Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden potentiaali työvoimana tulisi tunnistaa
Suomen työmarkkinat ovat tällä hetkellä monimutkaiset, erityisesti niiden henkilöiden kohdalla, jotka ovat heikossa työmarkkina-asemassa. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa vammaiset henkilöt, pitkäaikaistyöttömät, nuoret, maahanmuuttajat ja yli 55-vuotiaat työntekijät. Ryhmän tarkka määrittely kuitenkin puuttuu, mikä vaikeuttaa kokonaiskuvan muodostamista heidän työllisyystilanteestaan. Tiedon puute vähentää ryhmän näkyvyyttä ja siten myös saatavilla olevaa tukea.
Heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt jäävät usein huomiotta, vaikka heidän oikeutensa työhön ja potentiaalinsa työvoimana pitäisi tunnistaa. Välityömarkkinat ovat keskeisessä roolissa näiden henkilöiden tukemisessa, eikä niiden toimintaa tulisi heikentää esimerkiksi sosiaalialan järjestöjen valtionavustusten leikkausten kautta.
Heikossa työmarkkina-asemassa olevia yhdistää syrjäytymisriski
Heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt ovat usein niitä, joiden mahdollisuudet työllistyä avoimille työmarkkinoille ovat heikentyneet. Syitä voivat olla esimerkiksi sairaus, vamma, päihdeongelmat, ikä, puuttuvat tai vanhentuneet ammatilliset taidot sekä työmarkkinoiden rakenteelliset muutokset (TEPA-termipankki, n.d.).
Työllisyyttä edistävät organisaatiot kohdentavat usein palvelunsa tiettyihin kohderyhmiin. European Social Enterprise Monitor (ESEM) 2023–2024 -raportin mukaan 56 % suomalaisista sosiaalisista yrityksistä (n = 211) kohdentaa toimintansa määritellylle kohderyhmälle. Useimmin tuettuja ryhmiä ovat lapset ja nuoret, ikääntyneet sekä henkilöt, joilla on psyykkisiä, neurologisia tai mielenterveyden haasteita. Lisäksi tuetaan fyysisesti vammaisia, oppimisvaikeuksista kärsiviä, maahanmuuttajia, työttömiä, yksinhuoltajia ja päihdeongelmista kärsiviä henkilöitä (ESEM 2023–2024).
Näitä ryhmiä yhdistää riski joutua syrjityksi ja ulkopuoliseksi työttömyyden vuoksi. Siksi on tärkeää edistää heidän työkykyään ja työllistymismahdollisuuksiaan, jotta myös osallisuus ja toimijuus vahvistuvat. Työllistymisen edistäminen voi samalla vahvistaa Suomen työvoimaa, kaventaa työvoimapulaa tietyillä aloilla ja parantaa kansantaloutta.
Välityömarkkinat-yhteistyöryhmällä on merkittävä rooli heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymisen edistämisessä
Yksi merkittävimmistä toimijoista heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymisen kentässä on välityömarkkinat. Välityömarkkinat on kokonaisuus, jossa useat eri sektorien toimijat (järjestöt, kunnat, yritykset, yhdistykset, koulutusorganisaatiot, yhteiskunnalliset yritykset) tekevät yhteistyötä parantaakseen työmarkkinoilla heikossa asemassa olevien henkilöiden tilannetta. Välityömarkkinat muodostavat palveluiden (esim. työtoiminta, kuntoutus, työhönvalmennus) ja vaikuttamistyön sateenvarjomaisen kokonaisuuden, joka sijoittuu työttömyyden ja avoimien työmarkkinoiden väliin (Vates-säätiö sr, n.d.; SOSTE, 2019).
