Kaikki kyvyt käyttöön − Vammaisten henkilöiden työllistyminen 1917−2017 teemana SuomiAreenalla

Näkövammaisten liitto, Eteva kuntayhtymä ja Vates-säätiö kertovat vammaisten henkilöiden työllisyydestä ennen ja nyt Porin SuomiAreena-tapahtumassa Kansalaistorilla 10.−12.7.2017.

Estääkö kehitysvamma talonmiehen työt, onko näkövammainen kykenemätön opettamaan? Mitä kuulo- tai liikuntavammainen voi tehdä työkseen – tai pitäisikö kysyä ennemmin, mitä ei voi?

Vammaisuus tai pitkäaikaissairaus ei läheskään aina ole este työssä olemiselle, eivätkä ne aina edes vaikeuta työn tekemistä. Mutta mitä työnantajalle tulee mieleen, kun hän kuulee sanaparin ”vammainen työntekijä”? Rajoittaako vammaisuus tai sairaus työn tekemistä, vai voiko jokin muu seikka rajoittaa sitä enemmän? Esimerkiksi laulutaidottomuus voi vaikeuttaa papin työtä, näkö- tai muu vamma ei välttämättä lainkaan.

Vammaisten henkilöiden työllistyminen on aina ollut vaikeampaa kuin vammattomien. Se on kohentunut viime vuosikymmeninä, mutta vammaisuus vaikeuttaa silti edelleen työllistymistä. Vammaiset henkilöt kouluttautuvat usein pitkälle, mutta työsopimus jää usein allekirjoittamatta.

Vammaiset eivät ole yhtenäinen ryhmä. Vammaisuus voidaan luokitella esimerkiksi aisti-, liikunta- ja kehitysvammaisuuteen, ja vammaisuuden aste vaihtelee lievästä vaikeampaan. Vastaavasti vamma vaikuttaa työntekoon eri tavoin.

Suomalaisista jopa 55 prosentilla on vähintään yksi työntekoa haittaava vamma tai sairaus jossakin vaiheessa elämäänsä. Vammaisuus ei tarkoita aina osatyökykyisyyttä. Osatyökykyisyys voi koskettaa ketä tahansa. Keinoja pysyä työelämässä tai palata sinne on monia. Kuntoutus, erilaiset työn mukautusratkaisut ja apuvälineet tekevät vammaisen tai osatyökykyisen henkilön työnteon yleensä mahdolliseksi.

100-vuotiaassa Suomessa tarvitaan jokaisen työpanosta – myös vammaisten ja osatyökykyisten. Tekemättömiä töitä on runsaasti. Työpaikan merkitys on meille kaikille suuri.

Esimerkkejä Vammaiset henkilöt työelämässä -teltan ohjelmasta

ma 10.7. klo 9−17 Näkövammaisten liitto ry

Pistekirjoitustehtävä pisteaakkosia käyttäen, palkintona niskahartiahieronta.
Hau hau! − ”mäkin duunissa”: opaskoira Pirra ja yrittäjyysneuvoja Jaana Argillander.
Täysillä töissä: näkövammaisten tarinoita työelämästä videoilla.

Paikalla ja haastateltavina näkövammaisia litteroijia/tekstinkäsittelijöitä, muusikoita, hierojia ja käsityöntekijöitä.
Tietoa näkövammaisten henkilöiden työllisyydestä ja työllistämisen edistämiskeinoista sekä Näkövammaisten liiton Kansalaistoripäivästä:

Työllisyyspäällikkö Taru Tammi
p. 09 3960 4482, 050 596 5023
tai taru.tammi(at)nkl.fi

ti 11.7. klo 10−17 Eteva kuntayhtymä

Kehitysvammaisten henkilöiden työtilanne on parantunut vuosikymmenien aikana, silti vain noin 2-3 prosenttia työikäisistä on palkkatöissä. Suurin osa heistä on avotyössä, joka on työtä ilman palkkaa. Tavoitteena on kuitenkin tuettu palkkatyö.
Kehitysvammaisia on töissä mm. kahvilassa, kaupassa, keittiössä ja erilaisissa alihankintatöissä.

Teltalla on Me Itse ry:n kokemusasiantuntijoita kertomassa, millaisia kokemuksia heillä on ollut työelämästä.
Tietoa kehitysvammaisten henkilöiden työllisyydestä ja työllistämisen edistämiskeinoista sekä Etevan Kansalaistoripäivästä:

Viestintä- ja kehitysjohtaja Merja Hento
p. 040 304 7005
tai merja.hento(at)eteva.fi

ke 12.7. klo 10−17 Vates-säätiö sr

Yritteliäästä yrittäjäksi: CP-vammainen Tuomas Saloma perusti yrityksen, koska ei muuten työllistynyt. Saloma paikalla koko päivän.

Kyvyt käyttöön 100 vuotta -kampanja: sata videota vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisestä.
Oletko tietotaituri? Selvitä osatyökykyisyyteen liittyviä käsitteitä lyhyellä visalla.

Tietoa vammaisten, osatyökykyisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden työllisyydestä ja työllistämisen edistämiskeinoista sekä Vatesin Kansalaistoripäivästä 12.7.:

Viestintävastaava Kati Savela
p. 044 587 9568
tai kati.savela(at)vates.fi

Tarkempaa tietoa SuomiAreena-ohjelmasta.