Palkkatuki katkolla monilla työllisyysalueilla – tilalle kehitetty uusia rekrytointitukia

Vuoden 2025 alussa toteutettu työllisyyspalvelujen siirto valtiolta kunnille on vaikuttanut palkkatuen saatavuuteen eri puolilla Suomea. Vates-säätiön syyskuussa tekemän selvityksen mukaan 19 työllisyysaluetta ei myönnä palkkatukea lainkaan määrärahojen loppumisen vuoksi. Loput 26 aluetta myöntävät tukea tiukennetuin ehdoin.

Rahoituspaineet ja siirtymävaiheen haasteet ovat johtaneet tukien rajoittamiseen. Alueet ovat kehittäneet paikallisia tukimuotoja, kuten kuntalisää ja rekrytointitukia, korvaamaan palkkatuen puutetta. Palkkatuki on edelleen tärkeä työllistämisen väline, mutta sen myöntämiskäytännöt vaihtelevat ja tilanne elää jatkuvasti.

Rahoituspaineet vaikeuttavat tukien myöntämistä 

Työllisyyspalveluiden rahoitustilanne on haastava uuden lainsäädännön, kasvaneen kysynnän ja hallinnollisten siirtymähaasteiden paineessa. Tilanteeseen vaikuttavat myös aiemmat, valtion vuonna 2024 tekemät päätökset eri etuuksista, joiden maksatus on ulottunut vuoteen 2025. Nämä päätökset ovat kuormittaneet työllisyysalueiden talousarvioita enemmän kuin valmisteluvaiheessa arvioitiin.  

Kun aiempien päätösten vaikutukset ulottuvat pitkälle tämän vuoden puolelle, ovat sidontamäärärahat useilla työllisyysalueilla ylittäneet etuuksiin varatut määrärahat. Tähän alueet eivät ehtineet varautua taloudellisesti. Lisäksi valtion kompensaatiot tulevat viiveellä, mikä on pakottanut alueet rajoittamaan tukien myöntämistä ainakin toistaiseksi. Erityisesti palkkatuen osalta monilla alueilla on havaittu määrärahojen hupenemista kuluneen vuoden aikana – osalla määrärahat loppuivat jo vuoden alussa, ja uusia tuen myöntämisen keskeyttämispäätöksiä on tullut pitkin vuotta. Myöntämiskriteerejä on tiukennettu, ja uusia tukimuotoja on kehitetty tai kehitetään parhaillaan. 

Vates-säätiö selvitti alueiden palkkatukitilannetta 

Vates-säätiö toteutti selvityksen alueiden palkkatukitilanteesta syyskuun 2025 aikana. Tiedot on kerätty eri työllisyysalueilta sähköpostitse ja puhelimitse sekä Työmarkkinatorilta ja alueiden omilta verkkosivuilta. Käytännössä tilanne tällä hetkellä on se, että palkkatuen saatavuus vaihtelee suuresti eri työllisyysalueilla. 45 työllisyysalueesta yhteensä 19 aluetta ei myönnä palkkatukea lainkaan määrärahojen loppumisen vuoksi. Esimerkiksi Etelä-Hämeen, Pohjanmaan, Eteläisen Keski-Suomen, Keski-Uudenmaan ja Porvoon alueilla palkkatuen myöntäminen on keskeytetty kokonaan.  

Lopuilla 26 alueella palkkatukea myönnetään edelleen, mutta usealla alueella tiukennetuin kriteerein. Moni alue myös raportoi, että palkkatuki oli alkuvuonna katkolla, mutta myöntämistä on voitu jatkaa syksyn aikana lisämäärärahojen turvin. Näin on tapahtunut esimerkiksi Etelä-Kymenlaaksossa, Vantaalla ja Kuntayhtymä Kympissä. 

Alueet kohdentavat tukea eri tavoin 

Alueet ovat päätyneet erilaisiin ratkaisuihin siitä, mille kohderyhmille tuki halutaan kohdentaa ja millä ehdoin sitä myönnetään. Osa suosii erityisesti yrityksiä – esimerkiksi Etelä-Satakunnan, Kouvolan ja Kuntayhtymä Kympin alueet. Kuopion työllisyysalue painottaa mikro- ja pk-yrityksiä. Toisaalta osa alueista on sulkenut kunnat palkkatuen saajista, kuten Raasepori ja Rovaniemi. Monet ovat tiukentaneet harkintaa kolmannen sektorin toimijoiden osalta, esimerkiksi Rovaseudun sekä Ylivieskan, Kalajoen ja Nivalan alueilla.  

