Palkkatuen saatavuus yhä epävakaata – alueelliset erot kasvavat

Tiivistelmä

Vates-säätiö on selvittänyt palkkatuen tilannetta työllisyysalueilla keväällä 2026. Selvityksen mukaan palkkatukea myönnetään 38 työllisyysalueella, ja kahdeksalla alueella tukea ei myönnetä lainkaan. Vaikka palkkatukea myönnetään useammalla alueella kuin edeltävänä syksynä, sen tosiasiallinen saavutettavuus ei ole parantunut. Tiukentuneet ehdot, lyhentyneet tukijaksot ja määrärahojen nopea sitoutuminen vaikeuttavat tuen saamista aiempaa enemmän. Lisäksi palkkatukea korvaavat tai sitä täydentävät tuet ovat yleistyneet.

Palkkatuetussa työssä vahvistetaan työelämävalmiuksia ja rakennetaan polkuja avoimille työmarkkinoille. Tiukentuneet kriteerit ja epävarma määrärahatilanne herättävät huolta siitä, tavoittaako palkkatuki tai sitä korvaavat tukimuodot ne, jotka niitä eniten tarvitsevat. Kehitys on yhdenvertaisuuden näkökulmasta huolestuttava: palkkatuen saatavuus, kesto ja ehdot vaihtelevat yhä enemmän alueittain ja ajankohdan mukaan.

Palkkatuen muutokset ja selvityksen tausta 

Vates-säätiön keväällä 2026 tekemän selvityksen mukaan palkkatukea myönnettiin maalis–huhtikuussa 39 työllisyysalueella. Tiedonkeruun jälkeen yksi alue on keskeyttänyt tuen myöntämisen. Vates-säätiön syksyllä 2025 tekemästä palkkatukiselvityksestä selvisi, että tuolloin peräti 19 aluetta ei myöntänyt tukea lainkaan määrärahojen loppumisen vuoksi, ja 26 aluetta myönsivät tukea tiukennetuin ehdoin. Palkkatuen saatavuus on edelleen epävakaata, ja käytännöt vaihtelevat merkittävästi alueittain sekä ajankohdan mukaan.

Vates-säätiö selvitti palkkatuen tilannetta ensimmäisen kerran syksyllä 2025 ja toisti selvityksen keväällä 2026 tarkastellakseen tilanteen kehitystä eri työllisyysalueilla. Tiedot on kerätty sähköpostitse, Työmarkkinatorilta ja työllisyysalueiden verkkosivuilta maalis-huhtikuussa 2026. Selvitys kattaa kaikki Suomen 46 työllisyysaluetta Ahvenanmaa mukaan lukien ja kuvaa kevään 2026 tilannetta.

Palkkatuen tilanne keväällä 2026

Keväällä 2026 palkkatukea ei myönnetä kahdeksalla työllisyysalueella. Esimerkiksi Etelä-Hämeen ja Lohja–Karkkilan alueilla tukea ei ole saatavilla. Savonlinnan alueella palkkatuen myöntäminen keskeytettiin toukokuun alussa tiedonkeruun jälkeen. Tilanne muuttuu jatkuvasti, ja tiedonkeruun jälkeen on voinut tapahtua myös muita muutoksia.

Selvitys korostaa tilanteen epävakautta. Osalla alueista suuri osa määrärahoista on sidottu jo alkuvuodesta. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa merkittävä osa budjetista on käytetty varhain, ja Pohjoisessa Keski-Suomessa 80 % palkkatukimäärärahasta on sidottu aiemmin alkaneisiin työsuhteisiin.

TyöLakeudella määrärahat loppuivat huhtikuussa, mutta alue pyrkii avaamaan palkkatukihaun uudelleen syksyllä, mikäli taloustilanne sallii. Tilanne voi vaihdella myös saman työllisyysalueen sisällä. Esimerkiksi Ylivieska–Kalajoki–Nivala-alueella palkkatukea myönnetään edelleen useimmissa kunnissa, mutta Merijärvellä määrärahat ovat loppuneet.

Vaikka palkkatukea pyritään yleisesti myöntämään, siihen ei useinkaan pystytä varaamaan riittäviä määrärahoja, minkä vuoksi tuet loppuvat nopeasti.

Työllisyysalueiden uudet palkkatukilinjaukset 

Syksyllä jopa 26 aluetta myönsi palkkatukea tiukennetuin ehdoin. Kevään selvityksen perusteella useat työllisyysalueet ovat kiristäneet myöntämiskriteereitä ja kohdentaneet tukea aiempaa tarkemmin.

Uusia linjauksia on tehty muun muassa Kirkkonummi–Vihti–Siuntio-työllisyysalueella ja Pohjoisessa Keski-Suomessa. Myös Meri-Lapissa palkkatukea koskevia linjauksia on uudistettu, koska ennakoitu tarve ylittää käytettävissä olevat määrärahat.