Vaikka eri sektorien toimijat osallistuvat välityömarkkinoiden kehittämiseen, kolmas sektori on erityisen keskeisessä asemassa. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt Suomessa ovat perinteisesti täydentäneet julkisia palveluita, ehkäisten sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien kasaantumista. Näin ne tukevat yksilöitä, vähentävät julkisia kustannuksia ja edistävät taloutta työllistämisen, palvelutuotannon ja myynnin kautta. Vuodesta 2020 lähtien vähintään kymmenen kolmannen sektorin organisaation muodostama yhteistyöryhmä nimeltä “välityömarkkinat” on toiminut aktiivisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden sekä välityömarkkinoiden toiminnan edistämiseksi ja puolustamiseksi. Ryhmää koordinoivat Vates-säätiö ja SOSTE eli Suomen sosiaali ja terveys ry. Ryhmän muut jäsenjärjestöt ovat: Valmennus- ja sosiaalipalveluyhteisöjen yhdistys Oktetti ry, Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry, Sininauhaliitto, Suomen Kierrätyskeskusten Yhdistys ry, Suomen Punainen Risti Kontti, Työttömien Keskusjärjestö, Mielenterveyden keskusliitto, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö ry. Lisätietoja näistä organisaatioista on tekstin lopussa.
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n (2025) mukaan Suomessa toimii tällä hetkellä 8 764 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Näistä vähintään 3 % keskittyy nimenomaan työllisyyden ja työllistymisen edistämiseen, kun taas noin 25 % liittyy sairauksiin ja vammoihin – ja monet näistä tarjoavat myös palveluita ja mahdollisuuksia välityömarkkinoilla.
Merkittävä osa näistä järjestöistä saa rahoitusta Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA). Vuonna 2024 STEA-rahoitteisissa hankkeissa työskenteli 8 792 työntekijää, mukana oli noin 634 000 vapaaehtoista ja osallistumiskertoja kertyi noin 53 miljoonaa. Vaikka luvut eivät yksinomaan kuvaa välityömarkkinoiden toimintaa, ne korostavat sote-järjestöjen korvaamatonta roolia terveyden, sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden tukemisessa Suomessa – suoraan tai epäsuorasti hyödyttäen niitä, jotka navigoivat siirtymävaiheen työmarkkinoilla.
Tärkeä huomautus on, että avoimet työmarkkinat ovat usein nopeatempoisia, vaativia ja tuloskeskeisiä. Tällaisessa ympäristössä yksilön tarpeet – erityisesti työnhakijoiden – voivat jäädä huomiotta tuottavuuden ja tehokkuuden edistämisen nimissä. Vastakohtana tälle, välityömarkkinat Suomessa edustavat ihmislähtöistä lähestymistapaa, jossa tunnistetaan, että yksilöt eivät ole homogeeninen ryhmä. Jokaisen osallistujan yksilölliset tarpeet on tunnistettava ja niihin on vastattava (SOSTE 2019). Nämä tarpeet ovat usein monimuotoisia ja päällekkäisiä. Esimerkiksi välityömarkkinoilla oleva henkilö voi kärsiä fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten resurssien puutteesta, kuten elämänhallinnan taidoista. Samanaikaisesti häneltä voi puuttua myös nykytyöelämässä vaadittavaa tietoa ja osaamista.
Vaikka Suomen koulutustaso ja osaamistaso ovat korkeita verrattuna kehittyviin maihin, monet välityömarkkinoiden osallistujat tarvitsevat edelleen perustaitojen vahvistamista – kuten lukemista, kirjoittamista, matematiikkaa ja digiosaamista. Lisäksi ajantasainen työmarkkinatieto – kuten työnhakustrategiat tai digitaalisten työnhakualustojen käyttö – voi olla rajallista haavoittuvassa asemassa olevilla työnhakijoilla. Työmahdollisuuksien lisäksi, välityömarkkinat tarjoavat matalan kynnyksen mahdollisuuksia työosallisuuteen, mahdollistaen yksilöiden asteittaisen työkyvyn, taloudellisen itsenäisyyden, toimijuuden ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamisen.
Työllisyyden edistämiseksi ja työmarkkinoiden monimuotoisuuden lisäämiseksi toimii Suomessa useita eri statuksella varustettuja tahoja. Yksi keskeisistä ryhmistä ovat työhön integroivat ja sosiaaliset yritykset (WISE), joita yhdistävät kolme perusperiaatetta: ensisijainen tavoite on sosiaalisen tai ympäristöllisen vaikuttavuuden saavuttaminen voiton maksimoinnin sijaan; suurin osa voitoista sijoitetaan takaisin sosiaalisen tehtävän edistämiseen; ja hallintomalli perustuu osallistavuuteen ja demokraattiseen päätöksentekoon (ESEM 2023–2024).
