Hyvä tulkkaus ja apuvälineet tukevat kuurosokeaa työntekijää

Teksti: Meeri Riihelä
Kuvat: iStock

Sujuvat palvelut ja oikeat apuvälineet varmistavat kuurosokeille henkilöille yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä työelämään ja tehdä töitä. Työnantajan ei tarvitse tietää tai osata kaikkea etukäteen, kunhan asenne on kunnossa ja kommunikaatio pelaa.

Jos työpaikalla käytetään tulkkauspalvelua, sen tulee olla laadukasta ja helposti saatavilla. Tulkkaukseen voi sisältyä esimerkiksi kuvailua ja opastusta.

– Erityisesti kuurosokeiden henkilöiden kohdalla tulkin olisi hyvä olla tuttu. Tulkkaustilanteessa voi olla käytössä tietyt termit tai käsimuodot, kertoo Tiina Jaakola, työllisyysasiantuntija ja Suomen Kuurosokeat ry:n työelämätyöryhmän jäsen (31.5.2020 asti).

– Työelämätulkin olisi myös hyvä tietää tulkkaustilanteen mukaan asiakkaan taustoja ja osata esimerkiksi tilanteessa vaadittava ammattisanasto, Jaakola lisää.

Tulkkauksen lisäksi muita tukipalveluja voivat olla esimerkiksi henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelu, työolosuhteiden muutostyöt tai erilaiset apuvälineet. Tuen tarve on yksilöllistä ja voi vaihdella tilanteen mukaan. Tukipalvelujen tarkoitus on varmistaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuus työelämässä ja kaikilla muillakin elämän osa-alueilla.

Kuurosokeus tarkoittaa kaksoisaistivammaa, jossa yhdistyy sekä kuulon että näön toimintarajoitteita. Suomen Kuurosokeat ry:n mukaan ei tarvitse olla täysin kuuro tai sokea täyttääkseen määritelmää, vaan kuurosokea henkilö voi esimerkiksi nähdä ja/tai kuulla jonkin verran. Näkö voi vaihdella ja kuuloakin voi olla eri tasoista. Esimerkiksi sisäkorvaistutteen avulla moni kuurosokea henkilö kuulee lähes normaalisti ja pystyy muun muassa hoitamaan asioita puhelimitse. Vamma voi myös olla etenevä tai vaihteleva.

Kuurosokean henkilön kommunikaatioon vaikuttavat näön ja kuulon sen hetkinen tilanne sekä ympäristön olosuhteet, kuten valaistus, akustiikka, induktiosilmukka ja käytettävissä olevat kielet. Kommunikaatiossa voidaan hyödyntää esimerkiksi viittomakielen tulkkausta, kirjoitustulkkausta, huuliota eli huulilta lukua, kuvailua, eleitä, tuntoaistiin perustuvia haptisia viestejä, pistekirjoitusta sekä erilaisia kuulon ja näön apuvälineitä. On myös hyvä muistaa, että kaikki kuurosokeat eivät osaa viittomakieltä.

Tulkkauspalvelun kilpailutukset eivät saa huonontaa laatua

Tulkkauksen laatu ja varma saatavuus työpaikalle on tärkeää, koska osa kuurosokeista työntekijöistä tarvitsee tulkkia kommunikointiin. Kela järjestää vammaispalvelulain mukaista maksutonta tulkkauspalvelua kuulonäkövammaiselle henkilölle 360 tuntia vuodessa, ja tulkkaustunteja voi tarvittaessa myös hakea lisää.

Työelämätulkkauksen merkitys nousee esiin myös Suomen Kuurosokeat ry:n selvityksessä (2018), jossa kartoitetaan työssäkäyvien kuulonäkövammaisten henkilöiden työelämäkokemuksia, esimerkiksi erilaisten tukipalvelujen ja apuvälineiden saatavuutta ja käyttöä työssä. Kyselyyn vastanneista 60 % käyttää työelämätulkkausta. Suurin osa kokee, että tulkin saa aina sitä tarvitessaan, mutta 20 %:n mielestä työelämätulkkausta ei ole aina saatavilla.

Selvityksen vastaajien mukaan Kelan tulkkauspalvelun laatu ja varmuus tulkkien saatavuudesta ovat huonontuneet palvelun kilpailutuksien jälkeen vuonna 2018. Tulkkaus on koettu aiempaa joustamattomammaksi, koska esimerkiksi tulkkien tilausaikaa ei pysty enää automaattisesti jatkamaan. Kela kilpailuttaa tulkkauspalvelun uudelleen tänä vuonna ja sopimuskauden on tarkoitus alkaa tammikuusta 2021.

– Tulkkauspalvelun kilpailutukset voivat vaikuttaa sekä tulkkauspalvelun käyttäjiin että toisaalta myös tulkkien ammatinharjoittamiseen, sillä kaikkien täytyy käyttää aikaa muutosten opetteluun, Tiina Jaakola kertoo.

