn tuloksen perusteella. Tukea ei voida myöntää, jos henkilö on jo ehtinyt aloittaa työtä.

Millaiseen työsuhteeseen palkkatukea myönnetään?

• toistaiseksi voimassa olevaan kokoaikaiseen työsuhteeseen,
• määräaikaiseen kokoaikaiseen työsuhteeseen,
• oppisopimuskoulutukseen,
• osa-aikaiseen työsuhteeseen, jos tuen myöntäjä pitää sitä tarkoituksenmukaisena ja se edistää työnhakijan mahdollisuuksia työllistyä.

Sivun alkuun

Työhönvalmennuspalvelu

Tuettu työllistyminen on työllistymisen tukimenetelmä, jonka tavoitteena on työnhakijan työllistyminen normaaliin palkkatyöhön. Toimintamallilla edistetään työnhakijoiden yhdenvertaista työllistymistä sekä vahvistetaan työnhakijoiden oikeutta tasa-arvoiseen osallisuuteen ja asemaan työmarkkinoilla.

Työhönvalmentaja on ammattilainen, joka tukee henkilökohtaisesti sekä työllistyjää että työnantajaa, myös työsuhteen syntymisen jälkeen.

Tuetun työllistymisen työhönvalmennuksella tarkoitetaan työllistymistä palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille työhönvalmentajan tuen avulla.

Työhönvalmentajan tehtäviä

Työhönvalmentajalta saa tukea oman osaamisen sanoittamiseen, opastusta työtehtävien kartoittamiseen, työpaikkojen hakemiseen ja neuvoja palkan ja sosiaaliturvan yhteensovittamisessa.

Työhönvalmentaja etsii ja räätälöi työtä ja työtehtäviä, jotka sopivat henkilölle hänen vammastaan tai sairaudestaan huolimatta. Työhönvalmentaja tukee työnantajaa myös esimerkiksi tukien hakemisessa ja työyhteisöä mahdollisessa uudessa tilanteessa.

HUOM! Organisaatioiden HR-osastolla voi olla myös oma tuetun työllistymisen menetelmiin erikoistunut asiantuntija. Hän tuntee keinot tilanteissa, joissa työntekijälle etsitään ratkaisua tehdä työtä vammasta tai sairaudesta huolimatta esimerkiksi työtä muokkaammalla.

Mistä työhönvalmennusta saa?

Työhönvalmennusta voi saada esimerkiksi työllistymisen tukemisen palveluna. Sitä voi saada myös työssä pysymisen ja työhön paluun tukena, jos tarvitaan esimerkiksi työolosuhteiden muokkausta ja tehtävien räätälöintiä.

Työhönvalmennusta voi saada myös sosiaalipalveluna hyvinvointialueelta. Kuuntele esimerkiksi Radio Porin radiojuttu: Hyvinvointialueen työhönvalmennus toimii hyvänä askelmana kohti työmarkkinoita, missä työnantajia innostetaan mukaan.

Työllistyjän tulee selvittää oma palveluntarpeensa ja mahdollisuutensa työhönvalmentajaan. Työhönvalmentajan voi saada työllisyyspalveluista sekä eläkeyhtiön, oppilaitoksen, järjestön tai Kelan palveluista. Neuvoa kannattaa kysyä ja hyödyntää palvelua yhdessä!

Työhönvalmennus on henkilökohtainen etuus, mutta myös työnantajan on hyvä tuntea tämä palvelu.

Tutustu Vatesin tilaisuuksien tallenteisiin (YouTube)

Vates järjestää monipuolisesti myös tuettuun työllistymiseen liittyviä webinaareja, joiden tallenteisiin voi tutustua Vatesin YouTube-kanavalla. Tallenteet on tekstitetty.

Sivun alkuun

Oppisopimuksella myös tuetusti

Mitä oppisopimus tarkoittaa?

Oppisopimus on työnantajan ja opiskelijan välinen määräaikainen työsopimus, jossa opiskelija saa palkkaa työsuhteen ajalta ja voi opiskella ammatillisen tutkinnon tai sen osia. Opinnot suoritetaan pääasiassa työpaikalla käytännön työssä.