Suomessa toimii nykyään 2 924 yhteiskunnallista yritystä, joista 924 on aktiivisia sosiaali- ja terveyspalveluiden sektorilla (YYO 2024). Yritykset toimivat eri toimialoilla, mutta suurin osa toimii palveluntuottajina, erityisesti sosiaali- ja terveysalalla, joka kattaa 41 % ESEM-kyselyyn vastanneista (ESEM 2023–2024, s. 15). Lisäksi 56 % kyselyyn osallistuneista yrityksistä ilmoitti, että heidän palvelunsa tai tuotteensa on suunnattu tietyille kohderyhmille. Näihin ryhmiin kuuluvat lapset ja nuoret, ikääntyneet, psyykkisistä, neurologisista tai mielenterveyden ongelmista kärsivät henkilöt, fyysisesti vammaiset, oppimisvaikeuksista kärsivät, maahanmuuttajat, työttömät, yksinhuoltajat sekä henkilöt, jotka kokevat köyhyyttä, ylivelkaantumista tai päihdeongelmia. Lisäksi osa yrityksistä keskittyy naisten ja tyttöjen tukemiseen, lastensuojelun ja jälkihuollon piirissä oleviin nuoriin sekä henkilöihin, jotka kohtaavat haasteita etnisen taustansa tai uskontonsa vuoksi (ESEM 2023–2024, s. 26).
Ajankohtaiset kehityssuunnat heikossa asemassa olevien työllisyyden edistämisessä
Vuonna 2023 Suomessa toteutettiin merkittävä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen uudistus, eli SOTE-uudistus. Sen myötä vastuu palveluista siirtyi sadoilta kunnallisilta toimijoilta 21 hyvinvointialueelle Suomessa. Tavoitteena oli palvelujen parantaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024).
Kesällä 2024 valtioneuvosto ja ministeriöt totesivat selvityksessään, että uudistuksen valtakunnallinen valmistelu ja toteutus onnistuivat hyvin: palvelut siirtyivät turvallisesti, ja tarvittavat hallinto- ja johtamisrakenteet saatiin rakennettua (STM 2024-2).
Toisaalta monet toimijat ovat tunnistaneet uudistukseen liittyviä haasteita. Esimerkiksi Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry julkaisi vuonna 2024 selvityksen, joka perustui 366 vastaukseen työpaja- ja etsivän nuorisotyön toimijoilta (Into 2025). Selvityksen mukaan uudistus on heikentänyt nuorten palveluiden saatavuutta ja vähentänyt yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Tämä on huolestuttavaa, sillä kokonaisvaltaisten tukipalveluiden saatavuus on keskeistä työelämään osallistumisen kannalta. Kun mielenterveyspalvelut, kuntoutus tai sosiaalinen tuki ovat rajallisia tai viivästyvät, heikossa asemassa olevien työllistymismahdollisuudet heikkenevät entisestään.
Toinen merkittävä uudistus, TE-palvelu-uudistus, astui voimaan vuoden 2025 alussa. Vaikka vastuu työllisyyspalvelujen järjestämisestä siirtyi kunnille vasta seitsemän kuukautta sitten, sen vaikutuksia on jo havaittavissa. Päivi Kiiskinen SOSTE ry:stä totesi kesäkuussa 2025, että ”Työllisyyspalveluiden järjestämisvastuun siirto osui kenties pahimpaan mahdolliseen aikaan”, viitaten huoliin uudistuksen ajoituksesta ja sen seurauksista.
Työmarkkinatori (2025) raportoi, että tammi–huhtikuussa 2025 työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 12,6 % verrattuna edellisvuoteen, mikä on merkittävä nousu. Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi peräti 27 % huhtikuun 2024 ja 2025 välillä. Tämä viittaa siihen, että uudistus on saattanut pahentaa jo olemassa olevia haasteita työmarkkinoilla.
