Sosiaalitieteiden opiskelijasta erityisasiantuntijaan – Suomen paralympiajoukkueella monia ammattialoja

Teksti: Kati Savela-Vilmari ja Johanna Oikarinen 

Paralympialaiset ovat parhaillaan käynnissä Pariisissa. Suomen edustusjoukkueessa on 16 kilpailijaa. Heistä viisi on ensikertalaisia. Huipulla urheilu on vaativaa ja aikaavievää, eikä sillä monikaan elä. Vates selvitti avoimista lähteistä Paralympialaisten suomalaisurheilijoiden työkokemusta, ammatteja ja opiskelualoja. Urheilijan lajin perässä olevien vammaluokitusten kuvaukset löytyvät Paralympiakomitean sivuilta, linkki uutisen lopussa.

Yhden ensikertalaisen, yleisurheilussa kilpailevan Vilma Bergin (yleisurheilu, pituus ja 400 m, T38) haastattelu on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 2/2022, alla tiivistelmä hänen työelämäsuunnitelmastaan:

Vilma Berg opiskeli tuolloin Ammattiopisto Livessä. Hän totesi, että työelämä tuntuu vielä kaukaiselta. Hän halusi keskittyä kodinhuoltoalan opintoihinsa sekä urheiluun ja antaa suunnitelmilleen tilaa muovautua. Esimerkiksi lasten kanssa työskentely kiinnosti häntä. Paralympialaisiin pääsy oli tuolloin yksi selkeä päämäärä.

Työharjoittelukokemuksista Berg kertoi seuraavaa:

– Siellä oli yksi työkaveri, joka aina tuli neuvomaan mua, että tuolla se on ja kyllä sä osaat ton. Hän oli tosi mukava ja otti mut aina opastukseensa, jos en jotain tiennyt.

Leo-Pekka Tähti, yleisurheilu (ratakelaus, T54)
Suomen kenties tunnetuin paraurheilija pyörittää urheilu-uransa ohella Tähti Consulting -brändi- ja markkinointiyritystä sisarensa Leenan kanssa. (Paralympia.fi)

Amanda Kotaja, yleisurheilu (ratakelaus, T54)
Kotaja kävi Mäkelänrinteen urheilulukion. Hän on valmistunut liikuntaneuvojaksi vuonna 2019. (Paralympia.fi)

Toni Piispanen, yleisurheilu (ratakelaus, T51)Työskentelee erityisasiantuntijana opetus- ja kulttuuriministeriön alla toimivassa Valtion liikuntaneuvostossa, jonka pääsihteerinä aloittaa kaudella 2024–2027. Koulutukseltaan hän on liikuntatieteiden maisteri. (Paralympia.fi)

Iida Lounela, yleisurheilu (pituushyppy ja 100 m, T12)
Lounela opiskelee sosiaalitieteitä Helsingin yliopistossa valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Hän kävi Mäkelänrinteen urheilulukion. (Paralympia.fi)

Marjaana Heikkinen, yleisurheilu (keihäänheitto, F34)
Ennen vammautumistaan sairaanhoitaja-diakonissana työskennellyt Heikkinen toivoo, että voi palata johonkin työhön urheilu-uran jälkeen. (Seura 1/2019)

Teijo Kööpikkä, yleisurheilu (kuulantyöntö, F57)
Kööpikällä oli lupaava urheilu-ura jo ennen vammautumista. Vammautumisen jälkeen hän toimi mm. lentopallovalmentajana. Sitten hän innostui kokeilemaan tuolikuulantyöntöä, joka on nyt hänen lajinsa kisoissa. (Yle, 9.7.2023)

Jere Forsberg, jousiammunta (avoin taljajousi)
Kotkalainen Jere Forsberg on valmistunut oikeusnotaariksi Tallinnan yliopistosta, ja hän kertoo nettisivuillaan, että unelmana on yhdistää urheilu ja lakimiehen työ tulevaisuudessa. Nyt hän urheilee päätoimisesti. (jereforsberg.fi)