Työnantaja voi kouluttaa oppisopimuksella uuden tai jo töissä olevan työntekijän. Oppisopimukseen voi saada myös palkkatukea.

Oppisopimus antaa hyvän mahdollisuuden opiskelijalle ja työnantajalle tutustua toisiinsa. Työssä olevalle työntekijälle oppisopimus on yksi mahdollisuus vaihtaa työtehtäviä esimerkiksi työkyvyn muuttuessa.

Oppisopimuksen kesto?

Oppisopimus voi kestää muutamista viikoista kolmeen vuoteen. Oppisopimus voidaan olla myös lyhyt ja solimittu esimerkiksi kesätyön ajaksi.

Lyhyessä oppisoppimuksessa opiskelija suorittaa etukäteen sovitun tutkinnon osan. Opiskelija voi opintojensa aikana suorittaa useita oppisopimusjaksoja eri työpaikoissa.

Oppisopimus tiivistetysti

• Uuden työntekijän kanssa solmittava oppisopimus perustuu määräaikaiseen työsopimukseen.
• Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa tapahtuva oppisopimuskoulutus ei muutoin muuta työsuhteen etuja.
• Työtunteja on viikossa vähintään 25. 
• Työnantaja maksaa työntekijälle työehtosopimuksen mukaista palkkaa.
• Oppisopimusopiskelijaa koskevat samat oikeudet ja velvollisuudet, kuin muitakin työntekijöitä. Tällaisia ovat esim. vakuutusturva, työturvallisuusohjeiden noudattaminen ja salassapitovelvollisuus.
• Oppisopimuksen osapuolet ovat:
  opiskelija, työnantaja, oppilaitos ja oppisopimustoimiija.

Sivun alkuun

Tuettu oppisopimus

Tuettu oppisopimus on oppisopimuskoulutusta, johon on yhdistetty opiskelijan tarvitsema tukimuoto, esimerkiksi työhönvalmennus. Myös tuettuun oppisopimukseen voi saada palkkatukea.

Tuella varmistetaan ennakoivasti, että oppisopimuksen tavoitteet saavutetaan. Tuen tarve voi liittyä opintopolun suunnitteluun, oppimisen haasteisiin, ajankäyttöön tai työelämän pelisääntöjen opetteluun.

Työhönvalmentajan tukea tarvitaan erityisesti näyttösuunnitelmien laatimisessa sekä työtehtävien ja teoriapohjan yhteensovittamisessa. Opiskelija ja työhönvalmentaja voivat esimerkiksi käydä yhdessä läpi tutkinnon osia ja peilata niihin nykyisiä tai tulevia työtehtäviä.

Lue lisää oppisopimuksesta

• Oppisopimus.fi Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry
• Finlex: Laki ammatillisesta koulutuksesta / oppisopimus
• Tuettu oppimus (2018). Julkaistu AMEO:n sivuilla.

Sivun alkuun

Ammatillinen kuntoutus

Kuntoutuksesta uusi mahdollisuus.

Ammatillista kuntoutusta haetaan ja myöntää Kela tai työeläkeyhtiö. Kuntoutuksessa selvitetään kuntoutettavan elämäntilanne ja toimitaan sen mukaisin toimenpitein.

Kuntoutus voi kestää muutaman päivän arvioinnista aina monivuotiseen koulutukseen.

Kelasta ammatillisista kuntoutusta voi saada, jos henkilö on työtön, opiskelija tai ollut työelämässä vasta vähän aikaan, ammatillista kuntoutusta voi saada Kelasta.

Tarjolla on erilaisia vaihtoehtoja, kuten työhönvalmennusta, työkokeilua, kuntoutuskursseja ja koulutusta.

Työeläkekuntoutus

Jos henkilö on ollut työelämässä jo pidempään eli noin 5 vuotta, ammatillisesta kuntoutuksesta vastaa työeläkelaitos. Tavoitteena on tukea työntekijää jatkamaan työssä tai palaamaan sinne.

