Johdon päivillä puitiin välityömarkkinoiden tulevaisuutta eri kanteilta
Miltä näyttää välityömarkkinoiden tulevaisuus isojen muutosten keskellä ja kynnyksellä?
Vatesin jokasyksyiset Johdon päivät työllistämisyksiköiden johtajille pidettiin 2.-3.11.2016 Kattoteemana oli Välityömarkkinat tienhaarassa. Miltä näyttää tämän järjestöjen, yhdistysten, työpajojen ja muiden voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen työllistämistoiminnan tulevaisuus suurten muutosten kynnyksellä?
TEM:in neuvotteleva virkamies Päivi Haavisto-Vuori puhui välityömarkkinoiden roolista TE-palveluiden toteuttajana, näkökulmana linjaukset näiden toimijoiden yhteistyölle.
Vilkaisu historiaan osoitti, että välityömarkkinoiden kehittämistyön ja kehittymisen keskeinen toimi oli 20 vuotta sitten yhdistelmätuki, joka mahdollisti aiempaa laajemman työllistämistoiminnan. Sittemmin välityömarkkinoita on kehitetty niin TUPO-ryhmän, hallitusohjelman sisällä kuin osana ESR-ohjelmakauden 2007-13 laajaa kehittämistoimintaakin.
– Kansanedustaja Tarja Filatovin selvitystyö v. 2013 esitti, että työssäkäyntialueittain tulisi rakentaa oma välityömarkkinastrategia ja verkosto, Haavisto-Vuori viittasi muutaman vuoden takaiseen etappiin välityömarkkinoiden kehittämisessä.
-Välityömarkkinatoiminnan vaikuttavuudelle asetetaan suuria odotuksia. Jos palkkatuetun työn työnantajasektori on kunta, työttömien osuus 3 kuukautta palkkatukijakson jälkeen on 66 prosenttia (tammi-elokuu 2016). Jos taas työnantaja on yritys, työttömyysprosentti on enää 27.
Haavisto-Vuori mainitsi, että Vatesin Välityömarkkinat osana työelämää -projekti (2014-16) sai monella alueella aikaan yhteistyön kehittymistä TE-toimistojen ja välityömarkkinoiden välillä, samoin palvelujen tuotteistaminen käynnistyi joillakin alueilla.
Onnistuuko työllistäminen julkisilla hankinnoilla?
Ensimmäisenä päivänä Johdon päivillä kerrottiin myös mm. kansainvälisen tuettua työllistämistä edistävän organisaation EUSEn toiminnasta ja sen tarjoamista hyödyistä kumppanuudelle. Yhteisten projektien kautta maat ovat voineet levittää tuettua työllistymistä. Käsikirjat ovat kaikkien käytettävissä ja konferenssi kerää joka toinen vuosi satoja osallistujia maailmanlaajuisesti. EUSEn toiminnasta kertoi Vatesin Kaija Ray.
THL:n koordinoimassa Handu-hankkeessa kokeillaan työllistämisehdon soveltamista julkisiin hankintoihin Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Oulussa. Hankintojen avulla tavoitteena työllistää pitkäaikaistyöttömiä, nuoria, osatyökykyisiä, maahanmuuttajia ja vammaisia.
– Työllistämistä on sovellettu tähän mennessä 19 hankinnassa. Yleisin hankinta on asumispalvelut. Työllistyneitä on nyt 24 ja lisäksi kymmeniä puitesopimuksia, kertoi hankepäällikkö Eeva Mielonen.
Haasteita hankintojen toteutuksessa ovat olleet esim. organisaatiomuutokset, sopivien työntekijöiden löytäminen, kokeilukulttuurin vieraus ja erot johdon sitoutumisessa. Tähänastisten kokemusten perusteella työllistäminen hankintojen avulla kuitenkin kannattaa.
Työllistämisyksiköiden johdon päivillä puhuttiin lisäksi mm. STM kärkihankkeesta Osatyökykyisille tie työelämään, TEOS-lain tämän hetken näkymistä, vammaisten henkilöiden mahdollisuuksista elättää itsensä yrittäjänä sekä työllistämisen ja hankintojen strategioista.