Painopisteissä ja myöntämiskriteereissä oli alueiden välillä sekä eroavaisuuksia että yhtäläisyyksiä. Monet alueet painottavat palkkatuen myöntämisessä erityisesti toistaiseksi voimassa olevia tai pidempiä työsuhteita. Lisäksi tukea halutaan kohdentaa tilanteisiin, joissa palkkatuki tukee työnhakijan osaamisen kehittymistä, tai joissa työnantaja työllistää pitkäaikaistyöttömän. 

Erityisryhmien tukeminen jatkuu osalla alueista 

Huomionarvoista on, että yli 55-vuotiaiden työllistämistuki on saatavilla monilla alueilla, vaikka muuta palkkatukea ei myönnettäisikään. Osa alueista tarjoaa myös työolosuhteiden järjestelytukea. Lisäksi useat alueet mainitsevat alentuneesti työkykyisille maksettavan palkkatuen priorisoinnin – esimerkiksi Hanko-Inkoo-Raasepori, Kouvola, Rovaseutu ja Lohja-Karkkila. 

Palkkatuen lisäksi monenlaisia paikallisia tukimuotoja 

Eri työllisyysalueilla ja niiden kunnissa on palkkatuen lisäksi otettu käyttöön monenlaisia paikallisia tukimuotoja. Espoo-Kauniainen-alueella on käytössä nuorten työllistämisseteli, ja alueella kehitetään kuntalisää. Kainuu–Koillismaan ja Oulun seudun työllisyysalueilla kaikilla kunnilla on omia kuntalisätukia, samoin Jyväskylässä, Muuramessa ja Meri-Lapin kunnissa. Myös useiden muiden alueiden kunnilla on käytössä omia tukimuotoja. 

Useat kaupungit myöntävät erityyppisiä rekrytointitukia: Kirkkonummella on käytössä rekrytointilisä, Lohjan ja Karkkilan kunnat sekä osa Keski-Savon kunnista myöntävät omia tukia. Helsingissä työnantajat voivat hakea Helsinki-lisää, ja Lahdessa on useita tukimuotoja, kuten uusi vuosiavustus välityömarkkinatoimijoille. Kouvolan kaupungilta voi hakea työllisyys- ja osallisuusavustusta, pitkäaikaistyöttömän palkkausavustusta sekä hyvinvointiavustusta. 

Keski-Pohjanmaan työllisyysalue on käynnistänyt nuorten palkkatukikampanjan, ja Rovaniemellä kaupunki myöntää kolmannen sektorin toimijoille harkinnanvaraista Rovaniemi-lisää vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistämiseksi. Seinäjoen kaupunkikonserni työllistää yli 12 kuukautta työttömänä olleita henkilöitä uuden kaupunkityöllistämisen konseptin kautta ilman palkkatukea.  

Etelä-Karjalan työllisyysalue otti syyskuun alussa käyttöön Etelä-Karjalan rekrytuen kompensoimaan palkkatuen niukkuutta. Tunturi-Lapissa ja Pellossa kunnat suunnittelevat määrärahojen siirtämistä omiin talousarvioihinsa, jotta pitkäaikaistyöttömiä voidaan palkata määräaikaisiin työsuhteisiin ilman palkkatukea. Mallin etuna on, että työntekijälle kertyy työssäoloehto, ja kunnan maksuosuudet työttömyysetuuksien kustannuksista pienenevät jatkossa.   

Palkkatuki edelleen tärkeä työllistämisen väline 

Paikallisia työllistämistukiratkaisuja ja palkkatuen kompensaatioita on kehitetty laajalti. Moni alue kertoi, että vastaavia tukimuotoja kehitetään parhaillaan. Palkkatuki on jatkuvasti ajankohtainen ja sen perusteita on muutettu useasti. Nyt se on erityisen ajankohtainen työllisyyspalvelujen siirryttyä kuntiin, jolloin ratkaisuista on tullut paikallisia. Palkkatuella on ollut tärkeä rooli työllistämisen välineenä. 

Tilanne elää – tulevasta vuodesta ei vielä tietoa 

Vaikka monet työllisyysalueet ovat joutuneet tilapäisesti keskeyttämään palkkatuen myöntämisen, ei sen asemaa pitäisi päästää pysyvästi heikkenemään. Palkkatuen vaikutus työllistymisen tukena ja osallisuuden edistäjänä on merkittävä. Tämänhetkiset tilanteet ovat hyvin moninaisia ja elävät koko ajan. Ensi vuoden tilanteesta ei vielä ole tietoa. Tämä selvitys perustuu syyskuussa 2025 kerättyihin tietoihin, jotka kuvaavat senhetkistä tilannetta työllisyysalueilla. 

Teksti: Jasmin Mäkipää, korkeakouluharjoittelija, Vates-säätiö sr