Mistä työelämävalmiuksia jos töitä ei ole?
Työttömyys on Suomessa noussut tasolle, joka vaikeuttaa erityisesti nuorten, vammaisten ja osatyökykyisten mahdollisuuksia päästä työelämään. Pitkittynyt työttömyys heikentää tutkitusti hyvinvointia, ja samalla tukijärjestelmien leikkaukset kaventavat väyliä työelämävalmiuksien rakentamiseen. Vates-säätiön toimitusjohtaja Jaana Pakarinen pohtii blogissaan mistä syntyvät työelämätaidot, jos työhön ei pääse – ja mitä seurauksia tällä on yksilöille ja yhteiskunnalle?
Jaana Pakarisen mukaan Suomen hallituksen työllistymisen tukimenetelmiin kohdistuvat leikkaukset ovat iskeneet heikossa työmarkkina-asemassa olevien, etenkin nuorten, työelämään pääsyyn. Kuva: Jalmari Doan-Ruokojärvi
Työttömyys kasvaa – ja luvut ovat synkkiä
Suomen työttömyysluvut ovat Euroopan korkeimpia, ja tästä on uutisoitu toistuvasti jo pitkään. Kuinka korkeaksi työttömyys voikaan nousta? Vuosina 1993–1994 työttömyys oli Suomessa syvimmillään, kun työttömien määrä nousi yli 500 000 henkilön ja työttömyysaste oli 17 %. Nämä luvut voivat hyvinkin rikkoutua tänä vuonna. Alkuvuonna on uutisoitu isoista konkursseista, irtisanomisista ja lomautuksista.
Työllisyyskatsauksen 2/2026 mukaan työttömiä työnhakijoita oli 348 015, mikä vastaa noin 13 % työvoimasta. Määrä on noin 21 500 työnhakijaa suurempi kuin helmikuussa 2025 (KEHA). Työllisyyspalveluihin ilmoitettuja avoimia työpaikkoja oli noin 58 700, eli 6 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Avoimien työpaikkojen määrä vähenee kuukausittain, mutta työttömien työnhakijoiden määrä ei laske samassa tahdissa, päin vastoin, se kasvaa.
Pitkittyneen työttömyyden vaikutukset näkyvät kokonaisvaltaisesti
Tutkimuksissa on havaittu, että pitkäkestoinen työttömyys on yhteydessä heikentyneeseen fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Siirtyminen työttömyydestä työelämään voi olla pitkä prosessi, ja tarve monenlaiselle tuelle on suuri. Työttömien työnhakijoiden laajassa kirjossa on edustettuina myös vammaiset ja osatyökykyiset henkilöt. Työttömyysluvut heidän kohdallaan ovat erityisen karua luettavaa: helmikuussa 2026 vammaisia ja pitkäaikaissairaita työnhakijoita oli 39 414 (KEHA). Luku on jatkuvasti kasvanut. Vuotta aiemmin vastaava määrä oli 31 511, eli työnhakijoita on tullut lisää noin 8000.
Nuorten, vammaisten ja osatyökykyisten asema heikkenee
Mielenterveyshäiriöiden perusteella diagnosoidut työttömät työnhakijat ovat osa tätä ryhmää. Mielenterveyshäiriöt heikentävät työelämään osallistumista erityisesti nuorilla. Monella polku johtaa työkyvyttömyyseläkkeelle jo ennen varsinaista työelämäkokemusta – jolloin mahdollisuus kokea työelämäosallisuuden myönteisiä, mielenterveyttä tukevia vaikutuksia jää kokonaan saamatta.
Kun kokemusta ei synny, ei synny työelämävalmiuksiakaan
Joulukuussa 2025 julkaistun tutkimusartikkelin mukaan työttömien kokemus lisääntyneestä työelämävalmiudesta oli yhteydessä henkilön omaan näkemykseen siitä, että hänellä on työelämässä tarvittavia taitoja[1]. Jos kokemuksia työelämästä ei ole lainkaan ei käsitystä omista työelämätaidoistakaan ole. Jos nuorilla olisi mahdollisuus saada kokemuksia työelämästä, ja ennen kaikkea positiivisia kokemuksia, on todennäköistä, että näkemys omista työelämävalmiuksista muuttuisi ja vahvistaisi myös psyykkisiä voimavaroja pyrkiä kohtia pysyvää työllistymistä.
Leikkaukset osuvat niihin, jotka tarvitsisivat eniten tukea
Suomen hallituksen työllistymisen tukimenetelmiin kohdistuvat leikkaukset ovat iskeneet heikossa työmarkkina-asemassa olevien, etenkin nuorten, työelämään pääsyyn. Sosiaali- ja työttömyysturvan leikkaukset eivät ole kannuste vaan pikemminkin sysäys kohti entistä tukalampaa tilannetta. Helpotusta ei tuo sekään, että järjestörahoitusta leikataan niiltä toimijoilta, joilla olisi todellisia keinoja vaikuttaa ihmisten mielen hyvinvointiin. Edellä mainitun tutkimuksen päätelmänä todetaan, että ”työttömyydestä työelämään siirtymisen lisäksi on tärkeää tarkastella pieniäkin muutoksia, joita henkilöillä on suhteessa omiin työelämävalmiuksiinsa”. Näitä pieniäkään muutoksia ei saavuteta, jos toimijoilta viedään välineet ihmisten valmiuksien tukemiseen.
Kirjoittaja:
Jaana Pakarinen
Toimitusjohtaja
Vates-säätiö sr
Lähteet:
[1] Ahola, E., Wikström, M., Airaksinen, J. & Joensuu, M. (2025). Predictors of improved readiness for work life: A data-driven explorative study using self-report measures of work ability and functioning. Sage Open, 15(4).