Hajautetut palvelut ja kasvava työttömyys
Keha-keskuksen työllisyyskatsaus (kesäkuu 2025) osoittaa, että työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 25 800henkilöllä edellisvuoteen verrattuna. Pitkäaikaistyöttömien määrä – eli henkilöt, jotka ovat olleet työttöminä yhtäjaksoisesti yli vuoden ajan – kasvoi 30 800 henkilöllä. Paradoksaalisesti työllisyyspalveluiden käyttäjien määrä laski 24 700 henkilöllä, samalla kun työvoimakoulutukseen, työnhakuvalmennukseen ja uravalmennukseen osallistuminen väheni. Tämä on yllättävää, sillä kasvavan työttömyyden myötä palvelujen käytön pitäisi kasvaa. Luvut viittaavat siihen, että yhä useampi työnhakija jää palveluiden ulkopuolelle. Syitä voi olla monia, mutta keskeinen tekijä näyttää olevan SOTE- ja TE-uudistusten vaikutus moniammatillisen ja monialaisen yhteistyön heikentymiseen, mikä vaikeuttaa palvelujen saavutettavuutta.
Esimerkiksi Helsingissä nuorten työllisyysaste on korkeampi kuin maan keskiarvo (Helsingin kaupunki, n.d.). Silti vuoden 2025 alussa alle 25-vuotiaiden työttömyys kasvoi merkittävästi, erityisesti korkeasti koulutettujen sekä pelkän peruskoulutuksen varassa olevien keskuudessa. Nuorten työttömyyden kasvu on ilmeisesti yhteydessä työpaja- ja ulkoistamispalvelujen vähenemiseen. Alan ammattilaiset ovat todenneet, että nuoret eivät saa riittävästi tukea työllistymiseen ja hyvinvointiin. Tästä on hyvä esimerkki se, että Into ry:n kyselyssä neljännes työpajoista ilmoitti lopettaneensa kokonaan kuntouttavan työtoiminnan vuoden 2023 SOTE-uudistuksen jälkeen (Into 2025).
Toiveikkaampi näkökulma: palveluiden keskittäminen ja koordinointi voivat merkittävästi parantaa työllisyysastetta. Etelä-Hämeen työllisyysalue (EHTA) antaa hyvän esimerkin tästä: ulkomaalaisten työttömyys on kasvanut huomattavasti vähemmän siellä kuin muualla Suomessa – erityisesti Riihimäellä, jossa kotouttamis- ja työllisyyspalvelut on yhdistetty yhdeksi palvelupisteeksi. Toukokuussa 2025 ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden määrä oli kasvanut valtakunnallisesti 15,9 % vuoden takaiseen verrattuna, kun taas EHTA-alueen kunnissa kasvu oli vain 6 %. Huomionarvoista on, että Riihimäellä ulkomaalaisten työttömyys jopa laski 2 % (Yle 2025). Tämä tapaus korostaa saavutettavien ja hyvin koordinoitujen työllisyyspalveluiden merkitystä vähemmistöryhmien syrjäytymisen ehkäisemisessä.
Välineet vähemmistöryhmien työllistymisen tukemiseksi
Suomessa on useita keinoja edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä. Näitä ovat esimerkiksi työkokeilu, työhönvalmennus (tuettu työllistyminen), palkkatuki sekä oppisopimus.
Näitä välineitä tarjoavat ja soveltavat yleensä kunnat (esim. TE-toimistot), yritykset sekä kolmannen sektorin toimijat (esim. säätiöt ja yhdistykset).
Näistä erityisesti palkkatuki on merkittävä työllistämisen väline. Palkkatuki on taloudellinen tuki, jota myönnetään työnantajalle työttömän työnhakijan palkkaamisen tukemiseksi. Se on ollut erityisesti kolmannella sektorilla keskeinen keino edistää haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden työllistymistä.
Vuonna 2020 Suomen hallitus totesi taloustieteellisen tutkimuskirjallisuuden perusteella, että palkkatuen käyttö julkisella ja kolmannella sektorilla ei näytä edistävän (ja saattaa jopa heikentää) siirtymistä avoimille työmarkkinoille, kun taas yksityisellä sektorilla sillä on positiivisia pitkäaikaisvaikutuksia (Selvitys työvoimapalvelujen vaikuttavuudesta taloustieteellisessä tutkimuskirjallisuudessa 2020, s. 64). Näiden havaintojen pohjalta pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa ehdotettiin vuonna 2023, että palkkatukea tulisi kohdentaa erityisesti yksityiselle ja kolmannelle sektorille, mutta ei julkiselle sektorille (poikkeuksia lukuun ottamatta).
