Esteitä on, mutta yrittäjyyskin on vaihtoehto vammaiselle henkilölle

Tutkimuksissa on tunnistettu erilaisia tekijöitä, jotka vaikeuttavat vammaisten henkilöiden yrittäjyyttä. Kaksi tällaista tekijää ovat puutteellinen koulutus ja vähäinen työkokemus. Näiden syiden takia ei myöskään ole välttämättä riittävää tietoa talousasioista tai laista. Vammaisilla ihmisillä ei useinkaan myöskään ole isoja säästöjä, joita tarvittaisiin yritystoiminnan aloittamiseen. Sijoittajilla ja rahoittajilla saattaa myös olla epäuskoinen asennoituminen vammaisen henkilön yritystoiminnan tukemiseen. Yrittäjille palveluita tarjoavien käsitys saattaa myös olla epäluottavainen yritystoiminnan suhteen, osittain ehkä siksi, että tiedoissa vammaisuuden vaikutuksesta on parantamisen varaa. Palveluita tarjoavilla voi olla myös syrjiviä asenteita eikä palveluissa ole aina huomioitu saavutettavuutta ja esteettömyyttä. (LIAISE 2022, VNTEAS 2017)

Yksilölliset tekijät, kuten itseluottamuksen puute, matalat odotukset oman tulevaisuuden suhteen ja taipumus riskien välttelyyn, ovat omalta osaltaan esteenä edes yrittämisen harkitsemiselle. Lähipiirin tuen puuttuminen ja verkostojen puuttuminen yleensä ovat vammaisilla yrittämistä hankaloittavia sosiaalisia tekijöitä. (em.)

Suomessa vammaisten henkilöiden yrittämisen esteinä ovat olleet lainsäädännön vaikeaselkoisuus, viranomaisten ja vammaisten itsensä puutteelliset tiedot lainsäädännöstä, palveluista ja yrittämisestä sekä sosiaaliturvan ja yrittämisen yhteensovittamisen vaikeus. (VNTEAS 2017)

Yrityspalvelut yrittämisen tukena

Kolmen eri eurooppalaisen toimijan (European Business Innovation Centre Network, Impact Hub ja EVPA) järjestämä “paremman hautomisen aloite” (Better Incubation initiative) oli EU:n rahoittama aloite. Aloitteen tavoitteena oli kehittää yrityspalvelutoimijoille käytänteitä, joiden avulla mm. vammaisten yrittäjyyttä voitaisiin tukea paremmin. Yrityspalvelutoimijat myös kokeilivat kehitettyjä käytänteitä. Kokeilujen myötä tunnistettiin joukko hyviä käytänteitä, joita yrityspalvelutoimijat voivat käyttää vammaisten henkilöiden yrittämisen tukemisessa.

Yrityspalveluiden kannattaa tehdä yhteistyötä vammaisten henkilöiden kanssa työskentelevien organisaatioiden ja muiden tahojen kanssa. Tämä todettiin kokeiluissa hyväksi tavaksi löytää osallistujia palveluihin. Toiminnassa on muutenkin hyödyllistä tehdä yhteistyötä vammaisten ihmisten ja heidän edustajiensa kanssa. Yrityspalveluissa ei myöskään saa unohtaa toiminnan saavutettavuutta ja esteettömyyttä. Hyödyllinen käytäntö oli myös vammaisten henkilöiden verkostojen laajentaminen ja verkostointitaitojen kehittäminen. Verkostointiosaamisen lisäksi liiketoimintaosaamisen kehittäminen koettiin hyödylliseksi. Yrityspalveluiden henkilöstöä koulutettiin vammaisuudesta ja syrjinnän vastustamisesta. Yrityspalveluiden kokemuksissa todettiin, että palveluiden työntekijöiden on tärkeää tuntea vammaisten ihmisten tarpeet. Kun yrityspalvelut toimivat vammaisen ihmisen kanssa, on parempi keskittyä voimavaroihin, eikä turhaan korostaa vammaa. Näillä kaikilla em. käytänteillä vammaisia yrittäjiä tai yrittämistä harkitsevia pyrittiin tukemaan. Mukana olleet vammaiset yrittämisestä kiinnostuneet kokivat, että heidän tietonsa yritystoiminnasta kehittyi, kuten myös kyky kasvattaa verkostoja. (LIAISE 2022)

Keinoja vammaisten henkilöiden yrittämisen edistämiseen

Vammaisille räätälöidyt yrityspalvelut ovat yksi keino yrittäjyyden helpottamisessa, mutta on muitakin mahdollisia keinoja. Jo nyt on olemassa joitakin yrittämistä tukevia keinoja, kuten elinkeinotuki, mutta uusiakin keinoja voisi kehittää. Yrittäjyydestä ja siihen saatavista tuista (mm. starttiraha) voisi järjestää enemmän tiedotusta. Vammaispalveluiden ja yrittämispalveluiden toimijoita voisi kouluttaa vammaisuuden ja yrittämisen yhdistämisestä. Vammaisia henkilöitä varten voisi myös kouluttaa erityisiä yritysvalmentajia. (VNTEAS 2017)

Vammaisille yrittäjille voisi myös perustaa keskitetyn neuvontapalvelun laki-, sosiaalietuus- ja talousasioista. Vammaisjärjestöille voisi myöntää tukea, jota käytettäisiin vammaisten yrittäjien verkostojen kasvattamiseen. Sosiaaliturvan ja yrittämisen yhteensovittamisessa ns. työkyvyttömyyseläkkeen lineaarinen malli olisi hyödyllinen. Lineaarisessa mallissa työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla voisi ansaita suojaosuuteen saakka eläkkeen pienentymättä ja suojaosuuden ylityttyä eläke pienenisi lineaarisesti. Yrittämiseen kannustaisivat myös virallisissa kanavissa julkaistavat menestystarinat vammaisista yrittäjistä. (em.) Tärkeää on myös varmistaa kuljetuspalveluiden ja henkilökohtaisen avun saatavuus, uusi vammaispalvelulaki tuo näihin ehkä lisää selvyyttä.

Lähteet:
LIAISE – Linking Incubation Actors for Inclusive and Social Entrepreneurship (2022) Better Incubation Pilots Impact Report.
Valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminta VNTEAS (2017) Vammaisten henkilöiden yrittäjyys ja sen tuki. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 22/2017

Joni Korpela
korkeakouluharjoittelija