”Selkokielestä hyödymme me kaikki”

Esteetön kieli työelämässä -tilaisuuteen 7.3.2017 osallistui noin 50 henkilöä. Päivän aikana kuultiin mm. selkokielestä, selkouutisten teosta ja saavutettavista verkkosivuista.

Satakunnan sairaanhoitopiiri on toteuttanut laajimman selkomateriaalit ensimmäisenä, mitä ilmeisesti kukaan julkinen toimija tähän asti on tuottanut.

– Terveydenhuollossa käytettävää kieltä pidetään lakitekstin ohella kaikkein vaikeimpana. Tutkimusten mukaan selkeä ohjaus kuitenkin vähentää ahdistusta ja pelkoa, ja tyytyväisyys lisääntyy. Selkeän kielen takia oireiden määrä vähentyy ja paraneminen nopeutuu, kertoi Satakunnan sairaanhoitopiirin selkokielen koordinaattori Riikka Törnroos, joka vakinaistettiin tehtäväänsä tämän vuoden alussa.

– Lainsäädäntö velvoittaa käyttämään potilaalle ja asiakkaalle ymmärrettävää kieltä. Ammattilaisen arkipäivän kieli ei ole arkipäivän kieltä potilaalle, painotti Törnroos.

Idea selkokielen käyttöönotosta Satakunnan sairaanhoitopiirissa syntyi 2011 ja 2012 syntyikin ensimmäinen selkokielinen potilasohje sädehoitoon tulevalle. Ohje lähetettiin 80 potilaalle, joilta pyydettiin myös palautetta.

Selkeitä ohjeita kiiteltiin ja palaute oli niin hyvää, että Satakunnan sairaanhoitopiirissä päätettiin aloittaa myös verkkosivujen uusiminen selkokielisiksi. Vuonna 2015 organisaatio sai Vuoden selväsanainen -palkinnon ja nyt tänä vuonna sairaanhoitopiiriin palkattiin ensimmäinen selkokielen koordinaattori.

– Nyt olemme aloittaneet selkovideoiden teon ja ensimmäinen on jo valmiina, mistä olemme hyvin ylpeitä, kertoo Törnroos iloisena.

Selkouutiset palvelevat paljon muitakin kuin maahanmuuttajia

Yleisradiossa on tehty selkouutisia vuodesta 1992 lähtien ensin radiossa ja viime vuodesta lähtien myös televisiossa.

Toimittaja Pertti Seppä (kuvassa oikealla) kertoi, että aluksi selkouutisia alettiin tehdä ulkosuomalaiselle. Televisiolähetysten alkamiseen vaikutti maahanmuuton lisääntyminen.

Selkouutiset on otettu erittäin hyvin vastaan maahanmuuttajien keskuudessa, mutta ne hyödyttävät paljon laajempaakin katsojakuntaa.

– Hyvä selkokieli palvelee kaikkia. Selkouutisessa on selkokielinen sisältö, rakenne, sanasto, puhe ja kuvakerronta, kertoi Ylen Selkouutisten toimittaja Pertti Seppä.

Selkouutisissa käytetään samaa kuvamateriaalia, joka kuvataan yleiskielellä kerrottaviin uutisiin.

– Joskus kuvamateriaalin käyttö voi olla vaikeaa, koska sen rytmi selkouutisiin voi olla liian nopea. Paras tulos syntyisi, jos selkouutisilla olisi oma kuvaaja, pohtii Seppä.

Selkouutisten ryhmään kuuluu Yleisradiossa seitsemän henkilöä, mutta kukaan heistä ei tee selkouutisia päätyönään.

– Kukin meistä tekee selkouutisia yhden päivän kerrallaan, joten meillä ei ole erillistä selkotoimitusta. Yksi ihminen tekee päivän aikana selkouutiset nettiin, radioon, televisioon ja tekstitykset. Itse teen myös tavallisia uutisia, kertoi toimittaja Pälvi Tammi.

– Olen tuntenut 30 vuotta olevani Yleisradion toimittajana palvelutehtävässä, mutta nyt selkouutisissa tunnet olevan sitä vielä kunniakkaammin. Selkouutisten vastaanotto ja kuuntelu on intensiivisempää kuin muiden.

Selkokieli auttaa ymmärtämään, mitä on tärkeää kertoa

Työelämän asiantuntija Kari Vuorenpää Kehitysvammaisten Tukiliitosta kertoi, miksi yhdistyksessä on työstetty työ- ja päivätoiminnan laatukriteereitä selkokielellä. Hän lähestyi asiaa, avaamalla osallisuuden ulottuvuuksia. Selkokielen käytössä kyse ei ole vain selkeästä kielestä.

– Selkokieli syventää ajattelua siitä, mitä kerromme, mikä on tärkeää ja miksi se on tärkeää. Jos kriteerit jätetään yleiskielelle ja ajatellaan, etteivät ne koske kehitysvammaisia ihmisiä, otamme silloin itsellemme portinvartijan roolin.
Selkokielisessä versiossa on kerrotaan selkeästi ja puhuttelevassa muodossa, kuten: ”Ohjaajat auttavat sinua ymmärtämään, mitä sinun täytyy itse tehdä …” tai ” Kolmannen laatukriteerin tavoite on, että käytät samoja palveluita kuin muutkin … Tavoite on, että tutustut uusiin ihmisiin.”

Iltapäivällä saavutettavuuden testauksen asiantuntija Kimmo Sääskilahti Annanpura Oy:stä avasi ja kuvasi hyvin havainnollisesti, millaisia ongelmia syntyy siitä, kun sähköisten palveluiden saavutettavuus ei ole kunnossa. Osallistujat kuuntelivat tarkasti myös sitä, mitä verkkopalvelujen saavutettavuus EU:n direktiivin mukaan tarkoittaa ja millaisia kansallisia aikatauluja niistä on tulossa. Sääskilahti totesi, että erityisesti kuntapuolella saavutettavat sivut ovat vielä kaukana vaatimuksista.

Päivän avasi hankepäällikkö ja toimittaja Tiina Jäppinen Tiedolla vaikuttaminen -hankkeesta Vates-säätiöstä. Päivän päätteeksi kehittämiskoordinaattori Anne Korhonen Vatesista veti vielä paneelikeskustelun ja haastatteli yleisöä, mitä päivä oli antanut.

Alla kommentteja päivän annista yleisön suulla.

”Selkokielisyydestä hyödymme kaikki ja muutos lähtee pienistä asioista. Aiomme päivittää kotisivuja niin, että ne ovat selkeät ja ymmärrettävät”

”Myös työpaikalla on monenlaisia ihmisiä kuulijoina. Myös kuulemisen asiat on hyvä huomioida esteettömyydessä”.
”Mitä selkokielisemmäksi teksti tuli, sitä enemmän tuli rivejä lisää.”

”Kun tehdään kaikille sopivaa [sisältöä], on se myös ekologisempaa tuottaa. Sen sijaan, että palvellaan kaikkia erikseen, voimme palvella kaikkia samalla tavalla.”

”Kunnat laahaa verkkosivujen esteettömyydessä eri tahdissa kuin valtio, vaikka juuri kuntien sivuja käytetään.”

”Selkouutisten lopussa voisi olla selkokielikevennys”

”[Digitaalisten palveluiden] saavutettavuus ja helppokäyttöisyys palvelee meitä kaikkia käyttäjiä.”

Teksti ja kuvat: Tiina Jäppinen