Nyt jos koskaan tarvitaan verkostoyhteistyötä
Teksti: Johanna Oikarinen
Kuvat: Johanna Oikarinen ja alustajien esitykset
Vatesin alueyhteishenkilöiden verkosto kokoontui lokakuun lopulla Helsingissä. Legioonateatterilaiset tulkitsivat Järjestöt työllisyyden kuntakokeilussa -hankkeen tunnelmia kuntakokeilussa olleiden nuorten näkökulmasta. Tamperelaisessa teatterissa toimii nuorten työpaja, jonne ohjaudutaan pääosin kuntouttavan työtoiminnan palveluiden kautta. Toiminnan lähtökohtana on ehkäistä nuorten aikuisten syrjäytymistä ja sosiaalista pahoinvointia teatteritoiminnan avulla.
Lounaan ja mukavien lounaskeskustelujen jälkeen suuntasimme keskustelemaan ja kuuntelemaan puheenvuoroja. Verkoston jäseniä tuli paikan päälle eri puolilta Suomea. Oli mahtavaa nähdä kasvokkain verkoston jäseniä ja vaihtaa alueellisia kuulumisia ryhmän kesken. Tämä tarjosi tärkeää tietoa siitä, mitä kaikkea ympäri Suomen tapahtuu.
Vatesin erityisasiantuntija Anne Kallio aloitti päivän puheenvuorot esittelemällä Järjestöt työllisyyden kuntakokeilussa -hankkeen eri skenaarioita työllisyyspolitiikan vaikutuksista. Työllisyysalueiden aloittaessa toimintaansa kunnilla on vapaus valita, minne ne kohdentavat valtionosuuksiaan.
– Kun työllisyysalueet hoitavat lakisääteiset tehtävänsä, jää nähtäväksi, miten kunnat toteuttavat vapaaehtoisia työllisyyspalveluita ja millaisia alueellisia eroja syntyy. Kolmannen sektorin toimijoilta vaaditaan siis aktiivisuutta.
Syvennyimme niin tekoälyyn kuin kahteen toiseen hankkeeseenkin. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n Hilkka Pirhonen esitteli Kuhina – Järjestötyöllistäminen työllisyyden ekosysteemissä -hanketta verkostolle. Yhteistyöllistämisen teemat herättivät verkoston kesken keskustelua sen mahdollisuuksista ja siitä, miten työnantajat olivat kokeneet vastuiden ja resurssien jakamisen.
Yhteistyöllistäminen koettiin järkeväksi tavaksi työllistää henkilö erityisesti niissä tilanteissa, kun pienellä yhdistyksellä ei olisi riittävästi tehtävää työllistää henkilöä itsenäisesti. Työnantajarinkien perustaminen voi olla hyvä tapa hakea palkkatukea yhdessä ja samalla verkostoitua sekä tehdä yhteistyötä muiden työnantajien kanssa.
VETO+ Vaikuttavaa elintapaohjausta ja työvalmennusta -hankkeesta meille kertoi Tuula Sundberg. Hankkeen keskiössä on työpaikalle tuotava tuki, jolla pyritään parantamaan valmennuksen vaikuttavuutta ja tukemaan työnhakijoiden työllistymistä entistä tehokkaammin.
– Tämän toteuttamiseksi haluttiin panostaa sekä lisäkoulutukseen että uuden palvelumallin määrittelyyn, jotta työpaikalle vietävä tuki vastaisi paremmin työelämän tarpeisiin. Tätä on toteutettu IPS-laatukriteerejä hyödyntäen, mikä on koettu hyödylliseksi, Sundberg kertoi.
Yleisö oli kiinnostunut IPS-menetelmän soveltamisesta eri ympäristöihin, ja keskusteltua käytiin laatukriteereistä, joita hankkeessa aiotaan käyttää.
Tekoälystä meille kertoi Silta- ja Valo-valmennusyhdistyksen Eeva Salmi. Tekoälyn käytön lisääntyessä myös medialukutaidon ja lähdekriittisyyden merkitys korostuu, sillä digitaalisessa ympäristössä luetun ja tuotetun sisällön alkuperä voi olla vaikeammin tunnistettavissa. Uudet digitaaliset taidot, kuten muotoilu ja datan tulkinta, auttavat hahmottamaan tekoälyavusteisen tekstin suhdetta omaan ajatteluumme ja ehkäisemään vieraantumista. Tekoälyn käyttöön liittyy kuitenkin ympäristönäkökulma, sillä massiiviset tietojenkäsittelyprosessit vaativat huomattavasti sähköä. Siksi on tärkeää pohtia tekoälyn käyttöä vastuullisesti sekä kestävän kehityksen että oman ajattelun säilyttämisen näkökulmista. Olisitko huomannut, että kappaleen kirjoittamisen apuna on käytetty tekoälyä?
No mitä päivästä jäi eniten mieleen järjestäjille? Kasvokkaisissa tapahtumissa rikkautena on ehdottomasti se, että myös kahvitauot antavat mahdollisuuden jatkaa keskustelua päivän teemoista. Ja kuulimmepa tilaisuudessa myös sen, että nyt jos koskaan verkostotyö tuntuu tärkeältä!