Pilottivaihe puolivälissä: ”Asiakkaat sanoivat, että jatkoon menee!”

Elämänlaatua ruuasta -toimintaa on testattu syksyn aikana Päijät-Sotessa sekä Klubitaloissa Heinolassa ja Lahdessa. Nyt keskiössä eivät ole kalorit tai ruokaympyrä, vaan tarkoitus on virittää keskustelua ja kehittää ruokatoimintaa siltä pohjalta, mitkä asiat itselle ja ryhmälle ovat tärkeitä ja merkityksellisiä ylipäänsä ruuassa, ruokailussa ja syömisessä. 

Miten testaus on edennyt ja millaista palautetta käytössä olevista työkaluista on saatu?

Projektityöntekijä Johanna Puttonen kertoo, että niin ohjaajat kuin asiakkaat ovat pitäneet harjoituksia ja työkaluja mielenkiintoisina sekä hyödyllisinä. Työopajat ja klubitalot ovat edenneet jo oman ruokatoiminnan suunnitteluun ja hiljalleen myös toteutukseen.

Elämänlaatua ruuasta -konseptin ja työkalujen testaus alkoi lokakuussa toimintaan virittävän ruokasuhdekollaasiharjoituksen avulla. Sen tarkoituksena on auttaa ihmistä pohtimaan oman ruokaelämän taustaa ja sitä, millaiset asiat itselle ovat ruuassa tärkeitä ja merkityksellisiä.

– Ruokatoimintaan osallistuvat ovat kokeneet sen rentona ja hyödyllisenä harjoituksena, joka saa ajattelemaan omaa ruokaelämää vähän eri näkökulmista kuin yleensä. Ruokakollaasi on herättänyt paljon keskustelua ruuasta ja syömisestä, tietää Puttonen.

– Työvalmentajat kertoivat myös, että ruokakollaasi on saanut puhumaan asioista rehellisesti, eikä ole ennakkoasetelmaa siitä, ovatko kollaasissa olevat asiat huonoja tai hyviä. Lisäksi ruokakollaasin käyttö on ollut virkistävää, sanoo Johanna Puttonen tyytyväisenä. 

Työkalut helppokäyttöisiä ja mielekkäitä

Pilotin seuraavassa vaiheessa otettiin käyttöön Elämänlaatu ruuasta -toiminnan ruokakompassi ja toimintapankki. Niiden avulla ryhmät pystyvät aloittamaan omalle ryhmälle sopivan ruokatoiminnan suunnittelun.

Ruokakompassi on itsearviointitehtävä, jossa jokainen saa valita eri ruokaan ja syömiseen liittyvästä kahdestatoista teemasta ne, joita haluaa ottaa käyttöön tai vahvistaa.Kun jokainen on valinnut omat teemansa, keskustellaan vielä yhdessä siitä, millaiset aiheet nousivat esille.

Sen jälkeen ryhmä valitsee teemat, joita hedän ruokatoiminnassa käsitellään. Elämänlaatua ruuasta -toimi ntapankista löytyy kutakin 12 teemaa vastaavia toimintaideoita ja harjoituksia, joita ryhmä voi sitten työstää.

Puttosen mukaan sekä ruokakompassi-työkalua että toimintapankkia on pidetty pilottiympäristöissä mukavana ja hyödyllisenä.

– Päijät-Soten työvalmentajien mukaan ruokakompassissa valmiit vastausvaihtoehdot ovat hyviä. Ilman niitä ei ehkä tulisi niin monipuolisesti ajateltua sitä, mitä kaikkea ruokaan ja syömiseen liittyen vielä haluaisi oppia tai vahvistaa, sanoo Puttonen pilottien väliarvioinnissa.

Toimintapankkia on kiitetty sen monipuolisuutta ja laajuutta. Pilotissa mukana olleiden mukaan sieltä on löytynyt  konkreettisia aputyökaluja ruuan parissa tekemiseen ja sen ohjaamiseen.

– Kun ruokakompassin pohjalta nousee esiin tarpeita ja toiveita, niin ei tarvitse itse miettiä, että miten tähän tarpeeseen nyt tartutaan, työpajoilta kerrotaan.

Asiakkaat: ”Jatkoon menee”

Pilottivaiheen aikana on ehditty testata jo monenlaista työkalua ja harjoitusta, mutta mikä mahtaakaan olla osallistujien tuntuma kokonaisuudesta tässä vaiheessa?

Asiakkaat ovat sanoneet työvalmentajille, että Elämänlaatua ruuasta -toimintamalli halutaan myös jatkoon. Työvalmentajat myös kokevat, pilotti on ollut itsellekin hyvä juttu. Ohjaajien mukaan se on muuttanut myös heidän asennetta ruokatoiminnassa paljon. 

Pilottivaiheeseen osallistuvat yhteisöt pääsevät loppuvuoden aikana vielä tarkemmin testaamaan toimintapankista löytyviä harjoituksia ja lopulta reflektoimaan oman ryhmän toimintaa, kertoo Puttonen työvalmentajien tuntoja. 

Kuvat: Canva