Jonna Aaltonen (kuvassa), ratsastus (kouluratsastus, ryhmä V)
Aaltonen työskentelee Erkylän tallin toimitusjohtajana Hausjärvellä. Takanaan hänellä on pitkä ura vammattomana kouluratsastajana ja valmentajana. (Paralympia.fi)

Laura Kangasniemi, ratsastus (kouluratsastus, ryhmä IV)
Toimii ratsastusuran ohella motivaatiopuhujana ja tarjoaa keikkoja yrityksille, yksityisille, kouluille ja tapahtumiin (Paralympia.fi). Nettisivuillaan hän kirjoittaa: ”Esimerkiksi täyspäiväinen opiskelu tai työnteko on minulle liian rankkaa, sillä aivovamman vuoksi kuormitun normaalia nopeammin, uuden oppiminen ja työstä palautuminen on tavallista hitaampaa.”

Katja Karjalainen, ratsastus (kouluratsastus, ryhmä I)
Vammautumisen jälkeen Karjalainen jäi pois työelämästä. Hän haaveili aiemmin anestesialääkärin urasta. Mutta vammautumisen myötä ratsastusharrastus tuli taas kuvioihin ja Karjalainen on kilpaillut lajissa pitkään. (Paralympia.fi)

Jean-Pierre Antonios, jousiammunta (taljajousi, W1)
Antonius työskentelee arabian kielen tulkkina ja kääntäjänä. (Paralympia.fi)

Henry Manni, yleisurheilu (ratakelaus 100m ja 800m, T34)
Henry Manni on kouluttautunut liikuntaneuvojaksi, merkonomiksi ja esteettömyskartoittajaksi. Urheilu-uransa ohella työskentelee Suomen Paralympiakomiteassa osa-aikaisena lasten ja nuorten liikunnan suunnittelijana. Hän vastaa vuosittaisesta Para Junior Games -kilpailusta, jossa on itse monen muun nykyisen paralympiatähden ohella aikoinaan aloittanut kilpauransa (Paralympia.fi, henrymanni.fi)

Aino Tapola, pöytätennis (luokka 1)
Tapola opiskelee Perho Liiketalousopistossa liiketoiminnan perustutkintoa. Opiskelu on räätälöity yksilöllisesti valmentautumisen ehdoilla ja osaksi urheilu-uraa. Osana opintojaan urheilija on ollut mm. toteuttamassa kansainvälisiä ja kansallisia parapöytätenniskisoja. Perho Liiketalousopisto kuuluu Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urheaan. (Ainotapola.fi)

Teppo Polvi, pyöräily (käsipyöräily, H1)
Teppo Polvi toimii Oulun yliopistollisen sairaalan vertaistukihenkilönä selkäydinvamman saaneille henkilöille. (Kaleva.fi)

Jarkko Mylly, ampumaurheilu (pienoiskivääri R6 ja ilmakivääri R3, SH1).
Tietoa työ- tai opiskelutilanteesta tai -historiasta ei löytynyt.

Artikkelin julkaisupäivän 3.9. iltaan mennessä suomalaisurheilijat olivat saaneet yhden mitalin: Toni Piispanen kelasi hopealle 200 metrin matkalla T51-luokassa. Myös muita erinomaisia suorituksia on nähty. Esimerkiksi Iida Lounela teki pituushypyssä elämänsä parhaan sarjan. Hän jäi lopulta vain 11 sentin päähän pronssimitalista. Henry Manni pääsi ratakelauksen T34-luokan 100 metrin finaaliin, jossa sijoittui seitsemänneksi.

Paralympialaiset päättyvät 8.9.2024.

Linkit avautuvat uuteen välilehteen:

Paralympialajien luokittelu Paralympiakomitean sivuilla

Paralympiakomitean uutiset suomalaiskilpailijoista Pariisissa