Vaikka tulkkauspalvelussa on haasteensa, Jaakola nostaa esille keväisen koronatilanteen aikana tehdyssä etähaastattelussa, että pandemia on tuonut myös positiivista kehitystä tulkkauspalveluun. Tulkkausta on ollut läpi kevään saatavilla ja se on siirtynyt melko ketterästi etäyhteyksien varaan.

– Tulkkien saatavuus on nyt hyvää, koska esimerkiksi matkoihin ei tarvitse varata aikaa, vaan sähköinen yhteys voidaan avata saman tien, Jaakola kommentoi.

Tämä kuitenkin koskee vain sellaisia kuulonäkövammaisia henkilöitä, jotka kommunikoivat näköaistin varassa. Esimerkiksi taktiilisti viittominen ei onnistu etäyhteyksin, vaan vaatii tulkin läsnäoloa kosketusetäisyydellä.

Työn ja työympäristön mukautukset

Osa kuulonäkövammaisista työntekijöistä käyttää työpaikalla jotakin kuulon tai näön apuvälinettä. Suomen Kuurosokeat ry:n kyselyyn vastanneista lähes kaikki (92 %) kokevat, että ovat saaneet sellaisia apuvälineitä, jotka ovat työtehtävien kannalta tarpeellisia. Työtehtävien tekemiseen käytettäviä apuvälineitä voivat olla esimerkiksi työpäätelasit, tietokoneen ruudunlukuohjelma, pistenäyttö tai suurennuslasit ja -ohjelmat.

Apuvälineiden lisäksi työtilaan voidaan tehdä muutostöitä, jotka mahdollistavat kuurosokean työntekijän työskentelyn. Tilaan voidaan esimerkiksi asentaa induktiosilmukka, tehdä muutoksia työpisteen kalusteisiin, säätää valaistusta, värikontrasteja ja akustiikkaa tai hillitä heijastuksia ja taustahälyä. Työhön voidaan tehdä myös muita yksilöllisiä mukautuksia, jotka helpottavat työn tekoa, kuten esimerkiksi räätälöidä työaikaa tai -tehtäviä.

Kohtuullisten mukautusten tekeminen on työnantajan velvollisuus. Mukautukset voivat olla hyvinkin pieniä ja yksittäisiä, mutta ne ovat ehdottoman tärkeitä, jotta niitä tarvitseva työntekijä voi tehdä työnsä yhdenvertaisesti muiden kanssa. On hyvä muistaa, että työnantaja voi hakea työympäristön muutostöihin työolosuhteiden järjestelytukea.

Työnantajan ei tarvitse kuitenkaan hoitaa kaikkea. Työntekijä voi itsekin hakea Kelalta työnsä kannalta tarpeellisia apuvälineitä, kuten erillisen näyttövarren päässä olevaa tietokoneen näyttöä tai kaulainduktiosilmukkaa puhelinta varten. Kelasta saa myös apuvälineiden ja apuvälineohjelmien käyttökoulutusta. Suomen Kuurosokeat ry:n palveluasiantuntijat voivat tarvittaessa auttaa sekä työntekijää että työnantajaa muutostöiden arvioinnissa ja apuvälineiden hakemisessa.

Avoin kommunikaatio vie pitkälle

Suomen Kuurosokeat ry:n selvityksestä käy ilmi, että monen vastaajan mielestä on tärkeä kertoa työkavereille omasta näkötilanteesta. Toisaalta useampi vastaaja nostaa esiin, että työnantajien on joskus vaikea ymmärtää erityisesti näkövamman vaikutuksia ja joskus jopa henkilön ammattitaitoa voidaan kyseenalaistaa pelkän vamman takia.

Työnantajilla ei myöskään ole aina tarpeeksi tietoa tai kokemusta, miten kuurosokea työnhakija tulisi kohdata rekrytointitilanteessa. Työnantajaa esimerkiksi voi mietityttää, mitä työnhakijalta saa tai kannattaisi kysyä.

– Sairaudesta ei saa kysyä yksityiskohtaisesti, mutta työnantaja voi kysyä, miten työ toteutetaan ja minkälaisia mukautuksia työnhakija mahdollisesti tarvitsee. Työntekijän kannattaa myös itse kertoa omasta tilanteestaan ja tarpeistaan, koska työnantaja ei voi tietää niistä etukäteen, Jaakola pohdiskelee.

Jaakola nostaa lisäksi esille, että uudet asiat yleensäkin voivat tuntua aluksi monimutkaisilta – sitten niihin totutaan. Sama pätee myös esimerkiksi työympäristöön tehtäviin muutoksiin, uusiin apuvälineisiin tai tulkin läsnäoloon työpaikalla. Selvityksestäkin käy ilmi, että joillakin työpaikoilla kaikki työntekijät ovat hyötyneet kuurosokeaa työntekijää varten tehdyistä muutoksista.

– Onnistumisia tulee, kun työntekijä ja työnantaja onnistuvat luomaan avoimen keskusteluyhteyden, Jaakola summaa.

Lisätietoja:
Suomen Kuurosokeat ry (linkki aukeaa uuteen välilehteen)
järjestöohjaaja Milla Lindh
puh. 040 7749 207 (puhelut, viestit)
milla.lindh(at)kuurosokeat.fi