Nysse loppui – Kokemuksia korkeakouluharjoittelusta
Onni Karttunen: Myönnettäköön, juuri mukava työyhteisö on varmasti parasta Vatesissa. Se on voimavara, joka motivoi ainakin minua jaksamaan työssäni. Esimerkiksi etätyötyöpäivinä ei tarvinnut kokea yksinäisyyttä, koska oli yhteisiä etäkahveja, etäjumppia ja virkistyspäiviä. Toisaalta aina oli mahdollisuus myös omaan työrauhaan. Olen myös kiitollinen, että työskentely junassa oli sallittua, koska se helpotti huomattavasti pendelöintiä Tampereen ja Helsingin välillä.
Kiitos Vates!
Tänään on viimeinen päivä työharjoittelussani Vates-säätiössä. Tuntuu oudolta kirjoittaa nämä sanat, sillä en ole vielä sisäistänyt asiaa. Mihin tämä aika oikein hujahti? Vastahan aloitin työt Vatesilla huhtikuussa, mutta siitä onkin jo kuusi kuukautta.
Työharjoittelussani perehdyin yhteiskunnallisten yritysten asemaan niin Suomessa kuin Euroopassa, mikä sisälsi paljon uuden oppimista, excelöintiä ja artikkelien kirjoittamista. Pääsin myös järjestämään hybridikonferenssia aiheesta ja osallistumaan lisäksi muihin konferensseihin. Tosin hauskin työtehtäväni lienee Instagram-postauksen teko. Ei siitä syystä, että intohimoni olisi sosiaalinen media vaan sen takia, että loin sisällön yhdessä toisen työharjoittelijan kanssa ja meitä vain alkoi naurattamaan aivan liikaa.
Myönnettäköön, juuri mukava työyhteisö on varmasti parasta Vatesissa. Se on voimavara, joka motivoi ainakin minua jaksamaan työssäni. Esimerkiksi etätyötyöpäivinä ei tarvinnut kokea yksinäisyyttä, koska oli yhteisiä etäkahveja, etäjumppia ja virkistyspäiviä. Toisaalta aina oli mahdollisuus myös omaan työrauhaan. Olen myös kiitollinen, että työskentely junassa oli sallittua, koska se helpotti huomattavasti pendelöintiä Tampereen ja Helsingin välillä.
Lopuksi haluankin kiittää kaikkia vateslaisia tästä antoisasta työkokemuksesta. Teette todellakin merkityksellistä työtä yhdessä.
Onni Karttunen
korkeakouluharjoittelija