Työeläkelaitokset järjestävät ja tukevat ammatillista kuntoutusta eli työeläkekuntoutusta. Työeläkekuntoutus voi olla esimerkiksi työkokeilua, uudelleen koulutusta tai kurssitusta, työhönvalmennusta tai vaikkapa elinkeinotukea. Ammatillista kuntoutusta tuetaan myös yrittäjälle.

Lisätietoa:

• Työeläke.fi / Kuntoutus – reitti takaisin työelämään
• Kela / Ammatillinen kuntoutus
• Keva / Ammatillinen kuntoutus selkokielellä

Sivun alkuun

Työn muokkaus

Mukautuksilla jokaisen työkyky käyttöön.

Työn mukauttaminen tarkoittaa toimia, joiden avulla osatyökykyinen voi muuttua täsmätyökykyiseksi. Nämä toimet ovat työpaikalla työntekijän ja työnantajan, tai vaihtoehtoisesti ammattilaisen kanssa suunniteltuja ja sovittuja asioita, jotka vaikuttavat työolosuhteisiin, työtehtäviin, työympäristöön tai työyhteisöön. Ammattilaisilla tarkoitetaan esimerkiksi työhönvalmentajaa tai työkykykoordinaattoria.

Työtehtäviä voidaan mukauttaa väliaikaisesti tai pysyvästi esimerkiksi vammautumisen tai pitkäaikaissairauden vuoksi. Jotkut muutokset vaikuttavat vain kyseessä olevaan työntekijään, mutta jotkut mukautukset voivat vaatia useamman työntekijän työtehtävien tai työolosuhteiden uudelleen järjestelyä.

Käytännössä työn mukauttaminen on esimerkiksi työtehtävien räätälöintiä, joustoja, erilaisia työaikajärjestelyjä tai työyhteisön asenteisiin ja ilmapiiriin vaikuttamista esimerkiksi tietoa lisäämällä.

Työympäristöä voidaan muokata huomioimalla esimerkiksi valaistus, kalusteet, esteettömät työtilat, apuvälineet ja rauhallinen työympäristö.

Joihinkin muutoksiin voi saada rahallista tukea ,kuten työolosuhteiden järjestelytukea.

Lisätietoa:

• Työmarkkinatori / Työn mukauttauminen
• Työterveyslaitos / Työpiste

Sivun alkuun

Työkyvyttömyyseläkkeet

Mukautuksilla jokaisen työkyky käyttöön.

Jatkuvaa työkyvyttömyyseläkettä on kahdenlaista: osatyökyvyttömyys- ja täysi työkyvyttömyyseläke. Niille jääminen ei välttämättä tarkoita, että työkykyä ei ole lainkaan jäljellä.

Työkyvyttömyyseläkettä ja kuntoutustukea voi hakea Kelasta tai työeläkelaitoksesta silloin, kun työeläkettä on ehtinyt kertyä riittävästi.

Osatyökyvyttömyyseläkettä tai osakuntoutustukea voi hakea ainoastaan työeläkeyhtiössä.

Täyttä työkyvyttömyyseläkettä voi hakea, kun sairauspoissaolot ovat jatkuneet yli vuoden ja työkyky on merkittävästi heikentynyt. Työkyvyttömyyseläke on viimeinen vaihtoehto ja ennen sitä kartoitetaan muut mahdollisuudet. Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Täyden työkyvyttömyyden kohdalla työkyvyn aleneman tulee olla 60 %.

Osatyökyvyttömyyseläkettä tai osakuntoutustukea voi saada, jos työkyky on osittain heikentynyt sairauden, vian tai vamman vuoksi vähintään vuoden ajan. Työkyvyn menetys tulee olla vähintään 40 %.

Osatyökyvyttömyyseläke poikkeaa työkyvyttömyyseläkkeestä, koska sen myöntämisessä ei edellytetä sairauspoissaoloja. Osatyökyvyttömyyseläkkeen hakija tarvitsee lääkärin B-lausunnon.