Palkkatukijaksojen pituus ja jatkopäätökset

Monilla alueilla suositaan edelleen toistaiseksi voimassa olevia ja pidempiä palkkatukityösuhteita. Esimerkiksi Eteläisessä Keski-Suomessa ja Rovaseudulla palkkatukea myönnetään vain toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin, oppisopimuksia lukuun ottamatta. 

Tiukentuneet kriteerit näkyvät myös jatkopäätöksissä. Osa alueista, kuten Etelä-Karjala ja Kouvola, ei tee jatkopäätöksiä lainkaan. Lainsäädännön mukaan palkkatukea voidaan myöntää työkyvyn alenemaan perustuen enintään 24 kuukaudeksi ensimmäisen 10 kuukauden jakson jälkeen. 

Käytännöt vaihtelevat alueittain. Keski-Uudellamaalla jatkopäätökset tehdään tapauskohtaisesti ja enintään 12 kuukaudeksi kerrallaan. Rovaseudulla tukea myönnetään ensin 10 kuukaudeksi ja jatketaan tarvittaessa kuuden kuukauden jaksoissa. Jyväskylä–Muurame-alueella kesto arvioidaan tapauskohtaisesti, ja osatyökykyisille tukea voidaan myöntää samaan tehtävään enintään 34 kuukaudeksi. Samanlaisia enimmäiskestoja sovelletaan myös Salossa.  

Porvoon työllisyysalueella palkkatukea myönnetään edelleen, mutta määrärahojen arvioidaan loppuvan kevään aikana. Alueen palkkatukijaksoja on lyhennetty, ja palkkatukea myönnetään vakituisluonteisiin työsuhteisiin sekä oppisopimuksiin.

Palkkatuen kohdentaminen ja myöntöehdot 

Palkkatuen myöntökriteerit vaihtelevat työllisyysalueittain huomattavasti. Esimerkiksi Kouvolassa edellytetään, että työnhakija on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä vähintään kuusi kuukautta, kun taas Kympin alueella tuki kohdennetaan henkilöille, joiden työttömyys on kestänyt yli vuoden.

Alueelliset erot näkyvät myös siinä, mille toimijoille ja mihin tarkoituksiin tukea ensisijaisesti suunnataan. Kuopiossa ja Eteläisessä Keski-Suomessa palkkatuen painopiste on mikro- ja pk-yrityksissä, kun taas Pohjois- ja Itä-Lapissa tukea kohdennetaan alueella toimiville yrityksille, ja vain ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja oppisopimuksiin. Tunturi-Lappi-Pellon alueella kohdentaminen ulottuu oppisopimusten sekä yritysten lisäksi hyvinvointialueelle. Pietarsaaren seudulla palkkatuessa priorisoidaan yhdistyksiä, joilla katsotaan olevan hyvät edellytykset työllistää vaikeammin työllistyviä henkilöitä.

Erityisesti kolmannelle sektorille merkittävän 100 prosentin palkkatuen osalta linjaukset vaihtelevat merkittävästi. Osa alueista on kiristänyt ehtoja tai luopunut tuen myöntämisestä kokonaan, kun taas toiset jatkavat sitä rajatusti. Kuopiossa tukea myönnetään tapauskohtaisen harkinnan perusteella, Meri-Lapissa sen myöntäminen on lopetettu kevään aikana ja Salossa yhdistyksille on varattu erillinen määräraha. Joillakin alueilla tukea ylläpidetään rajatuissa käyttötarkoituksissa, kuten Mikkelissä, jossa sitä myönnetään ammatillisen osaamisen parantamiseen.

Palkkatukea korvaavat tai sitä täydentävät tuet yleistyneet

Palkkatuen rinnalle ja paikoin sen tilalle on kehitetty laaja kirjo alueellisia tukimuotoja. Lähes kaikilla työllisyysalueilla on käytössään esimerkiksi kuntalisiä tai rekrytointitukia, ja uusia tukia kehitetään sekä työllisyysalueiden että yksittäisten kuntien tasolla.

Monilla alueilla omilla tukimuodoilla pyritään erityisesti parantamaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien työnhakijoiden työllistymismahdollisuuksia. Esimerkiksi Satakunnassa ei ole varattu määrärahaa lakisääteiseen palkkatukeen, mutta alueella on otettu käyttöön työllistämislisä työnantajille, jotka palkkaavat pitkäaikaistyöttömän vähintään vuodeksi.

Pellossa puolestaan on kehitetty kuntalisä tukemaan nuorten ja vaikeasti työllistyvien rekrytointia. Se poikkeaa palkkatuesta muun muassa siinä, että se kerryttää työttömyysturvan työssäoloehtoa täysimääräisesti. Myös Kuopio-lisä kerryttää työssäoloehtoa. Palkkatukityö kerryttää työssäoloehtoa vain, jos se on suunnattu alentuneesti työkykyisille tai yli 60‑vuotiaille pitkäaikaistyöttömille. Kertymä alkaa 10 kuukauden jälkeen, ja työstä huomioidaan 75 %.

