IPS-malli rantautuu ammattioppilaitoksiin

Teksti: Kaija Ray Kuva: Getty Images

IPS- malli (sijoita ja valmenna) on levittäytynyt tähän mennessä noin puoleen hyvinvointialueista. Suomessa mallia oli tutkittu jo aiemmin, mutta iso sysäys menetelmän levittämiseksi tuli osana Työkykyohjelmaa (2020-22) ja kansallista mielenterveysstrategiaa (2020-23). Menetelmää on sovellettu myös sosiaalihuoltoon. Seuraavana on tarkoitus tutkailla mallin toimivuuden reunaehtoja oppilaitosympäristössä. IPS:n valtakunnallista koordinointia hoitaa THL ja teemme hankkeen puitteissa heidän kanssaan yhteistyötä.

Ketjut kuntoon ESR+-hanke kehittää ja testaa IPS-Y eli nuorille aikuisille tarkoitettua mallia osana hankkeen toimenpiteitä. Varsinkin erityisammattioppilaitoksissa toteutettavat työ(hön)valmennuksen ja uraohjauksen käytännöt noudattavat mallin periaatteita jo melko hyvin. Tutkimusten mukaan työllistymistulokset ovat sitä paremmat, mitä uskollisemmin mallia toteutetaan. Siksi onkin hyvä arvioida, mitä lisäarvoa se toisi vaativan erityisen tuen ympäristöön. Lisäksi ammatillisen koulutuksen vaikuttavuusrahoitus on nousemassa 20 prosenttiin ja sen keskeisiä tekijöitä ovat työllistyminen tai jatko-opintoihin siirtyminen.

Prosessikuvauksesta pilotointiin

Työ on vielä suunnitteluvaiheessa. Ensin rakennamme yhteisen kuvan siitä, miltä valmennusmalli voisi oppilaitoksissa näyttää. Sen jälkeen alkaa varsinainen pilotointi hankkeessa mukana olevissa erityisammattioppilaitoksissa, niistä valmistuvien opiskelijoiden kanssa. Tarkoituksena on, että opiskelijoille opintojen alussa tehtävää työllistymissuunnitelma voitaisiin peilata opintojen keston ajan suhteessa valmennuksen kriteereihin. Sillä voidaan myös selkeyttää opetushenkilöstön työnjakoa ja tarkastella käytännössä, millaista moniammatillista ryhmää työhön tarvitaan avuksi. Malliin sisältyy myös huoltajien osallistaminen.

Hankkeessa on mahdollista tehdä ainakin osittaista vertailua yleisen ja erityisammattioppilaitoksen välillä, sillä Spesian ja Kiipulan lisäksi hankkeessa on osatoteuttajana mukana myös STEP-koulutus.

Mikäli toimiva malli saadaan rakennettua, se toimii henkilöstölle laadun ja ammatillisen kehittymisen välineenä. Tehdään näkyväksi opettajien, ohjaajien ja valmentajien osaamista sekä selkeytetään oppilaitosten sisäistä työnjakoa. Mallin avulla opiskelijat voivat kuvata osaamistaan. Se auttaa edelleen siirtymistä työelämään ja sinne kiinnittymistä. Koska kyseessä on valtakunnallinen hanke, sen loppupuolella selviää, miten toimintaa voidaan levittää muihin oppilaitoksiin.

Kaija Ray
Erityisasiantuntija
Vates-säätiö sr

Linkki: Ketjut kuntoon- hankesivut