Jos työhistoriaa on taustalla enemmän, eläke-etuudet haetaan pääsääntöisesti työeläkelaitokselta. Jos työhistoriaa ei ole kertynyt, eläke haetaan Kelasta.

Osakuntoutustuki tai osatyökyvyttömyyseläke ei ole Kelan etuus. Sitä haetaan työeläkelaitoksesta.

Osatyökyvyttömyyseläke mahdollistaa osa-aikaisen työn tekemisen, mutta se ei edellytä sitä. Osatyökyvyttömyyseläkettä voi hakea myös työttömänä, jolloin toimeentulo muodostuu sen ja työttömyysetuuden yhdistelmästä.

Lisätietoa:

• Työeläke.fi / Työkyvyttömyyseläke työkyvyn heiketessä
• Keva / Työkyvyttömyyseläke ja kuntoutustuki (selkokielellä)
• Keva / Osatyökyvyttömyyseläke ja kuntoutustuki (selkokielellä)
• Kela / Kuntoutustuki ja työkyvyttömyyseläke

Sivun alkuun

Eläkkeen lepäämään jättäminen

Eläkkeen lepäämään jättäminen mahdollistaa työn teon ansaintarajan ylitse.

Työkyvyttömyyseläkkeellä voi työskennellä, mutta silloin pitää huomioida oma henkilökohtainen ansioraja. Jos ansioraja ylittyy toistuvasti, kannattaa eläke jättää lepäämään. Työstä on ilmoitettava omalle eläkeyhtiölle eli Kelaan tai työeläkeyhtiölle.

Lepäämään jättäminen tarkoittaa sitä, että työkyvyttömyyseläkkeen maksu keskeytetään työssäolon ajaksi. Jos työssäkäynti loppuu kahden vuoden sisällä, työkykyä ei arvioida uudelleen, vaan työkyvyttömyyseläkkeen maksu jatkuu. Eläkettä on haettava uudestaan vain, jos työntekijä pysyy työelämässä kaksi vuotta, eikä tämän jälkeen hae eläkettä takaisin.

Bruttotulot voivat olla ainakin 976,59 euroa (vuoden 2024 tieto) kuukaudessa ilman, että se vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeen saantiin. Jos henkilöllä on jo pitkä työura takana, voi ansaintaraja olla paljon suurempi. Ansaintarajan voi tarkistaa Työeläke.fi sivuston kautta.

Lisätietoa:

• Keva: Työnteko eläkkeellä

Sivun alkuun

OVE tuo joustoa

Kuntoutuksesta uusi mahdollisuus.

Jos henkilö ei jaksa enää tehdä työtä kuin ennen, mutta hänellä ei ole mahdollisuutta esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeeseen, voi osittainen vanhuuseläke (OVE) tuoda joustoa työn määrään.

Osittainen vanhuuseläke antaa työntekijälle mahdollisuuden nostaa osan kertyneestä työeläkkeestäsi ennen täydelle vanhuuseläkkeelle siirtymistä.

Henkilö voi silti tehdä työtä ja saada ansioita vapaasti eläkkeen rinnalla.

Osittaista vanhuuseläkettä voi saada, jos henkilö on syntynyt vuonna 1963 tai aiemmin ja täyttänyt 61 vuotta. Alaikäraja nousee vuonna 1964 ja sen jälkeen syntyneillä asteittain.

Lisätietoa:

• Työeläke.fi / Osittainen vanhuuseläke tuo joustoa

Testaa Kevan sivuilla, miten hyvin tunnet OVE:n.

Sivun alkuun

Työuraeläke

Mukautuksilla jokaisen työkyky käyttöön.

Työuraeläke mahdollistaa eläkkeelle jäämisen 63-vuotiaana. Sitä voi hakea pitkän ja erityisen rasittavan työuran tehneelle. Työuraeläketta on kutsuttu myös sankarieläkkeeksi.

Lisätietoa:

• Työeläke.fi / Työuraeläke