Kolmas sektori työllisyydenhoidossa – hyödynnetäänkö osaaminen ja mahdollisuudet myös uudistusten jälkeen?

Teksti: Ruut Uurtimo ja Anne Kallio
Kuvat: Tytti Svetloff

Järjestöjen rooli työllisyyden kuntakokeilussa -hanke päättyy maaliskuussa 2024. 17. tammikuuta pidetyssä seminaarissa keskusteltiin osatyökykyisten työllistymisestä ja järjestöjen roolista tilanteessa, jossa kuntakokeilut ovat vielä käynnissä kuluvan vuoden.

Säätiön toimitusjohtaja Jaana Pakarinen avasi tilaisuuden kertomalla hankkeen taustoja. Vuosina 2019–2020 Vatesissa toteutetussa, Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamassa selvityksessä pohdittiin, ovatko työllistämispalvelut sosiaalipalveluja vai elinvoimapalveluja. Selvityksen raportissa todettiin mm., että asiakkaan palvelutarve selvitettiin useimmin monialaisesti alle 55 000 asukkaan kunnissa, kun taas työllistyminen nähtiin tavoitteena useimmin yli 55 000 asukkaan kunnissa.

Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen toi esille työllisyyden ja talouskasvun näkymiä. Kuluvan vuoden 2024 alku on vielä melko synkkä. Yksityinen palvelusektori, joka usein on heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien ensimmäinen työnantajasektori, kärsii eniten. Pylkkänen totesi, että koettu työkyky on laskenut 2010-luvun aikana ja näin ollen työkyvyn parantaminen ja tukeminen sekä työn sovittaminen edellytyksiin ovat keskeisiä tehtäviä. Hallituksen tavoitteena on parantaa työllistymistä mm. IPS – Sijoita ja valmenna –mallia levittämällä sekä lisäämällä pk-yritysten kykyä palkata heikommassa työmarkkina-asemassa olevia.

Erikoistutkija Simo Aho on arvioinut työllisyyden kuntakokeiluja VN TEAS -tutkimushankkeessa. Esityksessään hän kuvasi muun muassa syitä heikon työmarkkinoille kiinnittymisen taustalla todeten, että Suomessa terveyteen ja työkykyyn liittyvät ongelmat ovat vertailumaita yleisempi syy työn ulkopuolella olemiseen.

– Sanktioiden sijaan merkittävä osa hyötyisi työkykyä parantavista palveluista ja palvelujen paremmasta kohdentamisesta. Kuntakokeiluissa vastuutyöntekijämalli on ollut periaatteena hyvä, mutta työntekijöiden vaihtuvuus vaikuttaisi hidastavan asiakkaan etenemistä, Aho totesi.

Palvelujen kehittämiseksi Aho nosti esiin havaintoja Andersenin & Breidahlin tuoreen tutkimuksen pohjalta (2023): Vastuutahon päätösvalta on asiakaslähtöisyyden edellytys; tarvitaan kykyä investoida toimintaan, jonka tulokset lunastetaan vasta pitkällä aikavälillä; palvelujen integrointia ja yhteistoimintaa on kehitettävä.

Kokemusta järjestötyöllistämisestä ja tuloksia järjestöjen rooleista työllisyydenhoidossa

Lassi Takala Buusti ry:stä avasi Buustin kulttuuria ja toimintatapaa. Tasa-arvoinen kohtaaminen ohjaajien ja asiakkaiden kanssa mahdollistaa yhteisöllisen edellä kävijyyden. Takala jakoi myös oman hienon kasvutarinansa, jossa Buusti ry:llä on ollut merkittävä rooli. Hän tiivisti loppuun voimakkaan viestin, jota hän käyttää kannustuksena myös nykyisessä työssään digipaja Tähtiportin ohjaajana: diagnoosi tai vaikeat kokemukset eivät määritä ihmistä, vaan motivaation avulla on aina tie eteenpäin. Tästä Takalan oma polku on aito esimerkki.

Hankkeessa työskennelleiden Anne Kallion ja Ruut Uurtimon omassa puheenvuorossa vedettiin yhteen hankkeen aikana kertyneitä tuloksia järjestöjen rooleista työllisyydenhoidon tulevaisuudessa. Järjestöjen tulevaisuutta muokkaavat TE- ja sote-uudistusten lisäksi myös esimerkiksi palkkatuen uudistukset ja vaikuttavuusmittareiden kehitys.

– Työllisyysalueiden järjestämissuunnitelmissa järjestöihin liitetään perinteisiä tehtäviä kuntouttavan työtoiminnan ja palkkatukityön tarjoajina, mutta myös uusia ituja palveluntuottajina ja esimerkiksi kansainvälisen liikkuvuuden tukijoina.

Järjestöjen osaamisen tarve heikoimmassa asemassa olevien tukijoina ei ole poistumassa, mutta järjestöjen on löydettävä paikkansa elinvoimaa ja hyvinvointia edistävässä kentässä.

Järjestöt osana työllisyyden ekosysteemiä myös vuodesta 2025 eteenpäin

Toiminnanjohtaja Ville Luukkanen Uutta Elämää Groupilta oli valinnut esitykseensä inspiroivia esimerkkejä toimijoista, jotka pohjaavat yhteisötalouteen ja kiertotalouden edistämiseen. Espanjan Baskimaassa toimiva Mondragon on yritys ja osuuskuntien yhteenliittymä. Vahvasti arvo- ja ihmislähtöinen Mondragon on nykyään kansainvälinen ja merkittävä taloudellinen toimija. Luukkanen kiteytti, että ihmiset ja ympäristön keskiöön nostava yritykset eivät saa jäädä vain sivulauseiksi, vaan tarvitsemme suuren mittaluokan toimijoita, jotka luovat uutta käsitystä siitä, miten järjestää talous toisin.

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg avasi esityksessään kuntien tilannetta siirtymässä kohti vuotta 2025, jolloin työllisyyspalvelut siirtyvät pysyvästi kunnille. Lindberg toi esiin, että keskeistä ovat aiempaa laajemmat ja pitkävaikutteisemmat toimet eli koko elinvoimapalvelukokonaisuuden hyvä yhteistyö. Lindberg korosti, että myös järjestöjen rooli on toimia osana ekosysteemiä. Monet järjestöjen palvelut sijoittuvat työllisyys- ja sotepalvelujen yhdyspinnoille. Lindbergin mukaan myös rahoitusmallien on tuettava poikkihallinnollista toimintaa.

– Lisäksi tarvitaan mittareita, jotta edistymistä kohti työelämää pystytään seuraamaan tarkemmin, Lindberg painotti puheenvuorossaan.

Seminaari oli hieno kokonaisuus erilaisia näkökulmia järjestöjen rooleihin ja osatyökykyisten työllistymiseen historiallisten uudistusten keskellä. Keskustelu oli aktiivista myös etäosallistujien joukossa chatin puolella.