Mielenterveyden ongelma vai häiriö?

Teksti: Tiina Jäppinen

Mielenterveydessä on kyse terveydestä, jostain hyvästä ja elämää kannattavasta voimasta. Maailman terveysjärjestön mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila (WHO 2013), jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa. Hän pystyy työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan.

Mielenterveyden ongelmalla voidaan tarkoittaa mielenterveyden horjumista tai sellaista mielenterveyden oireilua, joka on lievempää kuin varsinaisissa mielenterveyden häiriöissä. Mielenterveyden häiriöllä tarkoitetaan vakavampaa tilannetta, jossa henkilön mieliala, tuntee ja ajatukset jo haittaavat toimintakykyä, ihmissuhteita tai aiheuttavat kärsimystä. Mielenterveyden häiriöt ovat lääkärin diagnosoimia sairauksia. Häiriö vaikuttaa ajatteluun, tunne-elämään ja käyttäytymiseen, kykyyn tehdä työtä ja toimia muiden kanssa. Näihin sairauksiin kuuluvat esimerkiksi masennus, ahdistuneisuushäiriöt ja syömishäiriöt. Oireet ovat pitkäkestoisia ja vaikuttavat merkittävästi toimintakykyyn. Mielenterveyden häiriöistä ei toivuta tahdonvoimalla, vaan siihen tarvitaan tukea ja sopivaa hoitoa.

Mielenterveyden häiriöt ovat osa laajempaa psyykkisten sairauksien luokkaa, johon kuuluvat lisäksi esimerkiksi riippuvuudet ja dementia.

Mielenterveyden häiriöiden kirjo

Mielenterveyden häiriöt ja sairaudet ovat moninaisia ja niitä voidaan ryhmitellä eri tavoin. Mielenterveydellä voidaan ymmärtää myös eri asioita eri kulttuureissa. Ohessa on yhdistetty Terveyskirjaston ja MTKL:n (Mielenterveyden keskusliitto) jaotteluja:

– Ahdistuneisuus, fobiat ja pakko-oireet, kuten viiltely ja alkoholiriippuvuus)
– Elämäntilanteisiin liittyvät häiriöt, kuten työuupumus ja stressi
– Dissosiaatiohäiriöt, kuten muistinmenetys ja sivupersoonat
– Persoonallisuuden häiriöt
– Psykoottiset häiriöt, kuten skitsofrenia
– Syömishäiriöt
– Hillitsemishäiriöt
– Lapsuudessa ja nuoruudessa alkavat häiriöt, kuten ADHD ja käytöshäiriöt.

Mielenterveyttä voi hahmottaa jatkumolla. Sen toisessa päässä ovat ohimenevät oireet ja toisessa päässä hoitoa vaativat mielenterveyden häiriöt.

Työuupumus yleistä

Suomessa useampi kuin joka neljäs työikäisistä kokee työuupumuksen oireita jossain vaiheessa elämäänsä. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä seuraa paljon sairauspoissaoloja, ja ne ovat yksi yleisimmistä syistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä.

Työelämässä mielenterveyteen voivat vaikuttaa esimerkiksi työstä saatu arvostus, työtehtävien mielekkyys, työn organisointi ja mitoitus. Työkykyyn voivat vaikuttaa myös kokemus johtamisen oikeudenmukaisuudesta, osaaminen suhteessa annettuun työtehtävään, työn määrä ja vastuu, arvojen ristiriita, sosiaaliset tilanteet tai yhteisöön kuulumattomuuden tunne.

Lähteitä jutussa ovat mm. Mieli ry:n, MTKL ry:n, Mielenterveystalon ja Duodecim Terveyskirjaston verkkosivut.

*****

Artikkeli on julkaistu alun perin Kyvyt käyttöön -lehdessä 1/2024.