OECD: Vammaisten ihmisten yrittämistä voi tukea eri keinoin
OECD on selvittänyt vammaisten henkilöiden yrittämisen esteitä ja ratkaisukeinoja esteiden purkamiseen. OECD-maissa vammaisuus on yleistymässä, vaikka yleisyys vaihtelee eri maiden välillä. Yleistymisen takia on kiinnitettävä erityistä huomiota yhteiskunnan inkluusioon. Vammaisten henkilöiden saaminen vahvemmin mukaan työelämään kohentaisi myös heidän asemaansa talouden ja terveyden kannalta.
Teksti: Joni Korpela
OECD on selvittänyt vammaisten henkilöiden yrittämisen esteitä ja ratkaisukeinoja esteiden purkamiseen. OECD-maissa vammaisuus on yleistymässä, vaikka yleisyys vaihtelee eri maiden välillä. Yleistymisen takia on kiinnitettävä erityistä huomiota yhteiskunnan inkluusioon. Vammaisten henkilöiden saaminen vahvemmin mukaan työelämään kohentaisi myös heidän asemaansa talouden ja terveyden kannalta.
Vammaisten henkilöiden työllisyys on vähäisempää kuin ei-vammaisilla henkilöillä, mutta tämä vaihtelee eri maiden välillä sen mukaan, missä määrin työllistymisen esteitä on purettu. Erot johtuvat myös yhteiskunnallisista asenteista, tuen saatavuudesta, eri tulomuotojen yhteen sovittamisesta, työmarkkinoiden rakenteista ja sukupuolesta. Yrittämisen esteiden purkaminen voisi kuitenkin rakentaa polkuja vammaisille henkilöille työelämään. Vuonna 2019 suurimmassa osassa EU- ja OECD-maita noin 13-15 % työllistyneistä vammaisista henkilöistä toimi yrittäjinä ja joissakin EU-maissa yrittäminen oli vammaisten henkilöiden parissa jopa hieman yleisempää kuin muulla väestöllä. Yrittäminen on siis aito mahdollisuus työmarkkinoille pääsemiseen vammaisille ihmisille.
Vammaisia henkilöitä työelämään pääsemisessä tukevat nyt eri ilmiöt, kuten saavutettavuutta ja esteettömyyttä koskevan lainsäädännön kehittyminen, apuvälineteknologian kehittyminen, työvoimapula joillain aloilla ja käytännössä oppimista korostavan ajattelutavan yleistyminen vammaispalveluissa. Esteet yrittämisen aloittamiseen ovat vammaisilla ihmisillä kuitenkin suurempia kuin muulla väestöllä. Esteet liittyvät mm. sosiaaliturvan ja muiden tulojen yhteen sovittamiseen, saavutettavuuteen ja esteettömyyteen ja tarpeellisten tietojen ja pääoman puutteeseen. Viranomaisten kielteiset asenteet, tarpeellisten apuvälineiden hankkimisen vaikeus sekä heikko itseluottamus tuottavat myös omat hankaluutensa.
Vammaisten henkilöiden yrittäjyyttä voi tukea eri keinoilla. Eri toimenpiteiden suunnittelussa olisi kuitenkin tärkeää tehdä yhteistyötä kohderyhmän kanssa. Yrittäjyyspalveluista voisi tehdä saavutettavampia ja esteettömämpiä ja yrityspalveluissa toimivia asiantuntijoita kouluttaa vammaisuudesta. Vammaisten yrittäjien verkostoitumista voisi edistää ja nostaa myös esiin menestyneitä vammaisia yrittäjiä. Yksilölliset tarpeet huomioiva ja käytännöllinen yrittäjyyskoulutus tukisi myös aloittavia yrittäjiä. Rahoituksen turvaaminen avustusten ja mikrolainojen muodossa tukisi yrittämistä taloudellisesti. Mikrolainoilla tarkoitetaan lainoja, joiden maksuaika ja korko ovat ehdoiltaan tavallisia lainoja edullisempia. Verohelpotukset, palkkatuet yrittämiseen ja sosiaaliturvan yksinkertaistaminen voisivat myös helpottaa yrittämisen aloittamista.
Eri toimenpiteiden vaikuttavuutta on muistettava arvioida ja on myös hankittava lisää tietoa vammaisten ihmisten taloudellisesta toiminnasta, jotta päätöksenteko perustuisi perusteltuihin tosiasioihin.
Lähde: OECD (2023) Policy Brief on Supporting Persons with Disabilities in Entrepreneurship – Ensuring Inclusion in a Post Covid-19 Economy