Palkkatuki katkolla
Vuoden 2025 alussa osana julkisen hallinnon uudistusta palkkatuen hallinnointi siirtyi TE-palveluilta kunnille ja työllisyyden edistämisen menoja leikattiin 37 miljoonalla eurolla (Finlex 2024). Lisäksi hallituksen esityksen mukaan kunnat voivat nyt itse päättää, miten ne kohdentavat palkkatukimäärärahat. Tämä johti siihen, että jo ennen vuoden puoliväliä useat kunnat, kuten Vantaa, Espoo, Kymppi-työllisyysalue ja Etelä-Hämeen työllisyysalue, ilmoittivat, etteivät myönnä palkkatukea lainkaan vuonna 2025 budjettivajeen vuoksi.
Tilanne on herättänyt huolta erityisesti kolmannen sektorin toimijoissa, jotka ovat keskeisessä roolissa sosiaalisen syrjäytymisen riskissä olevien henkilöiden työllistämisessä ja tukemisessa ja jotka ovat perinteisesti nojanneet vahvasti palkkatukeen. Esimerkiksi Työttömien keskusjärjestö on ilmaissut huolensa muutoksista ja korostanut, että erityisesti pitkäaikaistyöttömät kärsivät palkkatuen vähentämisestä (Työttömien keskusjärjestö 2024). Lisäksi Sininauhaliiton vuosina 2024–2025 toteutettujen jäsenkyselyjen kooste (1) osoitti merkittävää laskua palkkatuella työllistettyjen määrässä kolmannella sektorilla: keväällä 2024 vain 11,1 % vastaajista raportoi merkittävää vähennystä, kun taas keväällä 2025 luku nousi 47 %:iin. Monet organisaatiot ilmoittivat joutuneensa vähentämään palkkatuella työllistettyjen määrää rahoitusleikkausten vuoksi; esimerkiksi yksi toimija kertoi, että palkkatuella työllistettyjen määrä laski 12 henkilöstä vuonna 2024 vain kahteen vuonna 2025. Toiset kertoivat saaneensa kunnasta tiedon, ettei palkkatukea enää myönnetä vuonna 2025, koska määrärahat on jo käytetty loppuun. Nämä kehityskulut korostavat kolmannen sektorin kasvavia haasteita säilyttää roolinsa inklusiivisina työnantajina nykyisessä politiikkakehyksessä.
Toivoa näkyvissä?
Kaikista haasteista huolimatta heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt ovat viime aikoina saaneet lisää huomiota sekä valtiollisilta että kansalaisyhteiskunnan toimijoilta. Huhtikuussa 2024 Työ- ja elinkeinoministeriö perusti työryhmän arvioimaan ja edistämään syrjäytymisriskissä olevien ryhmien osallistumista työelämään. Tämä aloite saattaa heijastaa kasvavaa ymmärrystä siitä, että työllistymisen esteitä kohtaaville henkilöille tarvitaan kohdennettuja tukistrategioita – samalla tunnistaen heidän potentiaalinsa vastata työvoimatarpeeseen tietyillä aloilla.
Tätä työtä täydentää hanke ”Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen”, jota johtaa Yhteiskunnallisten Yritysten Osaamiskeskus (YYO) ja joka saa rahoitusta Euroopan unionilta. Hankkeessa valmistellaan valtakunnallista kyselyä työhön integroiville yhteiskunnallisille yrityksille, jonka tavoitteena on kerätä tietoa näiden yritysten strategioista, resursseista ja haasteista erityisryhmien työllistämisen edistämiseksi.
Yhdessä nämä aloitteet viestivät tarpeesta siirtyä kohti inklusiivisempaa työmarkkinapolitiikkaa ja syvempää ymmärrystä eri sektorien roolista oikeudenmukaisten työllistymismahdollisuuksien edistämisessä.
Yhteenveto
Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden tukeminen ei ole vain sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymys – se on välttämätöntä hyvinvoinnin, osallisuuden ja pitkäaikaisen sosiaaliturvan edistämiseksi. Nämä henkilöt ansaitsevat tunnustusta, eivät sivuuttamista, ja heidän oikeutensa osallistua merkityksellisesti yhteiskuntaan on turvattava.
Välityömarkkinoiden toimijat ovat keskeisessä asemassa tässä työssä ja tarjoavat matalan kynnyksen polkuja työllistymiseen, voimaantumiseen ja henkilökohtaiseen kasvuun. Näiden toimijoiden rahoituksen leikkaaminen vaarantaisi paitsi yksilön toimijuutta ja ihmisarvoa tukevat rakenteet myös heikentäisi niiden todistetusti tehokasta kykyä edistää taloutta työpaikkojen luomisen, palvelujen tuottamisen ja tulonmuodostuksen kautta. Välityömarkkinoihin investoiminen on investointi sekä ihmisiin että hyvinvointiin – asia, jota Suomi ei voi sivuuttaa.
Kirjoittaja
Luciana Paltila
Korkeakouluharjoittelijana
5-9/2025
Vates-säätiö
Välityömarkkinat yhteistyöryhmässä mukana:
Vates-säätiö sr toimii asiantuntijaorganisaationa vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden yhdenvertaiseksi työllistymiseksi.
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka on jo yli 10 vuoden ajan koonnut yhteen yli 250 sosiaali- ja terveysalan järjestöä sekä useita kymmeniä muita yhteistyöjäsentahoja.
https://www.soste.fi
Sininauhaliiton jäsenjärjestöt kohtaavat erityisesti ihmisiä, joiden työllistymisen esteet liittyvät päihde- ja riippuvuusongelmiin, rikostaustaan tai moniongelmaisuuteen. Näillä ryhmillä työllistymisen polut ovat usein kaikkein pisimpiä ja vaativat vahvaa yksilöllistä tukea. Ilman järjestöjen matalan kynnyksen toimintaa moni näistä henkilöistä jäisi kokonaan palveluiden ulkopuolelle.
https://www.sininauhaliitto.fi/
Valmennus- ja sosiaalipalveluyhteisöjen yhdistys Oktetti ry on Työelämän kehittämisohjelmassa vuonna 2004 perustettu yhdistys. Siihen kuuluu tällä hetkellä 13 sosiaalipalvelua harjoittavaa säätiötä ja yhdistystä. Kukin jäsenyhteisö toimii omalla alueellaan merkittävässä roolissa, järjestäen heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille työelämäosallisuutta vahvistavia kuntoutus-, koulutus- ja valmennuspalveluita.
https://www.oktetti.fi/
Into on etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan asiantuntijaorganisaatio. Edustamme yli 270 työpajaa sekä 600 etsivää nuorisotyöntekijää Suomessa. Etsivässä nuorisotyössä ja työpajoilla työskentelee yli 2200 ammattilaista. Palveluihin osallistuu vuosittain 43 000 nuorta ja aikuista.
https://www.intory.fi/into/r
Suomen kierrätyskeskusten yhdistys ry on yleishyödyllinen ja sitoutumaton yhdistys, joka edistää jätelain toteutumista ja toimia jäsenten etujärjestönä yhteisöjen ja viranomaisten suuntaan.
https://www.suomenkierratyskeskustenyhdistys.fi/a
Kontti-ketju on Suomen Punaisen Ristin valtakunnallinen secondhand-myymäläketju, jonka tehtävänä on kerätä varoja Punaisen Ristin auttamistoimintaan myymällä lahjoituksena saatuja tavaroita. Kontti kantaa myös yhteiskunnallista vastuuta tarjoamalla työmahdollisuuksia pitkäaikaistyöttömille. Lisäksi Kontti on olennainen osa Suomen Punaisen Ristin valmiutta toimia nopeasti erilaisissa hätätilanteissa.
https://sprkontti.fi/
Työttömien Keskusjärjestö ry on työttömien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien edunvalvontajärjestö. Puolustamme työttömien taloudellista, sosiaalista ja fyysistä oikeutta yhdenvertaiseen kansalaisuuteen.
https://tyottomat.fi/
Mielenterveyden keskusliitto on mielenterveysongelmia itse kokeneiden ihmisten valtakunnallinen järjestö. Tarjoamme neuvontaa sekä kaikille avoimia ja maksuttomia kursseja ja tapahtumia, tuotamme tutkimusta, teemme vaikuttamistyötä ja tuemme mielenterveysyhdistyksiä ympäri Suomen. Tukea tarjoavat sekä asiantuntijat että vertaiset. Työmme ytimessä on vahva kokemustieto.
