Pakko-oireita voidaan aina hoitaa

Artikkeli
Julkaistu 16.08.2023

Suuri osa pakko-oireista häiriötä (OCD) sairastavista käy töissä. Useimmiten ihminen suoriutuu työstään, vaikka pakkoajatukset vaikuttaisivat keskittymiskykyyn ja aikaa kuluisi vaikkapa sähköpostien tarkistamisrituaaleihin.

Teksti: Minna Tarvainen
Kuva: IStock

Suuri osa pakko-oireista häiriötä (OCD) sairastavista käy töissä. Useimmiten ihminen suoriutuu työstään, vaikka pakkoajatukset vaikuttaisivat keskittymiskykyyn ja aikaa kuluisi vaikkapa sähköpostien tarkistamisrituaaleihin.

– Haluan luoda toivoa. Pakko-oireet eivät automaattisesti tarkoita työkyvyttömyyttä, psykologi ja psykoterapeutti Riitta Suvanto-Witikka sanoo.Nainen pitelee käsissään puupalikoita, joissa kirjaimet O, C ja D.

Moni on oppinut peittämään oireensa. Toisaalta työ voi vähentää oireita. Työ tuo päiviin struktuuria, ja mieli kiinnittyy työtehtäviin pakkoajatusten sijaan.

Työyhteisön tarjoama paras tuki on usein se, että työpaikalla sallitaan erilaisuutta ja omituisuuttakin. Kaikkien ei tarvitse käyttäytyä samalla tavalla.

Pakko-oireinen tarvitsee tietoa ja hoitoa

Esihenkilön tehtävä on ottaa asia puheeksi ja ohjata työntekijä työterveyshuoltoon, jos oireet selkeästi haittaavat työtä. Kuntoutus ja työn mukautukset ovat yksilöllisiä: mitkä tässä työssä ja näiden oireiden kohdalla ovat parhaita ratkaisuja? Kuormittavuutta voi keventää mm. osa-aikatyö.

– On tärkeää, että pakko-oireista kärsivä saa hoitoa ja tietoa, Suvanto-Witikka muistuttaa.

Lievien oireiden omahoidoksi voi riittää esimerkiksi omahoito-oppaasta saatu tieto siitä, miten vähentää oireita tekemällä altistuksia. Toipuminen edellyttää usein kuitenkin terapiaa.

Pahimmillaan OCD aiheuttaa työkyvyttömyyttä. Kaikki ajattelu voi alkaa palvella pakko-oireita, ja lopulta ihminen ei pysty enää poistumaan kotoaan. Vakavat oireet vaativat erikoissairaanhoitoa.

– OCD-oireita voidaan silti aina hoitaa, Suvanto-Witikka vakuuttaa. Vakavastikin oireilevat henkilöt voivat kuntoutua työelämään.

Mikä on pakko-oireinen häiriö?

  • Pakkoajatuksia voivat olla esimerkiksi sairauksien ja tartunnan pelko, symmetrian tarve, epäily siitä, että on tehnyt jotain väärää tai vahingollista. Pakkoajatukset ovat toistuvia ja ne aiheuttavat vakavaa ahdistusta.
  • Sairauteen liittyy usein pakkotoiminnot, kuten pakonomainen tarkistelu, järjestäminen, peseminen tai sanojen toistelu. Niillä pyritään helpottamaan pakkoajatusten tuottamaa ahdistusta.
  • Pakkotoiminto helpottaa ahdistusta hetkeksi. Siksi niitä on toistettava jatkuvasti.
  • Ne voivat viedä suuren osan ajasta ja haitata jokapäiväistä elämää.
  • Oireet heikentävät usein toimintakykyä, ja pahimmillaan ne aiheuttavat työkyvyttömyyttä.

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön Extra -lehdessä 1/2023 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)

Jaa somessa