Tulosperusteinen työllisyyspalvelujen hankinta on ajankohtainen aihe TE25-uudistuksen lähestyessä. Uudistukseen sisältyvä rahoitusmallin muutos ohjaa kuntia tarkastelemaan palvelujen työllisyysvaikutuksia aiempaa tarkemmin. Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen tuoreessa selvityksessä kerättiin tietoa siitä, millaisilla tulosperusteisilla malleilla yhteiskunnallisilta yrityksiltä hankitaan työllisyyspalveluja ja millaisen mallin he näkevät toimivimpana.

Ekosysteemin käsitteestä on tullut toisiinsa kytkeytyvien toimijoiden kokonaisuuksia kuvaavana metaforana vakiintunut osa niin tutkimus- kuin kehittämistoiminnan ammattisanastoa. Käsitteestä on myös johdettu useita eri sovelluksia, joiden suomenkielisistä versioista liiketoimintaekosysteemin, innovaatioekosysteemin ja yrittäjyysekosysteemin käsitteet lienevät käytetyimpiä. Aina ei silti ole aivan selvää, mitä hyötyä ekosysteemikäsitteen käytöstä on tai miten ekosysteemit eroavat esimerkiksi jo aiemmin paljon puhutuista verkostoista.

Järjestöt työllisyyden kuntakokeiluissa -hankkeessa on ollut tavoitteena hahmottaa vaikuttavia järjestölähtöisiä työllisyydenhoidon malleja työllisyyden kuntakokeiluissa. Hankkeen aloituksen jälkeen päätetyt rakenteelliset uudistukset työllisyydenhoidossa, ovat laittaneet palaset uudelleen liikkeelle. Työllisyydenhoidon järjestämisvastuu siirtyy kunnalliselle tasolle, jolloin jokainen syntyvä työllisyysalue voi luoda omat alueelliset käytäntönsä. Niin kuin kuvitella saattaa, alueet ovat hyvin erilaisia, eikä yksi malli mitenkään sovi jokaiselle alueelle.

Ammatillinen kuntoutus tukee työssä jatkamista tai työhön paluuta silloin, kun työkyky on heikentynyt eivätkä muut keinot riitä. Kysymyksiin kuntoutushakemuksesta vastasi Ilmarisen kuntoutuspäällikkö Mari Kyyhkynen.

Työpoliittisen aikakauskirjan 1/2023 artikkelissa Anne Kallio ja Ruut Uurtimo erittelevät kolmannen sektorin tulevaisuutta työllisyydenhoidossa. Kolmas sektori tuottaa työllisyydenhoitoon liittyviä palveluja pääasiassa heikossa työmarkkina-asemassa oleville. Kallio ja Uurtimo hahmottavat kolme skenaariota.

Työnantajat voivat saada monenlaista tukea ja apua osatyökykyisen henkilön palkkaamiseen. Alla pähkinänkuoressa tietoa tukimuodoista, joita on mahdollista hyödyntää osatyökykyisten henkilöiden palkkaamisessa.

Vatesin aluetoiminta teki kyselyn TEM:n TE-palvelupiloteille ja STM:n valtionavustushankkeille. Kyselyssä kartoitettiin järjestöyhteistyötä Työkykyohjelmassa ja järjestöjen roolia palvelumallin kehittämisessä..

Elisabeth Hästbacka selvitti tutkimuksessaan Equal participation in society? Perspectives on the opportunities of persons with disabilities in Finland vammaisten henkilöiden yhtäläisen osallisuuden toteutumista yhteiskunnan eri aloilla. Tutkimus perustui artikkeleihin, joiden perusteella näyttää siltä, että työelämäosallisuus on eniten tutkittu yhteiskunnallisen osallisuuden alue.

Työllisyydenhoidon kenttä on suurten mullistusten keskellä, ja uudistuksia on tulossa lisää tulevina vuosina. Tavoitteena on työllisyysasteen kasvu. Nyt jos koskaan on aika rakentaa yhteistyötä eri toimijoiden ja rajapintojen kesken. Kun eri uudistuksia tehdään samanaikaisesti, on erityisesti kokonaiskuvan muodostaminen tärkeää.

Opintovalmennus tarjoaa aikarajoitteetonta tukea opiskelijoille ja opintoihin pyrkiville, joilla on mielenterveyden haasteita tai muutoin psykososiaalisen tuen tarvetta. Tuki tähtää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Opintovalmennus koostuu yksilövalmennuksesta, vertaistuesta ja oppilaitosyhteistyöstä.