https://mtkl.fi/
Vamlas on vammaisten lasten ja nuorten yhteiskunnallista osallisuutta ja yhdenvertaisuutta edistävä säätiö. Vamlas toimii tukijana ja auttajana, kehittäjänä, tutkijana ja vaikuttajana.
https://vamlas.fi/mika-vamlas/
(1) Sininauhaliitto, jäsenkyselyt kevät 2024, syksy 2024 ja kevät 2025; palkkatukea koskeva kooste, aineisto tekijän hallussa.
TEPA-termipankki,n.d. https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/heikossa%20ty%C3%B6markkina-asemassa%20oleva%20henkil%C3%B6
ESEM (European Social Enterprise Monitor), Raportti Suomen kyselyn tuloksista 2023–2024. https://knowledgecentre.euclidnetwork.eu/2025/02/10/finnish-social-enterprise-monitor/ Accessed 15.07.2025.
Finlex. 2024. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain ja valmiuslain muuttamisesta. https://www.finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2024/120
Into ry, 2025. Kysely: Työllisyysalueiden käynnistyminen on haastanut nuorisoalalla työskenteleviä (22.4.2025). https://www.intory.fi/ajankohtaista/uutiset/kysely-tyollisyysalueiden-kaynnistyminen-on-haastanut-nuorisoalalla-tyoskentelevia/
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2024. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote-uudistus). Saatavissa https://stm.fi/soteuudistus Luettu 20.07.2025.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2024-2. Arviointi: Hyvinvointialueuudistuksen kansallinen valmistelu ja toimeenpano saavutti päätavoitteensa. Saatavissa https://stm.fi/-/arviointi-hyvinvointialueuudistuksen-kansallinen-valmistelu-ja-toimeenpano-saavutti-paatavoitteensa Luettu 19.07.2025.
Kiiskinen, Päivi. 2025. https://www.soste.fi/blogikirjoitus/tyollisyyspalvelujen-siirrosta-kunnille-puoli-vuotta-missa-mennaan-nyt/ Luettu 10.07.2025.
Työmarkkinatori. 2025. Työvoimapalveluiden tilastokatsaus. https://tyomarkkinatori.fi/tyollisyys-ja-tilastot/arviointi-ja-tutkimus/tyovoimapalvelut/tyovoimapalveluiden-tilastokatsaus Luettu 15.07.2025.
Selvitys Työvoimapalvelujen vaikuttavuus taloustieteellisessä tutkimuskirjallisuudessa 2020. Valtiontalouden tarkastusviraston selvitykset 2/2020. Helsinki: Valtiontalouden tarkistusvirasto. https://www.vtv.fi/app/uploads/2020/06/VTV-Selvitys-2-2020-Tyovoimapalvelujen-vaikuttavuus-taloustieteellisessa-tutkimuskirjallisuudessa.pdf Luettu 10.07.2025.
Työ- ja elinkeinoministeriö. 2024. Hallituksen esitys palkkatuen kohdentamisesta sekä valmiuslain muutoksista eduskuntaan. https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/hallituksen-esitys-palkkatuen-kohdentamisesta-seka-valmiuslain-muutoksista-eduskuntaan Luettu 10.07.2025.
Työttömien keskusjärjestö. 2024. Palkkatuki hiipuu, mitä tilalle? https://tyottomat.fi/lehti/palkkatuki-hiipuu-mita-tilalle/ Luettu 10.07.2025.
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry (2025). Sosiaali- ja terveysalan järjestöt Suomessa 2025. https://www.soste.fi/wp-content/uploads/2025/04/Sote-jarjestot-Suomessa-tammikuu-2025.pdf
Helsingin kaupunki, n.d. Nuorten työllisyys- ja työttömyystilanne. https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/talous/tyomarkkinat/nuorten-tyollisyys-ja-tyottomyystilanne
YLE. Maahanmuuttaja saa kaikki palvelut yhdeltä luukulta Etelä-Hämeessä – työttömyys vähentynyt vastoin valtakunnallista trendiä. https://yle.fi/a/74-20171691 (08.07.2025)