Joillakin alueilla palkkatuki on korvattu kokonaan muilla tukimuodoilla. Ylä-Savossa palkkatukea ei myönnetä lainkaan, vaan käytössä on alkuvuodesta asti ollut oma rekrytointituki, jota voidaan myöntää sekä lyhyemmän työttömyyden jälkeen että pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisille. Tuki kohdentuu pääasiassa yrityksille, mutta sitä voidaan myöntää myös välityömarkkinatoimijoille tietyin ehdoin.

Useat alueelliset lisät tukevat erityisesti kolmannen sektorin toimintaa. Lohja-lisällä tuetaan erityisesti kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä sekä pienten yritysten kasvua. Myös Rovaniemi-lisä on kohdennettu kolmannen sektorin toimijoille heikossa työmarkkina-asemassa olevan työllistämiseen, ja tuki on tarkoitettu palkkatuetun työn oheen. Myös esimerkiksi Helsinki-lisää, Jyväskylän rekrytointitukea ja Keski-Pohjanmaan työllisyysavustuksia voidaan myöntää kolmannen sektorin toimijoille.

Joillakin alueilla tukia on yhdistetty kannustaviin elementteihin. Oulun seudulla työnantajalle voidaan maksaa kuntalisän lisäksi työllistämisbonusta, jos työllistetyn työsuhde jatkuu palkkatukityön ja kuntalisällä tuetun työn jälkeen vähintään vuoden. Lahden alueella puolestaan käytössä on rekrytointipalkkio, jota voidaan myöntää yrityksille vaihtoehtona palkkatuelle.

Alueelliset tuet voivat tarjota työnantajille palkkatukea joustavampia ratkaisuja, mutta niihin liittyy myös riskejä. Joissakin tukimuodoissa ehdot, kuten kokoaikatyön vaatimus tai työttömyyden vähimmäiskesto, voivat sulkea osan työnhakijoista tuen ulkopuolelle. Tätä huolta tarkastellaan myös Ami-säätiön tuoreessa selvityksessä.

Osatyökykyisten asema muuttuvassa järjestelmässä

Palkkatuki on pitkään ollut keskeinen väline osatyökykyisten työllistämisen tukemisessa, ja Vates-säätiön tekemän selvityksen mukaan sitä myönnetään edelleen monilla työllisyysalueilla työkyvyn alenemaan perustuen. Samalla järjestelmä on muuttunut aiempaa harkinnanvaraisemmaksi. Tuen saatavuus riippuu yhä selvemmin alueellisista linjauksista, taloudellisista resursseista ja tapauskohtaisesta arvioinnista.

Tiukentuneet palkkatukilinjaukset näkyvät erityisesti siinä, että tuen myöntämisessä ja sen kestossa käytetään aiempaa tarkempaa harkintaa. Palkkatuen vaikuttavuuden kannalta keskeistä on riittävä kesto. Liian lyhyet tukijaksot voivat heikentää tuen vaikutuksia erityisesti tilanteissa, joissa palkkatuetun henkilön työkyvyn ja osaamisen vahvistaminen vaatii aikaa ja siten tukee siirtymistä avoimille työmarkkinoille.

Vaikka palkkatukea myönnetään keväällä 2026 useammalla alueella kuin edeltävänä syksynä, sen tosiasiallinen saavutettavuus ei ole parantunut. Tiukentuneet ehdot, lyhentyneet tukijaksot ja määrärahojen nopea sitoutuminen tekevät tuen saamisesta käytännössä aiempaa vaikeampaa kuin pelkkä aluekohtainen tarkastelu antaa ymmärtää.

Palkkatuetussa työssä vahvistetaan työelämävalmiuksia, kehitetään osaamista ja rakennetaan polkuja avoimille työmarkkinoille. Tiukentuneet kriteerit ja epävarma määrärahatilanne herättävät huolta siitä, tavoittavatko palkkatuki tai sitä korvaavat tukimuodot ne, jotka niitä eniten tarvitsevat.

Osa työllisyysalueista korostaa, ettei palkkatukea tukimuotona olla hylkäämässä, mutta toisaalla se on jo korvattu paikallisilla ratkaisuilla. Kehitys on yhdenvertaisuuden näkökulmasta huolestuttava: palkkatuen saatavuus, kesto ja ehdot vaihtelevat yhä enemmän alueittain ja ajankohdan mukaan.

Tämä selvitys kuvaa kevään 2026 tilannetta, joka elää jatkuvasti määrärahojen ja paikallisten linjausten mukaan.

Lisätietoa palkkatuesta tukimuotona tuet, palvelut ja etuudet -tietopaketissa.

Kirjoittaja: